Minä olen nyt kärsinyt syömihäiriöstä yli 6 vuotta. Ikinä en ole hakenut apua, sillä aina välillä on ollut parempia hetkiä. Nyt olen aivan normaalipainoinen (vihaan tuota sanaa, sillä en halua olla normaali).
Olen seurustellut yli vuoden, ja nyt olen avovaimo. Kerroin miehelleni syömihäiriöstäni seurustelumme alussa. Nyt hän vahtii syömisiäni todella tarkkaan, ja huolestuu heti jos käyttäydyn jotenkin omituisesti..
Nyt olen voinut niin hyvin, koska olen ollut niin onnellinen. Olen kyllä edelleen, mutta ruokahaluni on mennyt niin maanrakoon, että minua ihan oksettaa kun pitäisi syödä. Olen taas ruvennut miettimään niitä vanhoja tottumuksia.. Ja vaikka tiedän ettei ole terveellistä, en voi sille mitään!.. Ja kaikki tämä on niin hankalaa kun mieheni tarkkailee.. ja sitten valehtelen.. Oi että vihaan valehtelua! Olen tehnyt sitä jo 6 vuotta, niin miksi helvetissä se tuntuu NYT niin kauhealta?!! Miksi helvetissä ihmisen pitää sairastaa tällaista tautia?! MIKSI?!
Vaikka sanon, että yritän taistella vastaan, tiedän, että sitä en kuitenkaan tee.
Mieheni on useamman kerran kysynyt minulta että miksen ole ikinä mennyt hoitoon?
Koska en ikinä ole mielestäni ollut tarpeeksi sairas.
Toivottavasti joku ymmärsi edes jotain. Ehkä joku toinen tuntee samoin?
Olen seurustellut yli vuoden, ja nyt olen avovaimo. Kerroin miehelleni syömihäiriöstäni seurustelumme alussa. Nyt hän vahtii syömisiäni todella tarkkaan, ja huolestuu heti jos käyttäydyn jotenkin omituisesti..
Nyt olen voinut niin hyvin, koska olen ollut niin onnellinen. Olen kyllä edelleen, mutta ruokahaluni on mennyt niin maanrakoon, että minua ihan oksettaa kun pitäisi syödä. Olen taas ruvennut miettimään niitä vanhoja tottumuksia.. Ja vaikka tiedän ettei ole terveellistä, en voi sille mitään!.. Ja kaikki tämä on niin hankalaa kun mieheni tarkkailee.. ja sitten valehtelen.. Oi että vihaan valehtelua! Olen tehnyt sitä jo 6 vuotta, niin miksi helvetissä se tuntuu NYT niin kauhealta?!! Miksi helvetissä ihmisen pitää sairastaa tällaista tautia?! MIKSI?!
Vaikka sanon, että yritän taistella vastaan, tiedän, että sitä en kuitenkaan tee.
Mieheni on useamman kerran kysynyt minulta että miksen ole ikinä mennyt hoitoon?
Koska en ikinä ole mielestäni ollut tarpeeksi sairas.
Toivottavasti joku ymmärsi edes jotain. Ehkä joku toinen tuntee samoin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ilmeisesti ei..
Usko pois... Muillakin on samoja ongelmia. Vuosia kulunut, mutta ongelma ei katoa päästä.
on vain niin iljettävää! Miksei se mene pois? Miksi on niin hankalaa parantua?