Siitä on jo aikaa kun menit. En ole nähnyt sinua missään, en vaikka kuinka olen etsinyt. Etsinyt kaduilta, kahviloista, jopa busseista. Vastaantulevista kasvoista, jokaisesta katseesta.
Sä näytät niin upealta, sulla on nätti
hymy.
Siitä on jo aikaa kun menit, kesän ja syksyn verran. Mutta mitä siitä, kun olen saanut olla sinun kanssasi, olen saanut oppia tuntemaan sinua, vaikkakin vain hyvin pienen raapaisun elämästäsi. Ehkä tiesin aina, osasin kai aavistaa että olit minulla vain lainassa. Sanoit että olet ajatellut.
Mulla on sulle paljon näytettävää.
Siitä on jo aikaa kun menit, mutta en ole unohtanut. Sitä miltä kosketuksesi tuntuu.. Sitä miltä silmäsi näyttävät. Hiuksesi. Huulesi. Ihosi.
Sä olet enemmän kuin 1.
Siitä on jo aikaa kun menit. Tai minähän se olin joka meni, lähti. Ihan miten vain. Silloin uskoin että niin olisi parempi. Ja niin ehkä olikin, loppujen lopuksi. Kyllä minä tiedän sinut, usko pois. Vaikka et haluaisikaan. Mutta minä tiedän sinut, ja siksi meninkin. Mutta älä huoli, en minä sinua tuomitse, itsekin olen virheitä tehnyt. Nyt sinäkin ymmärrät miksi menin, tai jos et ymmärrä, niin arvelet kuitenkin. Menin säästääkseni itseäni, menin siksi koska yksi ainoa halkeama peilissä riittää, vai miten sen nyt sanoisi.
…ettet nyt ihan kokonaan katoa…
Sä näytät niin upealta, sulla on nätti
hymy.
Siitä on jo aikaa kun menit, kesän ja syksyn verran. Mutta mitä siitä, kun olen saanut olla sinun kanssasi, olen saanut oppia tuntemaan sinua, vaikkakin vain hyvin pienen raapaisun elämästäsi. Ehkä tiesin aina, osasin kai aavistaa että olit minulla vain lainassa. Sanoit että olet ajatellut.
Mulla on sulle paljon näytettävää.
Siitä on jo aikaa kun menit, mutta en ole unohtanut. Sitä miltä kosketuksesi tuntuu.. Sitä miltä silmäsi näyttävät. Hiuksesi. Huulesi. Ihosi.
Sä olet enemmän kuin 1.
Siitä on jo aikaa kun menit. Tai minähän se olin joka meni, lähti. Ihan miten vain. Silloin uskoin että niin olisi parempi. Ja niin ehkä olikin, loppujen lopuksi. Kyllä minä tiedän sinut, usko pois. Vaikka et haluaisikaan. Mutta minä tiedän sinut, ja siksi meninkin. Mutta älä huoli, en minä sinua tuomitse, itsekin olen virheitä tehnyt. Nyt sinäkin ymmärrät miksi menin, tai jos et ymmärrä, niin arvelet kuitenkin. Menin säästääkseni itseäni, menin siksi koska yksi ainoa halkeama peilissä riittää, vai miten sen nyt sanoisi.
…ettet nyt ihan kokonaan katoa…
Vastaukset 9
Vanhimmat
Todellakin aikaa on jo mennyt,
kesä ja syksykin.
Unohtaa vain en ole osannut,
en halunnut,
palaat alati ajatuksiini.
Ken tietää mikä parasta on,
kaikki jäi kuitenkin jotenkin kesken.
Tunteet vain jäi sydämeen,
niitä säilytän itselläni,
kertomatta sinulle.
Miksi?
sinua ajattelin, itseäni säästin,
ikävän seurakseni sain.
Pelkäsin...
Olet ykkönen Sinäkin,
"vaikkakin"...
Kaivaten
..itkemistä ja itsesäälissä rypemistä.. koitahan hankkia vaikka uusi elämä tai jtn.. minäkin löysin uuden ja ihanan ihmisen jota rakastan oikeasti ja hän minua, muuta en tarvitse.
Kuka on sanonut ettei minulla ole elämää. Kuka sanoo että ryven itsesäälissä? Sinäkö? Minun ei tarvitse hankkia uutta elämää kenenkään jälkeen, toisin kuin sinun sen jälkeen kun kivet karahtaa onnesi rattaisiin, jos "muuta et tarvitse"? Hanki ite elämä, mulla se on ollu koko ajan.
Ei toisen ihmisen kaunis, herkkä muisto ole itsesälissä rypemistä. Varsinkin, kun siitä noin kauniisti kirjoittaa.
Kauniita muistoja
Hänestä.....
Ehkä joskus löydät rakkauden jonka eteen sun ei tarvitse säästää itseäsi. Tulee olo että suojelet itseäsi yksinoikeudella, vähät hänestä jota kuitenkin etsit. Aika ristiriitaista. Mä olisin valmis tekemään kaiken jos saisin hänet takaisin, mutta hän ei näe totuutta tai ei halua nähdä tai whatever.. En tiedä koska toinen ei kerro. Sitä en ymmärrä miksi. Miksi ihmiset eivät kommunikoi keskenään? eihän mistään silloin mitään tule.
miksi sinun piti mennä? Tuletko koskaan takaisin? Haluatko tulla?
Minä tulen nyt...AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAHHHHHHHHHHHHHHH!
Aijai...tulee muuten eräs muisto mieleen 1970-luvusta, kun olin autokoulussa. Opettajaltakin tuli kerran erään ajotunnin aikana ja silleen...aijai...muistoja!
...
Upeaa tekstiä...tuli ihan oma elämäni mieleen...Olet kurkistanut sydämeeni;)