Ylä-Savo Lapinlahti ja Varpaisjärvi ovat tuoreen valtakunnallisen tutkimuksen mukaan tehokkaita peruspalvelujen järjestäjiä. Lapinlahti sijoittuu sijalle 21 ja Varpaisjärvi sijalle 27.
Tulos on 353 kunnan joukossa erittäin hyvä.
Kuntien tehokkuuden eroja selvittelevän, Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman ”Paljonko verorahoilla saa?” -tutkimuksen mukaan suuruus ei olekaan autuaaksi tekevä asia. Kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa.
Toisaalta 10 000 asukasta on taitekohta. Jos väkiluku putoaa pitkälle sen alle, kunnan tehokkuus alkaakin heiketä.
Lapinlahden kunnanjohtaja Kari Virranta pitää tutkimusta hyvin mielenkiintoisena, sillä se tarkastelee palvelujen tuottamista kokonaisuutena. Aiemmin ei vastaavaa ole tehty.
– Tämä tuo hyvän lisän kuntia ja palveluja koskevaan keskusteluun, joka käy nyt sellaisena kuin käy. Tulokset osoittavat, että pienet organisaatiot ovat tehokkaita, eikä mammuttimalli olekaan paras ratkaisu.
Virranta tietää, että tulokseen vaikuttaa osaltaan silkka maantiede. Lapinlahti on tiivis kunta, ja sijainti on alueellisesti hyvä. Sama koskee koko lailla myös Varpaisjärveä.
– Kyllä tässä silti näkyy sekin, että päätöksentekokulttuuri on ollut meillä rapsakka. Asioita on ajateltu talouden kannalta jo pitemmän aikaa.
Kuntayhtymiltä ja toisilta kunnilta tehtyjen ostojen iso osuus nakertaa tutkimuksen mukaan kustannustehokkuutta. Yksityisiltä ostaminen sen sijaan parantaa tehoja.
Tulos on selvä, vaikka tutkijat muistuttavatkin, että eri tuottajien antamat palvelut eivät välttämättä ole laadultaan vertailukelpoisia. Esimerkiksi kuntayhtymien palvelut lienevät usein erikoistuneempia ja vaativampia.
Lapinlahti on mukana useissa kuntayhtymissä, mutta Virrannan mukaan se ei ole tie jota Lapinlahdella halutaan kulkea.
– Olemme aina olleet osakeyhtiömallin kannalla, eli kuntayhtymiin ei uskota.
Palveluja on ostettu yksityisiltä jo kauan. Tutkimuksen aikavälillä, eli vuosina 1994–2002 on ostettu esimerkiksi kotisairaanhoidon ja sairaankuljetuksen palveluita sekä mielenterveyspalveluita.
– Yksityisiltä ostaminen ei ole uusi asia, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Yhteistyö Varpaisjärven kanssa vaikuttaa Virrannan mukaan osaltaan tehokkuuteen. Nyt yhteistyö on tiivistynyt entisestään esimerkiksi terveyspalveluissa.
Rautavaara asettuu tehokkuustutkimuksessa häntäpään puolelle, eli sijalle 296. Muut Ylä-Savon ja sen lähiseudun kunnat sijoittuvat hajalleen keskivertojen ja heikohkojen joukkoon.
Alueelliset erot nousivat tutkimuksessa tärkeiksi tekijöiksi, eli Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäseutukunnat menestyivät vertailussa huonosti. Syrjässä esimerkiksi maan ja kiinteistöjen hinnat saattavat olla alhaisia, mutta kuljetuskustannukset ja kilpailun puuttuminen nostavat kustannuksia.
Suurin osa Rautavaaran taakse jäävistä kunnista on pohjoisia ja itäisiä paikkakuntia, mutta esimerkiksi sijalta 317 löytyy niinkin syrjäinen rannikkokaupunki kuin Helsinki.
Tässä vastaan tulee juuri se, että suuruus ei välttämättä tuo hyötyä.
– Kunta- ja palvelurakenneuudistusta miettiessä kannattaisi siis huomata, että suurentamalla ei automaattisesti päästä säästöihin. Pelkkä rajojen piirtäminen uudelleen ei ole ratkaisu, pohtii Rautavaaran kunnanjohtaja Matti Matikainen.
– Säästöjä pitää hakea puuttumalla kunnan lakisääteisiin tehtäviin ja niiden järjestämiseen.
Tutkimuksen tulokset eivät aiheuta Rautavaaralla suurta tunnekuohua. Jo pitkään on ollut tiedossa, että tehokkuutta olisi parannettava.
– Yksikkökustannuksia on alennettava joka tapauksessa, ja niin meillä on jo tehtykin. On esimerkiksi lakkautettu alle 20 oppilaan kouluja ja järjestelty uudelleen päivähoitoa niin, että on siirrytty kokonaan perhepäivähoitoon.
Säästöjä on haettu myös sillä, että on jätetty täyttämättä hallinnollisia virkoja sekä vähennetty työntekijöiden määrää eläköitymisen kautta.
