Lähde: Mediuutiset
[Miia Soininen 27.10.2005, 16:55]
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisemiseen on saatu uusi menetelmä.
Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointi ottaa mallia Englannista.
Kelan kokeili mallia puoli vuotta. Kokeilussa suurin osa lääkäreistä sai menetelmään sisältyvästä lomakkeesta uutta tai vähintäänkin selventävää tietoa ongelmallisten hakemusten ratkaisuun. Yli puolet eläkkeenhakijoista piti menetelmää tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Vakuutuslääkärit päätyivätkin pitämään työkyvyttöminä runsasta kolmannesta noin sadasta kokeiluun osallistuneesta eläkkeenhakijasta, joita he alustavasti olisivat pitäneet työkykyisinä.
Kokeilun johtoryhmä suosittaa, että Kela ja keskeiset työeläkelaitokset ryhtyvät valmisteluihin menetelmän ottamiseksi käyttöön sosiaalivakuutuksessa. Vaikeissa eläkeratkaisuissa se voitaisiin ottaa käyttöön jo ensi vuonna.
Syksyn aikana jatketaan suunnittelua ja tehdään päätöksiä. Uusi menetelmä edellyttää lisäkoulutusta sekä asiakkaita tutkiville lääkäreille että vakuutuslääkäreille. Kokemusten karttuessa täytyy miettiä menetelmän käytön varhentamista, jotta toimintakykyä päästäisiin arvioimaan ennen kuin ongelmat pitkittyvät, Kelan ylilääkäri, professori Antti Huunan-Seppälä sanoo.
Menetelmä auttaa hyväksymään päätöksen
Mallissa eläkkeenhakija täytti kotona kyselylomakkeen, jonka jälkeen hänet ohjattiin kuntoutuslaitokseen toimintakyvyn arviointiin. Arvioiva lääkäri täytti tutkimuksessa samanlaisen lomakkeen kuin hakija. Lopuksi arvioiva lääkäri antoi hakijalle suullisen palautteen hänen toimintakyvystään ja erityisesti niistä asioista, joissa lääkärin arvio poikkesi hakijan omasta näkemyksestä.
Menettely parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja saattaa myös auttaa eläkkeenhakijaa hyväksymään paremmin hylkäävän päätöksen.
Lopullisen ehdotuksen eläkepäätöksestä teki vakuutuslääkäri, joka vertaili sekä hakijan että arvioivan lääkärin täyttämiä lomakkeita. Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönteiseksi eläkepäätökseksi 40 hakijalla.
-----------------------------------------------------------
Ottakaa huomioon, että kokeilussa oli 100 tapausta, joista siis peräti 40% muuttui myönteiseksi!
Kiinnostavaa uutisessa oli pari viimeistä kappaletta.
Tähän asti vakuutusyhtiöt ovat aina väittäneet, että vakuutuslääkäri ei tee päätöstä, myönnetäänkö eläke vai ei.
Kirjoituksessa annetaan selvästi ymmärtää, että nimenomaan vakuutuslääkäri tekee lopullisen "ehdotuksen" eläkepäätöksestä!
Ja lisää kritiikkiä vakuutuslääkäreiden puolueellisuudesta:
Ajatelkaa, kuinka monta tuhatta hylkypäätöstä vakuutuslääkärit ovat vuosien saatossa tehneet?
Eikö olisi oikeus ja kohtuus vaatia kaikki vuosien saatossa tehdyt tuhannet tai kymmenettuhannet hylkypäätökset uudelleen käsittelyyn, nyt kun on tullut ilmi, että noinkin suuri määrä em. kokeilussa oli ensin vääriä päätöksiä!!
[Miia Soininen 27.10.2005, 16:55]
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisemiseen on saatu uusi menetelmä.
Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointi ottaa mallia Englannista.
Kelan kokeili mallia puoli vuotta. Kokeilussa suurin osa lääkäreistä sai menetelmään sisältyvästä lomakkeesta uutta tai vähintäänkin selventävää tietoa ongelmallisten hakemusten ratkaisuun. Yli puolet eläkkeenhakijoista piti menetelmää tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Vakuutuslääkärit päätyivätkin pitämään työkyvyttöminä runsasta kolmannesta noin sadasta kokeiluun osallistuneesta eläkkeenhakijasta, joita he alustavasti olisivat pitäneet työkykyisinä.
