Mun tekis mieli tappaa itteni ku niin moni on tehny sen ja se tuntus jotenkin luonnolliselta...mä en usko jumalaan enkä helvettiin...kauheeta mut mä haluun vaan kuolla, onks se normaalii?
Emmä tajuu...mä oon aina halunnu vaan kuolla, voiskohan se olla jotenkin perinnöllistä ku mun faija tappo ittensä kun mä olin 4 vuotias?
Tuntuu kauheelta ku tekis vaan mieli vetää noi pillerit ja pullo viinaa...vittu mitä helvettiä!
Kaikki vituttaa niin vitusti!!!
Emmä tajuu...mä oon aina halunnu vaan kuolla, voiskohan se olla jotenkin perinnöllistä ku mun faija tappo ittensä kun mä olin 4 vuotias?
Tuntuu kauheelta ku tekis vaan mieli vetää noi pillerit ja pullo viinaa...vittu mitä helvettiä!
Kaikki vituttaa niin vitusti!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet vielä hengissä, niin jostain kai sinä ne tabutkin hankit, jos et kadulta?
Mikä masikseen auttaa monet asiat tai ei mikään, sen kanssa pitää oppia elämään, kuolla ehtii myöhemminkin.
Mene MTT TK tai johonkin lekurille ja hommaa itses hoitoon.
Jos sitten päätät toisin niin se on sun oma valinta, kukaan kun ei voi ottaa sun oloja pois ne on sun omia ja apua saa jos on valmis ottaan vastaan, mutta ei se helppoa oo muttei oo kuolemakaan, voi käydä niin huonosti että ei onnistu ja jää vielä bimbompana henkiin...
tapa selittää asioita, joita he eivät osaa hoitaa.
Kuoleman haluaminen ei ole normaalia. Kuoleman ajatteleminen sen sijaan on.
Omat vanhemmat on lapsille täydellisten ihmisten esimerkkejä (ainakin tiettyyn ikään asti). Siinä mielessä oman isän ratkaisun ajatteleminen hyvänä vaihtoehtona on luonnollista. Asiasta kannattaisi puhua jonkun kanssa. Ilmeisesti kuitenkin jotain muutakin on mennyt pieleen kuin isän kuolema.
Mitä sä sillä kuolemalla kuvittelet saavuttavasi? Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Jos opettelet ymmärtämään mistä kuolemassa on kyse, niin sen jälkeen mikään kärsimys elämässä ei tunnu sietämättömältä. Kuolla voi aina, kun haluaa luovuttaa. Elää voi vain kuolemaan asti.