Muutimme v.2000 vuonna -82 rakennetuun as. oy
muotoiseen paritaloon.Myimme talon -04.
Nyt on ilmennyt että välikatolle ei ole asennettu
piirustuksissa näkyvää kosteus-sulkua. Ilmeisesti kondessio vesi on nyt aiheuttanut jotain ongelmia ja uudet omistajat vaativat meitä maksamaan koko hoidon. Meidän asuessamme talossa ei ilmennyt kys. ongelmaa joten emme asiasta mitään tienneet,
kuten eivät talon meille myynneetkään. Neuvokaa jos tiedätte mitä tehdä !
muotoiseen paritaloon.Myimme talon -04.
Nyt on ilmennyt että välikatolle ei ole asennettu
piirustuksissa näkyvää kosteus-sulkua. Ilmeisesti kondessio vesi on nyt aiheuttanut jotain ongelmia ja uudet omistajat vaativat meitä maksamaan koko hoidon. Meidän asuessamme talossa ei ilmennyt kys. ongelmaa joten emme asiasta mitään tienneet,
kuten eivät talon meille myynneetkään. Neuvokaa jos tiedätte mitä tehdä !
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ohjatkaa talon valmistaneen firman puoleen. Vian olemassaolo ei ole teidän syytänne, ja jos ette siitä tienneet, ette voi olla vastuussakaan. Ette myöskään ole ostanut taloa uutena, jolloin lopputarkastusvastuu olisi ollut muodollisesti teillä. Ilmeisesti sekään joka talon teille möi ei tiennyt tuosta ongelmasta? Talon valmistajaa ei tietystikään ole enää olemassa, eikö niin?
Kiitos vastauksesta.
Vähän tuo kyllä helpotti.
Talon rakentaja on yksityinen enkä hänestä mitään tidä.
Kyllä näin on että meille talon myyneetkään eivät kys. jutusta tienneet myöskään.
//Vähän tuo kyllä helpotti.//
Vähän turhan heppoisilla perusteilla "helpotti".
Tutustupa siihen, mitä asuntokauppalaki sanoo käytetyn asunnon virheestä ja myyjän vastuusta. Mitä muuten rakentajan vastuuseen tulee, niin kun po. rakennuksen valmistumisesta on yli 20 vuotta, niin rakentajaa ei voida saattaa tekemästään virheestä vastuuseen.
"Asuntokauppalaki
Käytetyn asunnon virhe
11 §
Yleinen virhesäännös
Asunnossa on virhe, jos:
1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;
2) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
3) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, myyjän tietoisuus ostajan asettamista erityisvaatimuksista sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
4) se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.
Virhettä koskevia säännöksiä sovelletaan 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin myös, jos myyjä on antanut asunnon ympäristöstä tai alueen palveluista virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon taikka laiminlyönyt antaa tiedon niitä koskevasta, asunnon käyttöön tai arvoon vaikuttavasta seikasta.
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja, asunnossa on virhe myös, jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle sellaisen asuntoa koskevan tiedon, jonka hän asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun asetuksen mukaan olisi ollut velvollinen antamaan, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
12 §
Asunnon ennakkotarkastus
Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.
Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa.
Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos ostajan ei kaupantekoajankohtana voida edellyttää käsittäneen kyseisen seikan merkitystä tai jos hänellä on ollut aihetta olettaa, että se oikaistaan ennen asunnon hallinnan luovutusta. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti eikä myöskään sikäli kuin tämän luvun 19 §:stä muuta johtuu.
13 §
Virheellisyyden määräävä ajankohta
Mitä 4 luvun 17 §:ssä säädetään virheellisyyden määräävästä ajankohdasta, sovelletaan myös tämän luvun säännösten mukaiseen virhearviointiin.
Käytetyn asunnon virheen seuraamukset
14 § (7.10.2005/795)
Virheilmoitus
Ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä.
Jollei ostaja ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu hänelle, hän menettää oikeutensa vedota siihen. Jos asunto on jo kauppaa tehtäessä ostajan hallinnassa, kahden vuoden määräaika alkaa kulua kaupantekoajankohdasta. Mitä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja.
Ostaja saa 1 ja 2 momentin säännösten estämättä vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
L:lla 795/2005 muutettu 14 § tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:
14 §
Virheilmoitus
Ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä.
