olen aikeissa tehdä ensi harvennuksen mäntytaimikkooni oiskohan jollakin tietoa nykyisistä mäntykuidun hinnoista ja kuinka paljon suurin piirtein puuta lähtee kun ala on noin 3,5 hehtaaria.
ensi harvennus
hemu
134365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
eipä siitä savotasta rahallisesti pääse rikastumaan, mutta kyllä se kannattaa ajallaan tehdä. Sitten saa nopeemmin palstan järeytymään ja myöhemmin pääsee tekeen tiliäkin jopa.
tuskinpa kuutioita tulee muutamaa kymmentä enempää, eikä se ole pääasiakaan. ei kannata vetästä kerralla liian harvaksi. ja tiliä saa senverran että saa mukavasti pensarahaa, itehän tollanen leimikko kannattaa hakata jos vaan ehtii ja osaa.
http://www2.mhy.fi/mhy/puumarkkinat/index.php
Aika vaikea on lähteä vastaamaan tarkalleen kysymyksiisi. Lähdetään kuitenkin tuosta kertymästä liikkeelle. Kertymä riippuu hyvin pitkälle puuston järeydestä ja liikkunee välillä 20-40 m3, kun puhutaan 1.harvennuksesta. 20m3 kertymässä pitää puuston olla kyllä jo melkoista "raippaa". Näkemättä metsää voisi kertymä olla n. 100-120 m3.
Hintoja on todella vaikea arvioida,koska niihin vaikuttavat metsäsi sijainti, kauppatapa (hankinta/pysty), korjuukelpoisuus jne. Parhaiten selviää, kun kysyt paikallisilta puunostajilta tai mhy:stä. MItään suurta kassavirtaa ei kyllä kannata odottaa. Ehken tuollainen 7-9 €/m3 pystykaupalla ja hankinnassa 23-24 €/m3 voisi olla se haarukka, jossa yleisimmin liikutaan tuollaisissa kohteissa.
yhteyttä MHY:n toimihenkilöön hän kertoo sinulle kaiken tarvitsemasi tiedon.Neuvonta on ilmaista.
Kannattaa kyllä hakata itse hankintana, jos on välineet ja sopivasti taitoa sekä aikaa, ensiharvennuksilta saa mukavasti hankintalisää (jopa yli 15 euroo motille) ja samalla saa itselle mieluisen työjäljen. Puuvalintaan kannattaa uhrata hieman aikaa, ja jättää puita mieluummin hiukan liian tiheään kuin harvaan (tiheästä voi aina harventaa lisää, mutta harvaa ei saa tiheämmäksi). Ensiharvennusta ei kannata kuitenkaan jättää tekemättä, vaikka ei hakkuuseen itse kykeniskään, silloin jää vaihtoehdoiksi pystykauppa tai mhy:n hankintapalvelu
kyllähän se virhe tulee lähes aina siinä et harvennus jää liian tiheäksi,ja iso työ lähteä sit parin vuoden päästä muutamaa puuta kaatamaan "hakemaan",joten sitten ne jääkin sinne kasvamaan vuosikausiksi ja kasvu hidastuu. esim.isäni leimasi n 5 v sit 1 harvennusalueen,näytti sopivalta minä leimasin toisen kaadoin reilusti ns harvaksi, arvaappas kummassa on puut kasvanut paremmin.nyt isäni on jo vanha eikä enään metsähommiin selviä enkä minäkään oikein kerkeä niihin,vaikka pitäisi kiireesti harventaa ilmeisesti pitää ottaa koneharvennus jonkun aukon yhteydessä.
Tiheä ja harva... harva ja tiheä... kovin suhteellisia käsitteitä! Normaalisti kasvaneesta männiköstä minä pyrkisin ensiharvennuksessa ottamaan rungoista n. 40% pois, nyrkkisääntönä siis melkein joka toisen. Kun ajouralta lähtevät kaikki puut, jää muualle metsään suunnilleen yksi kanto kahta runkoa kohti.
Minun kokemukseni on, että harvennetussa metsässä on syytä varautua lumi- ja myrskytuhoihin tietyllä kasvavien puiden "ylijäämällä".
jos hoitamattoman metsän menee harventaan liianharvaksi, niin silloin lumituhoriski on todellasuuri. Mieluummin kannattaa harventaa kahteenkertaan, vähän kerrallaan että puut ehtii hieman järeentymään. Sama homma pätee varttuneemmissametsissä joissa taas on tuulenkaatovaara.
Vaikee sanoo näkemättä. riippuu ihan miten taimikonhoito on tehty, ja onko senjälkeen otettu polttopuuta jne.
