Masturbointi svioliitossa!!!

iankaikkiset seksiaiheet,eikös jo eilen se runkkuaihe poistettu?

miten seksuaalisuuteen liittyvä keskustelu saa meidän ikäluokkamme ihmiset helposti tuohduksiin. Mielestäni on yhtä hämmästyttävää, miten luontevasti jotkut nuoremmat keskustelevat ja kertovat omia henkilökohtaisia kokemuksiaan jopa televisio-ohjelmissa.

Monille meistä jo avoin, rehellinen keskustelu oman puolisonkin kanssa voi olla täysin mahdotonta. Luterilaisen kasvatuksemme seksuaalikielteisyys ja synnintunto kulkee monien mukana läpi elämän.

Joskus herää tunne, että seksuaalisuus on joillekin ihmisille kuin hurmosuskonnon harjoittamista. Sen joko kieltää, tai se täyttää koko elämän. Mielestäni molemmissa asioissa olisi ihanteellista, jos se olisi osa tervettä elämää. Oikeaa etsitään usein siirtymällä äärirajoilta vastakkaisille rajoille. Toivottavasti kasvamassa oleva sukupolvi löytää näissäkin asioissa kultaisen keskitien.

Toivoisin, että näillä palstoilla me voisimme keskustella kaikista mahdollisista asioista - ainakin teoriatasolla ja ilman henkilökohtaisuuksiin meneviä hyökkäyksiä. ;)


Siihen alkuperäiseen kysymykseen: luulen, ettei monikaan meidän ikäluokastamme olisi koskaan vapaaehtoisesti kehdannut "tunnustaa" kavereilleen tai puolisolleen joskus masturboineensa. Sitä kai kutsuttiin ainakin vielä 50-luvun lopulla itsesaastutukseksi ja pidettiin "normaalia seksiäkin" likaisempana ja sopimattomampana. En pitäisi mahdottomana, että ilmiö voisi vaikuttaa jopa tutkimustuloksiin.

kyllä niitä runkkareita riittää aina.jotkut vaan runkkaa ,kun eivät sitä keskenään osaa jakaa.

meidän suhteessa on runkkaaminen ehdottomasti kielletty(yksin)seksiä saa aina ,kun haluttaa ja meitä haluttaa melkein joka päivä paitsi viikonloppuisin parikin kertaa päivässä.

kyllä tämä on mukavampaa kuin runkkaaminen yksin esim netissä.suosittelen myös muille.

Keskustelussa on viitattu itsetyydytykseen kohdistuvaan negatiiviseen asenneilmastoon. Jos haluaa loukata jotakuta, sanotaan "vedä käteen". On totta, että asenteet ovat aika paljon vapautuneet 50-70-luvuilta, mutta en minä itsekään nuorena ajatellut mitään karvojen käsiin kasvamista tms jotka ymmärsin huuhaaksi vaan kysymys oli tietenkin häpeästä. Sitä häpeää, että täytyy vetää käteen, jos ei saa naista. Sen myöntäminen olisi samaa kuin huutaisi kaikille, että ei kelpaa naisille. Muita seksuaalisia jutuja ei niin hävennytkään, koska sehän on päin vastoin ylpeyden aihe, kun näyttää kavereilleen kuinka naisen peffaa nipistellään.

Vakisuhteessa sitä vapautuu tällaisesta asenteesta. Omalle kullalle sitä voi myöntää joskus tehneensä niin ja niin usein. Mutta sellainen tabu kuitenkin jää jäljelle, että parisuhteen seksin pitäisi riittää eikä silloin tahdota aina hyväksyä sitä, jos toinen tekee sitä myös itse. Ajatellaan, että se on toisen seksuaalisesta halukkuudesta pois tai sitten syyllistetään itseä siitä, ettei osaa tyydyttää toista kunnolla. Tottakai, jos parisuhteen seksi on epätasapainossa siten, että toinen haluaa paljon useammin kuin toinen, on paljon parempi hyväksyttävämpää se, että toinen tekee sen itse kuin että hakee jotain toista kumppania. Mutta tasapuolisessa suhteessa se voi häiritä. Siksi monet tekevät sitä parisuhteessakin salaa kuten eräs pari, joka oli 15 vuotta naimisissa ennen kuin toinen jäi kiinni itse teossa. Paljastui, että he molemmat tekivät sitä toisiltaan salaa viikoittain vaikka heillä oli aivan toimiva seksielämä. Sen jälkeen he tekivät sitä avoimestikin, koska he tajusivat että se ei oikeasti ollut mistään pois. Erityisesti naisella itsetyydytys lisää seksuaalista halukkuutta ja parantaa kykyä saada orgasmi, jonka mies taatusti ilokseen huomaa sängyssä. Miehen pitäisi laueta vähintään 5 kertaa viikossa, jolloin riski saada eturauhassyöpä pienenee merkittävästi. Jos nainen antaa harvemmin, mielestäni naisella ei ole oikeutta kieltää mieheltään täydentämästä puuttuvia kertoja itse. Närkästyminen on tässä kohtaa lähes sama kuin kieltäminen eli se on naiselle vakava itsetutkiskelun paikka. Miehelle se voi olla henkisesti vielä kovempi paikka, jos vaimo masturboi, mutta ei kuitenkaan anna. Itsetyydytys on asia, joka kannattaa ottaa sieltä kaapista pois ja ottaa yhteiseksi asiaksi, olkoonkin, että moni haluaa silti tehdä kyseisen toimenpiteen omassa rauhassa, mikä on toki suotava. Pienenä vinkkinä sanoisin, että kahdenkeskinen masturbointi, siis toisen nähden on erittäin kiihoittavaa. Meillä ei tehdä tätä, mutta toisiamme tyydytetään käsin usein.

Meillä on seksiä niin paljon, että itsetyydytys ei kerta kaikkiaan huvita paitsi poikkeustilanteissa vaikkapa matkoilla.

Siihen hellimisen riittävyyteen sanoisin, että entäs sitten, jos sulla on nainen, joka ei saa orgasmia yhdynnässä? Hän jää aina vähemmälle vaikka tekisit sitä hänelle suulla tai sormin. Olet juuri lauennut ja niin krampissa, ettet pysty vähään aikaan tekemään yhtään mitään. Siinä tilanteessa on helpotus ja kaunis näky kun nainen saattaa työn loppuun itse. En itse asiassa laskisi tätä edes itsetyydytykseksi, koska siinä ollaan henkisesti ja fyysisesti lähekkäin. En kieltäisi tällaiselta naiselta itsetyydytystä muulloinkaan. Päin vastoin, kannustaisin häntä siihen.

Mitä tilastoihin tulee, en usko lukuihin. Ne ovat pahasti alakanttiin. Veikkaisin, että 99% miehistä tekee sitä edes joskus avioliiton aikana. Naisistakin varmaan lähempi 60%, mutta varmaankin vain harva säännöllisesti.

En usko, että itsetyydytyksen määrästä avioliitossa voidaan tehdä mitään vedenpitäviä johtopäätöksiä parisuhteen laatuun. Jos toinen tekee paljon enemmän niin se voi kertoa epätasapainosta seksissä, mutta niinhän se epätasapaino korjaantuu.

Mä en oikein ymmärtänyt. Olitko nyt sitä mieltä ettei avioliitossa saisi masturboida?

Meillä ainakin masturboidaan "sallitusti salaa"...mieheni tekee sitä ja myös minä.En tiedä kuinka useasti, mutta itse tyydytän itseni ainakin kaksi kertaa viikossa.Eikä se kuitenkaan ole pois yhteisistä huvistamme.