Jollei ostaja ilmoita virheestä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu hänelle, hän menettää oikeutensa vedota siihen. Mitä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja.
Ostaja saa 1 ja 2 momentin säännösten estämättä vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
15 §
Oikeus pidättyä maksusta
Ostajalla on asunnon virheen perusteella oikeus pidättyä maksamasta jäljellä olevaa osaa kauppahinnasta. Ostaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on virheen perusteella oikeus.
16 § (7.10.2005/795)
Hinnanalennus ja kaupan purku virheen vuoksi
Ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus saada hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona myyjä vastaanotti kauppahinnan.
Osaomistusasunnon ostajan oikeudesta saada hinnanalennuksen sijasta korvausta virheen aiheuttamasta haitasta säädetään 4 luvun 25 §:n 2 momentissa.
Ostajalla on oikeus purkaa kauppa, jos virheestä aiheutuu hänelle olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena.
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja, ostajalla on oikeus purkaa kauppa 4 luvun 25 §:ssä säädetyin edellytyksin.
L:lla 795/2005 muutettu 16 § tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:
16 §
Hinnanalennus ja kaupan purku virheen vuoksi
Ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen.
Ostajalla on oikeus purkaa kauppa, jos virheestä aiheutuu hänelle olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena.
Ostaja menettää oikeutensa purkaa kauppa virheen vuoksi, jollei hän ilmoita purkamisesta myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun on käynyt ilmeiseksi, että purkamisen edellytykset ovat käsillä. Ostajan laiminlyönnillä ei kuitenkaan ole tällaista vaikutusta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja, ostajalla on oikeus purkaa kauppa 4 luvun 25 §:ssä säädetyin edellytyksin.
17 §
Vahingonkorvaus virheen vuoksi
Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii asunnon virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, ettei virhe johdu huolimattomuudesta hänen puolellaan.
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja, ostajalla on oikeus vahingonkorvaukseen 4 luvun 26 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyin perustein.
18 § (7.10.2005/795)
Elinkeinonharjoittajan vastuu asunnossa tehdyistä korjaus- ja parannustöistä
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja myyjä on ennen kauppaa tehnyt tai teettänyt asuntoon korjaus- tai parannustöitä, ostajalla on oikeus vaatia näissä töissä ilmenevän virheen oikaisemista ja myyjällä on oikeus oikaista virhe siten kuin 4 luvun 22―24 §:ssä säädetään.
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja myyjä suorittaa ostajan tilauksesta asuntoon korjaus- ja parannustöitä, on voimassa, mitä eräistä kuluttajasopimuksista säädetään kuluttajansuojalain 8 luvussa.
L:lla 795/2005 muutettu 18 § tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:
18 §
Elinkeinonharjoittajan vastuu asunnossa tehdyistä korjaus- ja parannustöistä
Jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja asuntoon on hänen toimestaan ennen kauppaa tehty korjaus- tai parannustöitä, myyjän vastuusta korjaus- ja parannustöistä ostajalle on voimassa, mitä kuluttajansuojalain 8 luvussa säädetään toimeksisaajan vastuusta suorituksestaan tilaajalle.
19 §
Ostajan asema kummankin osapuolen oltua huolimaton
Jos ostaja vetoaa seikkaan, jonka suhteen myyjä on laiminlyönyt 11 §:ssä tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden ja ostaja puolestaan on syyllistynyt laiminlyöntiin tai muuhun huolimattomuuteen 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, ostaja voi 12 §:n säännösten estämättä vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta."
---
Jos lakiteksti on liian vaikeasti ymmärrettävää, kehotan kääntymään lakimiehen puoleen. Tässä sitä on liian työlästä ruveta repostelemaan enempää. (Ainakin minulle, jos jollakulla muulla on kykyä ja aikaa, niin siitä vaan.)
Kyse on puutteesta joka ei ole ollut siis tiedossa meillä eikä edellisillä asujilla.
Myyjä vastaa piilevästä viasta. Saatte itse korjauttaa tilanteen kuntoon tai sopia korvauksista.
Kysymys ns piilevän virheen korvaamisesta käytetyn asunnon kaupassa ei kyllä ole noin yksiselitteinen.