Kokeilun johtoryhmä suosittaa, että Kela ja keskeiset työeläkelaitokset ryhtyvät valmisteluihin menetelmän ottamiseksi käyttöön sosiaalivakuutuksessa. Vaikeissa eläkeratkaisuissa se voitaisiin ottaa käyttöön jo ensi vuonna.
Syksyn aikana jatketaan suunnittelua ja tehdään päätöksiä. Uusi menetelmä edellyttää lisäkoulutusta sekä asiakkaita tutkiville lääkäreille että vakuutuslääkäreille. Kokemusten karttuessa täytyy miettiä menetelmän käytön varhentamista, jotta toimintakykyä päästäisiin arvioimaan ennen kuin ongelmat pitkittyvät, Kelan ylilääkäri, professori Antti Huunan-Seppälä sanoo.
Menetelmä auttaa hyväksymään päätöksen
Mallissa eläkkeenhakija täytti kotona kyselylomakkeen, jonka jälkeen hänet ohjattiin kuntoutuslaitokseen toimintakyvyn arviointiin. Arvioiva lääkäri täytti tutkimuksessa samanlaisen lomakkeen kuin hakija. Lopuksi arvioiva lääkäri antoi hakijalle suullisen palautteen hänen toimintakyvystään ja erityisesti niistä asioista, joissa lääkärin arvio poikkesi hakijan omasta näkemyksestä.
Menettely parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja saattaa myös auttaa eläkkeenhakijaa hyväksymään paremmin hylkäävän päätöksen.
Lopullisen ehdotuksen eläkepäätöksestä teki vakuutuslääkäri, joka vertaili sekä hakijan että arvioivan lääkärin täyttämiä lomakkeita. Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönteiseksi eläkepäätökseksi 40 hakijalla.
-----------------------------------------------------------
Ottakaa huomioon, että kokeilussa oli 100 tapausta, joista siis peräti 40% muuttui myönteiseksi!
Kiinnostavaa uutisessa oli pari viimeistä kappaletta.
Tähän asti vakuutusyhtiöt ovat aina väittäneet, että vakuutuslääkäri ei tee päätöstä, myönnetäänkö eläke vai ei.
Kirjoituksessa annetaan selvästi ymmärtää, että nimenomaan vakuutuslääkäri tekee lopullisen "ehdotuksen" eläkepäätöksestä!
Ja lisää kritiikkiä vakuutuslääkäreiden puolueellisuudesta:
Ajatelkaa, kuinka monta tuhatta hylkypäätöstä vakuutuslääkärit ovat vuosien saatossa tehneet?
Eikö olisi oikeus ja kohtuus vaatia kaikki vuosien saatossa tehdyt tuhannet tai kymmenettuhannet hylkypäätökset uudelleen käsittelyyn, nyt kun on tullut ilmi, että noinkin suuri määrä em. kokeilussa oli ensin vääriä päätöksiä!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joillakin homeesta sairastuneilla on hyvä tuuri ja he pääsevät saman työnanatajan homeettomaan työpisteeseen ja voivat jatkaa työtään. Joillakin käy hyvä tuuri ja voivat päästä homeettomaan opinahjoon opiskelemaan uuden ammatin ja näin pääsevät uuteen ja homeettomaan työpaikkaan. Heidän oireilunsa voi jopa helpottua, kun pääsevät homeettomiin tiloihin.
Minun oireiluni jäivät pysyviksi ja en kestä hometaloja, hometalon hajuisia ihmisiä, joitakin hajuvesiä,partavesiä, Imedeen "ryppyrasvan" hajua, Nivea vissacen hajua,ja joidenkin ihovoiteiden hajuja, navetan hajuisia ihmisiä (heitä kävi työpaikallani - ikävä kyllä) enkä edes ihmisten vaatteista tulevaa eläinepiteeliä VAIKKA EN OLE allerginen eläimille kokeiden mukaan ja en kestä tupakansavua ja tupakansavun hajuisia ihmisiä. Sellaista työpaikkaa on erittäin vaikea löytää, jossa ei käy hajusteita käyttäviä, homeettomissa taloissa asuvia, tupakoimattomia ja eläimettömiä ihmisiä. En edes aina voi olla bussissa (junassa ym) ettei minun pitäisi vaihtaa paikkaa kun "hajuihminen" aiheuttaa minulle voimakkaan astmakohtauksen.