Tarkoitat siis tilannetta, jossa ensiharvennusta lähdetään tekemään esim 15 vuotta myöhästyneenä. Männyt ovat tällöin paksuuteensa nähden ylipitkiä ja puuston tiheyden vuoksi latvus on huvennut pahasti. Kun tällainen metsä harvennetaan kovalla kädellä, eivät riukumaiset männyt kestä tuulessa eivätkä lumikuorman alla, kun naapuripuut on kaadettu tukea antamasta.
Aikaisemmissa kirjoituksissa onkin jo kerrottu melkein kaikki asiaan liittyvä.
Lisäisin mielipiteenäni sen, että yleensä ei koskaan pitäisi harvennushakkuulla poistaa yli kolmannesta puustosta.
Ensiharvennuksen hakkuun jälkeinen suositeltava tiheys määräytyy runkolukuna kpl/ha. Se riippuu vähän keskipituudesta ja metsätyypistä (viljavuus). Yleensä se on noin 1200 kpl/ha.
Runkoluvun saa parhaiten todettua ottamalla 4 metriä pitkän kepin ( esim ongenvapa) ja pyörähtämällä se kädessä täyden ympyrän.
Laske ympyrään mahtuvavat rungot, luku kertaa 200 on tiheys hehtaarilla. Ota useita koealoja ja laske keskiarvo.
Tarkempia tietoja mhy,ostajat,metsäkeskus
Ai noinkos ne nykyään opettavat. No, joka tapauksessa amatöörimetsurin kannattaa vahtia harventaessaan nimenomaan runkolukua, koska kuutioina mitattua poistumaa on mahdoton työn touhussa kontrolloida. Kuutiot katsotaan sitten pinosta kun homma on ohi.
runsaasta ja ASIALLISESTA palautteesta sekä tiedoista täytyypi ottaa yhteyttä mhy:n.
Ensiharvennus on äärimmäisen tarkkaa puuhaa. Jo yhden puun liika poisto tuhoaa kymmen kasvuun puuta. Nämä kymmen alkaa kasvamaan liian voimakkaasti , yli 2mm vuosirenkaan kasvu tietää suurioksaisia lyhytkasvuisia puita. Oksia kun ei kannata kasvattaa. Eikä paksuudesta ole mitään hyötyä jos ei ole pituutta. Ensi harvennus onkin sitä että poistetaan kaksihaaraiset, erittäin väärät ja kallistuneet. Yleensä istusteuissa metsissä on näitä runsaasti joten kaikkia ei voikkaan poistaa kun puita ei jää jäljelle lainkaan, varsinkaan jos on istutettu mäntyä. Jos männylle istututetun metsän alta alkaa työntymään kuusia luonnostaan niin kuuset kannattaa jättää ja unohtaa mäntyjen kasvatus. Nämä kuuset tulevat siksi että mänty on väärä puu kyseiseen maaperään.
Kuusista tulee suoria kauniita puita kun ovat luonollisesti kasvunsa aloittaneet. Näitäkään ei pidä mennä poistamaan liikaa latvan kasvu kertoo milloin puita on liikaa. On puu mikä tahansa niin 1/3 rungon mitasta oksia riittää. Kun oksia on vähemmin niin silloin harvennetaan ja silloinkin vain väärät, kaksihaaraiset huonolatvaiset. Meiltä on loppunut kokonaan arvopuumetsät kelvottoman ohjeistuksen myötä. Jopa niin huonoa puuta on kasvatettu ettei ole kelvanneet metsäyhtiöille. Syynä on ollut lannoitus ja harva puustojoka on väkisin pidetty männyllä vaikka maaperä olisi halunnut tuottaa laadukasta kuusitukkia. On parempi jättää harventamatta jos ei tarkkaan tiedä mitä on tekemässä.
Ja sinakin varoa liika harvennusta, ja aluspuuston kasvua tarkkailtava haluaisiko metsä tuottaa jotain muuta puuta kuin se mitä ihminen haluaisi sen kasvavan .
Pitää muistaa yksi tärkeä asia, mikä on ihmisen mielestä kaunis ja hyvin hoidettu niin metsän näkökulmasta ihmisen toimet ovat menneet täysin pieleen. Näitä niin sanottuja aavemetsiä joutuu näkemään niitä miljoonia hehtaareja joissa ei ole ensimmäistäkään kunnon puuta. Pirulle tikapuita metsään on turha kasvattaa. Jättäkää hyvät ihmiset ne kuuset kasvamaan sinne mäntyjen alle ja poistakaa ne tuhoon tuomotut mäntynne kun niiden poiston aika koittaa. Antakaa niiden kuusien kasvaa kun metsä sitä haluaa tuottaa.
Turha+vuodatus.+Avaus+on+vuodelta+2005,+joten+nykymallin+mukaan+ko.+3,5+hehtaarinen+on+jo+päätehakattu++35%+tukkisaannolla.