ja vielä vakavasti, on aggresiivinen? Tiedän henkilön, jolle on diagnisoitu vakava masennus,( vaikka väittääkin huijanneensa psykologia) mutta hänen käytöksensä on erittäin aggresiivista. Lääkitystä hän ei ole käyttänyt, paitsi nukahtamislääkkeitä. Hän ei kiinny keneenkään, vaan käyttää ihmisiä vain hyväkseen. Hän kuvittelee lapsuudestaan asioita, joita ei oikeasti ole tapahtunut(puoli sukua käyttänyt hyväkseen), lisäksi hän suhtautuu kaikkiin läheisiinsä vainoharhaisesti.
Onko tavallista että
masentunut,
10675
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei tuo kyllä ihan masennukselta kuulosta - vakavasti masentunut on lähes poikkeuksetta niin apaattinen ettei sijaa aggressiolle juuri ole. Yleensä tyypillinen olo on väsynyt, epätoivoinen, itkuinen ja saamaton.
Jotain muuta on nyt ainakin mukana.
on vaikeuksia(ja niitä riittää) Käyttää myös alkoholia päivittäin, jospa se vaikuttaa? Ihmettelen sitä, että hän väittää pystyvänsä huijaamaan psykologia, niin että kun tämä kuuli potilaansa elämäntarinan, niin alkoi itkemään...Eikö psykologi näe, kun asiakas huijaa?
koulutus on samaa tasoa kuin koirakoulun ohjaajilla.
Että hän on masentunut, mutta deppressio ei ole päädiagnoosi. ehkä jonkinlainen persoonallisuushäiriö, joita löytyy niin monenlaisia ja erilaisia. F.60-61 jotakin?
ihmisellä, joka elää mielikuvitusmaailmassa? Valehtelee, niin ettei itsekään enää muista, mitä on kellekin sanonut. Luulee, että ympäristö pitää älykkäänä, kun osaa muutaman sivistyssanan, kun toisaalta käytös on järkyttävää.
En ole lääkäri, vaan harrastaja, mutta:
F60.4 Huomionhakuinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia pinnallinen ja epävakaa tunne-elämä, suurieleinen ja teennäinen esiintyminen, liioitteleva tunteiden ilmaiseminen, alttius vaikutteille, itsekeskeisyys, omien halujen tyydyttäminen ja toisten ihmisten laiminlyönti, herkkä loukkaantuvuus sekä jatkuva huomion, arvonannon ja jännityksen etsintä.
http://www.ahjos.net/luokitus/F60.htm
"paranemis"mahdollisuudet? Vai onko vain syytä vältellä henkilöä?
Jos olen käsittänyt oikein, niin pers.häiriöt ovat syvällisiä minuuden häiriöitä, jotka ovat syntyneet jossain kehitysvaiheessa. Vaikeita parantaa. Lääkehoito tepsii huonosti. Terapia voi tepsiä, jos henkilö (huom! jos) hakeutuu ja motivoituu hoitoon.
Eräällä sivulla (http://www.jorma.tahka.com) kuvataan Epävakaan persoonallisuuden syntyä, oireita ja hoitotuloksia. Se ei ole tämä diagnoosi, mutta samoja piirteitä kait. Enkä minä tiedä, mikä tuttavaasi vaivaa.
Siellä puhutaan heidän kahden vuoden hoitotuloksistaan: kahden vuoden aikana puolet ei täytä enää pers.häiriön kriteerejä, 25 %:illa vaiva helpottanut ja 25 % ei juuri tulosta (kait). Olen kyllä lukenut muualta, että yleisesti hyvin hankalia parantaa. Toki myös itsetutkiskelu ja fiksut lähimmäiset voivat auttaa. Mutta ei väkisin.
siis: http://www.jormatahka.com
Oli kiinnostava teksti, mut en voinut lukea koska alkoi pelottaa.