Useiden uusien lääkärintodistusten ja valitusten jälkeen Kuntian eläkevakuutus myönsi minulle työkyvyttömyyseläkkeen, mutta vakuutusyhtiön lääkärin veitikkapa totesikin minut "työkykyiseksi", vaikka ei ole minua tavannut, turkin lukenut edes papereitani eikä ole soittanut ja haastatellut minua. Asiani on nyt vakuutusoikeuden ÄÄNESTETTÄVÄNÄ. Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, että vuodesta 2001 tammikuusta kestäneestä työkyvyttömyydestäni ja useiden lääkäreiden toteamasta ja TTL:n toteamasta ammattitaudistani johtuen yhtäkkiä MINUA TUNTEMATON LÄÄKÄRIPORUKKA Ä Ä N E S T Ä Ä, olenko työkykyinen vai työkyvytön.
Hyvä, että on kehitetty uusi kaavake, jossa työkyvyttömän työkyvyttömyys tulee paremmin esille.
Kirjoiti "kallu":
>"Ajatelkaa, kuinka monta tuhatta hylkypäätöstä vakuutuslääkärit ovat vuosien saatossa tehneet?
Eikö olisi oikeus ja kohtuus vaatia kaikki vuosien saatossa tehdyt tuhannet tai kymmenettuhannet hylkypäätökset uudelleen käsittelyyn, nyt kun on tullut ilmi, että noinkin suuri määrä em. kokeilussa oli ensin vääriä päätöksiä!! "
Olen pohtinut samaa. Meidän työpaikalla homealtistuksesta sairastuneiden olisi aika jo saada oikeutta !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tämähän on ihan järkevä menetelmä. Se on vissi että just sen vuoksi Suomessa sitä ei saada käyttöön. Herrat vain lupailevat ja puhuvat löysiä sen verran, että köyhät pysyvät peräkammareissaan eivätkä ala peräämään oikeuksiaan. Kyykytystä sieltä vaan kuiteski tulee. Ei tule villoja. Kohta tulee kuiteski joku poliitikko tai johtaja tai molempia joka todistaa että köyhän päälle valehteleminen ei ole väärin eikä mikkään rikos vaan valtakunnan etu ja rikkaaan vakuutuslääkärin velvollisuus.
http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/261005094606EK/$File/Seloste4.pdf?openElement
27.10.2005
Uusi menetelmä avuksi työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisemiseen
Englannin mallin mukaisesta henkilökohtaisen toimintakyvyn arvioinnista voidaan kehittää käyttökelpoinen lisämenetelmä työkyvyttömyyden arviointiin Suomessa. Kelan ja kolmen työeläkelaitoksen puoli vuotta kestäneessä kokeilussa suurin osa lääkäreistä sai menetelmään sisältyvästä lomakkeesta uutta tai selventävää tietoa ongelmallisten työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisemisessa.
Valtaosa kokeiluun osallistuneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että uusi arviointimenetelmä toi olennaista uutta tietoa eläkkeenhakijan toimintakyvystä tai vähintäänkin selvensi asiapapereissa olevaa tietoa. Vakuutuslääkärit päätyivätkin pitämään työkyvyttöminä runsasta kolmannesta noin sadasta kokeiluun osallistuneesta eläkkeenhakijasta, joita he alustavasti olisivat pitäneet työkykyisinä. Yli puolet eläkkeenhakijoista piti menetelmää tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Kokeilun johtoryhmä suosittaa, että Kela ja keskeiset työeläkelaitokset ryhtyvät valmisteluihin menetelmän ottamiseksi käyttöön sosiaalivakuutuksessa. Johtoryhmän puheenjohtaja Kelan ylilääkäri, professori Antti Huunan-Seppälä esittää, että arviointimenetelmän kehittämistä jatketaan ja se otetaan käyttöön jo ensi vuonna ongelmallisissa työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa:
- Syksyn aikana jatketaan suunnittelua ja tehdään päätöksiä. Uusi menetelmä edellyttää lisäkoulutusta sekä asiakkaita tutkiville lääkäreille että vakuutuslääkäreille. Kokemusten karttuessa täytyy miettiä menetelmän käytön varhentamista, jotta toimintakykyä päästäisiin arvioimaan ennen kuin ongelmat pitkittyvät.
Kokeilun taustalla oli Kelan valtuutettujen toimeksianto selvittää työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin liittyviä ongelmia. Kelan asiantuntijat ehdottivat, että Suomessa kokeiltaisiin Isossa-Britanniassa kehitettyä ja siellä jo 10 vuotta käytettyä henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmää (Personal Capability Assessment, PCA). Vuoden 2003 syyskuussa Kelan, Ilmarisen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Varman johtavat vakuutuslääketieteelliset asiantuntijat perustivat työryhmän valmistelemaan ja toteuttamaan kokeilua. Käytännön asiakaskokeilu alkoi viime syksynä ja päättyi tämän vuoden maaliskuussa.