Mikäli halutaan vahingonkorvausta (siis muu kuin korjauskustannut, esim asumishaitta) tulee myyjän osoittaa, ettei tuottamusta ole (tässäkin siis todistustaakka myyjällä).
Myyjä on vastuussa viasta ja puutteesta vain, jos kaupan kohde virheen vuoksi merkittävästi poikkeaa siitä, mitä kohteelta voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti odottaa. Tämä siis silloin, kun nimenomaan on kysymys salaisesta virheestä.
Määrällisesti myyjän vastuu myös on rajoittunut verrattuna ns. normaaliin laatuvirheeseen. Tällöinhän ostaja voi lähtökohtaisesti vaatia vain hinnanalennusta (purku edellyttäisi virheeltä oleellisuutta).
Mutta kuten sanoin, ei ole aina yksiselitteistä, että myyjä vastaa salaisesta virheestä. Itse asiassa suurin osa KVL:ssa prosessoimista jutuistani on päätynyt salaisen virheen ollessa kyseessä myyjän vastuustavapautumiseen (vai johtuisikohan siitä, että allekirjoittanut on edustanut niissä myyjää;) ).
Ostajaa edustaessani on tosiasiallinen todistustaakka myyjän tuottamuksesta (kun on ollut kysymys esim asumishaitasta) yleensä kallistunut ostajalle, vaikka myyjän tulisi näyttää tuottamuksen puute. Yleensä se on vielä yllättävän vaikea näyttää toteen.
Korostan vielä, että esim myyjän itse suorittama korjaus on yleensä kalliimpi kuin esim kvl:n päättämä hinnanalennusmäärä. Samoin voi olla myyjän puolen (ilman juristia) ehkä vaikea hahmottaa mihin kaikkeen vastuu yleensä voi ylettyä (esim juuri vahingonkorvausvastuun lähtökohtainen poistuminen).
Korostan vielä, että esim tässä tapauksessa (kysyjän kertoman perusteella) on mahdollisesti kysymys (jos virhe tosiaan näytetään ostajan puolesta merkittäväksi) vain hinnanalennuksesta (joka ratkaisukäytännössä on lähes aina ollut pienempi kuin korjauskustannukset).
Ja myyjälle vielä erikseen: riitauta asia kuluttajavalituslautakunnassa. Siellä prosessointi on ilmaista varsinkin, jos itse prosessaat (tosin asiamiehen käyttö voi olla fiksua varsinkin jos oikeusturvavakuutus on kohdallaan).
Myyjän vastuu on kuitenkin salaisen virheen tapauksissa yllättävän pieni.
Ja korostan nyt vielä, että esim ns korjausvaatimukset ym ovat poissuljetut käytetyn asunnon kaupassa (ne pätevät vain uuden asunnon kaupassa). Eli ainoa 'korvausvaihtoehto' on hinnanalennus!
Kiitos kun jaksoit kirjoittaa aiheesta laveasti.
- asunnon ostajilta unohtuu, että pikkuvirheistä ei voi valittaa
- itse tehtynä korjaus on kalliimpi, koska ei oteta huomioon sitä, että taso nousee. Etuna on se, että asia pysyy täysin omissa käsissä ja että säästyy aikaa, kun ei tarvitse tehdä vastineita kvl:aan.
- ainoa korvausvaihtoehto, jonka myyjä voi virallista tietä saada, on hinnanalennus. Mikään ei kuitenkaan estä osapuolia sopimasta muusta korvaustavasta.
- kaikkein kalleimmaksi juttu tulee, jos häviää sen oikeudessa.
Faktaa se kaikki oli. Ja mielestäni aiheellista. Itse ainakin kerron päämiehelle kaikki vaihtoehdot.
Kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille.
Tässä uutta tietoa asiasta: Talossa on hyväkuntoinen peltikatto joka on kiinnitetty naulaamalla, ja juuri naulan reijistä vesi on mennyt sisään. Aluskatetta ei ole ja villan alla on osassa asuntoa ollut muovipintainen paperi ja osassa lastulevy. Asiantuntian mukaan tällainen katto vaatii huoltoa ja usein tapahtuvaa tarkastusta,joka on nähdäkseni nyt laiminlyöty.