– Kuntayhteistyössä puolestaan on päästy eteenpäin Nilsiän kanssa.
Tulos on 353 kunnan joukossa erittäin hyvä.
Kuntien tehokkuuden eroja selvittelevän, Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman ”Paljonko verorahoilla saa?” -tutkimuksen mukaan suuruus ei olekaan autuaaksi tekevä asia. Kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa.
Toisaalta 10 000 asukasta on taitekohta. Jos väkiluku putoaa pitkälle sen alle, kunnan tehokkuus alkaakin heiketä.
Lapinlahden kunnanjohtaja Kari Virranta pitää tutkimusta hyvin mielenkiintoisena, sillä se tarkastelee palvelujen tuottamista kokonaisuutena. Aiemmin ei vastaavaa ole tehty.
– Tämä tuo hyvän lisän kuntia ja palveluja koskevaan keskusteluun, joka käy nyt sellaisena kuin käy. Tulokset osoittavat, että pienet organisaatiot ovat tehokkaita, eikä mammuttimalli olekaan paras ratkaisu.
Virranta tietää, että tulokseen vaikuttaa osaltaan silkka maantiede. Lapinlahti on tiivis kunta, ja sijainti on alueellisesti hyvä. Sama koskee koko lailla myös Varpaisjärveä.
– Kyllä tässä silti näkyy sekin, että päätöksentekokulttuuri on ollut meillä rapsakka. Asioita on ajateltu talouden kannalta jo pitemmän aikaa.
Kuntayhtymiltä ja toisilta kunnilta tehtyjen ostojen iso osuus nakertaa tutkimuksen mukaan kustannustehokkuutta. Yksityisiltä ostaminen sen sijaan parantaa tehoja.
Tulos on selvä, vaikka tutkijat muistuttavatkin, että eri tuottajien antamat palvelut eivät välttämättä ole laadultaan vertailukelpoisia. Esimerkiksi kuntayhtymien palvelut lienevät usein erikoistuneempia ja vaativampia.
Lapinlahti on mukana useissa kuntayhtymissä, mutta Virrannan mukaan se ei ole tie jota Lapinlahdella halutaan kulkea.
– Olemme aina olleet osakeyhtiömallin kannalla, eli kuntayhtymiin ei uskota.
Palveluja on ostettu yksityisiltä jo kauan. Tutkimuksen aikavälillä, eli vuosina 1994–2002 on ostettu esimerkiksi kotisairaanhoidon ja sairaankuljetuksen palveluita sekä mielenterveyspalveluita.
– Yksityisiltä ostaminen ei ole uusi asia, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Yhteistyö Varpaisjärven kanssa vaikuttaa Virrannan mukaan osaltaan tehokkuuteen. Nyt yhteistyö on tiivistynyt entisestään esimerkiksi terveyspalveluissa.
Rautavaara asettuu tehokkuustutkimuksessa häntäpään puolelle, eli sijalle 296. Muut Ylä-Savon ja sen lähiseudun kunnat sijoittuvat hajalleen keskivertojen ja heikohkojen joukkoon.
Alueelliset erot nousivat tutkimuksessa tärkeiksi tekijöiksi, eli Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäseutukunnat menestyivät vertailussa huonosti. Syrjässä esimerkiksi maan ja kiinteistöjen hinnat saattavat olla alhaisia, mutta kuljetuskustannukset ja kilpailun puuttuminen nostavat kustannuksia.
Suurin osa Rautavaaran taakse jäävistä kunnista on pohjoisia ja itäisiä paikkakuntia, mutta esimerkiksi sijalta 317 löytyy niinkin syrjäinen rannikkokaupunki kuin Helsinki.
Tässä vastaan tulee juuri se, että suuruus ei välttämättä tuo hyötyä.
– Kunta- ja palvelurakenneuudistusta miettiessä kannattaisi siis huomata, että suurentamalla ei automaattisesti päästä säästöihin. Pelkkä rajojen piirtäminen uudelleen ei ole ratkaisu, pohtii Rautavaaran kunnanjohtaja Matti Matikainen.
– Säästöjä pitää hakea puuttumalla kunnan lakisääteisiin tehtäviin ja niiden järjestämiseen.
Tutkimuksen tulokset eivät aiheuta Rautavaaralla suurta tunnekuohua. Jo pitkään on ollut tiedossa, että tehokkuutta olisi parannettava.
– Yksikkökustannuksia on alennettava joka tapauksessa, ja niin meillä on jo tehtykin. On esimerkiksi lakkautettu alle 20 oppilaan kouluja ja järjestelty uudelleen päivähoitoa niin, että on siirrytty kokonaan perhepäivähoitoon.
Säästöjä on haettu myös sillä, että on jätetty täyttämättä hallinnollisia virkoja sekä vähennetty työntekijöiden määrää eläköitymisen kautta.
– Kuntayhteistyössä puolestaan on päästy eteenpäin Nilsiän kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.