Kokeilussa sovellettiin englantilaista PCA-menetelmää nykyisen työkyvyn arvioinnin lisänä. Menetelmän käyttöön koulutettiin kuusi kuntoutus- ja eläkelaitosten lääkäriä toimintakyvyn arvioijiksi (=arvioiva lääkäri) sekä kuusi eläkelaitosten vakuutuslääkäriä eläkepäätösten tekijöiksi. Kokeiluun kutsuttiin kaikkiaan 172 työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa, joista kaikille vakuutuslääkäri olisi alustavan arvion mukaan ehdottanut hylkäävää eläkepäätöstä. Kutsutuista 107 osallistui kokeiluun.
Eläkkeenhakija täytti kotona toimintakykyä koskevan kyselylomakkeen, jonka jälkeen hänet ohjattiin kuntoutuslaitokseen toimintakyvyn arviointiin. Arvioiva lääkäri täytti tutkimuksen yhteydessä samanlaisen lomakkeen kuin hakija. Lopuksi arvioiva lääkäri antoi eläkkeenhakijalle suullisen palautteen hänen toimintakyvystään ja erityisesti niistä asioista, joissa lääkärin arvio poikkesi hakijan omasta näkemyksestä. Tämä menettely parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja saattaa myös auttaa eläkkeenhakijaa hyväksymään paremmin hylkäävän päätöksen.
Lopullisen ehdotuksen eläkepäätöksestä teki vakuutuslääkäri, joka vertaili sekä hakijan että arvioivan lääkärin täyttämiä lomakkeita. Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönnöksi 40 eläkkeenhakijalle.
Lomake oli helppo täyttää, sillä vain 7 % eläkkeenhakijoista kertoi lääkärille tarvinneensa siinä apua. Lääkärit arvioivat, että runsas puolet lomakkeista oli täytetty hyvin, kolmasosassa oli vähäisiä puutteita ja 8 % oli puutteellisia. Puutteista suurin osa johtui siitä, etteivät kysymykset olleet hakijan kannalta merkityksellisiä.
Lisätietoja:
Kela, ylilääkäri Antti Huunan-Seppälä, johtoryhmän puheenjohtaja,p. 020 434 1414, lääkäritutkija, LKT Lauri Virta, puh. 020 434 6148
Julkaisu:
Lauri Virta ja Kari Lahtela, Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön, Kelan tutkimusosasto, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/2005. (Pdf 977 kt)
Lauri Virran esitys julkistamistilaisuudessa. (Pdf 98 kt)
Tarkoittaako tämä Kelan kokeilu sitä, että
vakuutuslääkärit ovat vuosikausia tehneet vääriä päätöksiä, jopa 40% olisi virheellisä?
Kuinka tämä on mahdollista, eikö kukaan viranomainen todellakaan valvo vakuutuslääkäreiden mielivaltaista toimintaa??
Aiheesta kysymyksiä eduskuntaan: [email protected]
nimenomaan homesairauspotilaita. Moniko työssään homeen aiheuttamaan sairauteen sairastunut on saanut ammattitautidiagnoosin? Varmaan ani harva, koska ammattitaudista tuleva eläke olisi 85% palkasta ja sen maksaisi potilaan työnantajan tapaturmayhtiö!!!
Vakuutuslääkäreiden harjoittama mielivalta on käynyt vuosi vuodelta yhä röyhkeämmäksi ja lähentelee nyt jo henkistä kansanmurhaa.
Ylen TV 1:sen keväällisen ohjelman mukaan vakuutuslääkärit aiheuttavat yli 200 kipupotilaan itsemurhan vuosittain, kuinkahan monen muun sairaan, vammautuneen tai potilasvahinkopotilaan itsemurhan he myös aiheuttavat?
Nythän Suomessa on vielä erittäin vaikeaa saada ammattitautidiagnoosia. Professori Normankin on sen julkisuudessa myöntänyt.
Työntekijä voi ihan selvästi oireilla työpaikallaan ja hänellä voi olla työterveyslääkärin ja allergologin ja keuhkosairauksien erikoislääkärin toteamus mahdollisesta työperäisestä sairaudesta. Työntekijä sairastuu aina palatessaan työpaikalle ja paranee pitkän sairausloman aikana.
Nykyisillä menetelmillä voidaan altistaa vain kolmelle homeuutteelle. Nyt saattaa monen kohdalla olla kuitenkin, ettei näistä kolmesta homeuutteesta mikään "tärppää", vaan työpaikalla on neljäs, viides...kuudestoista.. kadeskymmenes jne. kosteusvauriomikrobi, joka aiheuttaa rajun oireilun ja sairastumisen aina työpaikalla.
Tällaisille työntekijöille olisi kirjoitettava vakuutusyhtiölle meneviin papererihin: "Altistettu Työtervyslaitoksella vain kolmelle käytettävissä olevalle homeuutteelle ja ei reagoi näille riittävästi. Työterveyslääkärin ja keuhkosairauksien erikoislääkärin sekä allergologin työpaikkaseurannan mukaan ei voida poissulkea mahdollisuutta, ettei kyseessä silti olisi ammattitauti potilaan runsaiden työpaikkaoireiden perusteella".
Onko kukaan saanut tuollaista lausuntoa vai oletteko saaneet vain: "Ei ammattitautia"
- tylyn toteamuksen, vaikka oireilette työpaikoillanne ? Miten siitä eteenpäin ?
Artikkelista voi päätellä, että nämä sata henkilöä olivat saaneet KELA:lta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa täyden määrän, jonka aikana KELA kehoittaa heitä tiettyjen kriteerien täyttyessä hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, jonka maksajana on eläkevakuutusyhtiö/-yhtiöt riipuen työsuhteista.
Eli käytännössä eläkkeen hakijalla saattaa olla yksi tai useampikin erikoislääkärin lausunto, jossa hänet on todettu työkyvyttömäksi.
Liian useassa tapauksessa vakuutusyhtiön lääkäri on ollut toista mieltä seurauksena se, että kun ei enää pysty töissä olemaan putoaa työvoimahallinnon alaisuuteen vajaakuntoiseksi työnhakijaksi.
Tämänkaltaisia tapauksia tarkemmin seulomalla kuntoutuslaitoksessa vakuutuslääkäri saattaa joissain tapauksissa päätyä myönnön kannalle, ei siis kaikissa.
Valitusviranomaisina toimivat työkyvyttömyyseläkkeissä eläkelautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus joiden päätökset harvoin poikkeavat vakuutuslääkärin kannasta.
Kun työpaikan homeitiöt aiheuttavat toistuvina "flunssareaktioina" työkyvyttömyyttä, on vallan yleistä, että KELA hylkää allergisessa reaktiovaiheessa homeallergikon sv-paivärahan perusteena työolosuhteet (SVL 14§), jotka työnantajan on pidettävä lain mukaan kunnossa????
Sv-päiväraha myönnetään vasta siinä tapauksessa kun keuhkojen toiminta työpaikka-altistuksen takia astmalääkityksestä huolimatta ei pysy kurissa.
Tässä vaiheessa yleensä astmaattisesti reagoiville käynnistetään ammattitautilain mukainen tutkimus TTL:llä ammattiastman toteamiseksi.
Työpaikaaltistukselle toistuvasti allergisilla "flunssilla" reagoiviltahan KELA jossain vaiheessa kylmästi evää sv-päivärahaoikeuden siksi, että keuhkovauriota ei VIELÄ OLE SYNTYNYT näiden reaktioiden takia.
Ammattitautilain määrittelemänä kysymyksessä on allergisen keuhkoputkitulehduksen ja allergisen alveoliitin (ODTS) toteamisesta JO ENNEN KEUHKOVAURION SYNTYMISTÄ.
Kummallisinta on, että jos työpaikka-altistus ei ole aikaansaanut tamankaltaisissa tapauksissa keuhkovauriota, maamme johtava homehuippututkimusyksikkö (TTL) keuhkoaltistuksellaan saattaa saada sen aikaiseksi.
Niin Kallu.
Tuo kuntoutuskeskustyökykyarviointimalli ei ole uutinen homeallergikoille.
Joidenkin homeallergikkojen kohdalla tapaturmavakuutusyhtiöt ovat vakuutus- ja kuntoutuskeskuksensa (VKK) kautta laittaneet homeallergikkoja työkyvyn arviointiin näihin kuntoutuslaitoksiin.
Homeallergikon kohdalla VKK:n tulisi testauttaa homeille reagoivan keuhkot ennen kuntoutuslaitokseen menoa ja seurata mitä keuhkoille tapahtuu kuntoutuslaitokseen saapumisen jälkeen, koska heidän tiedossa on, että suurin osa näistä KUNTOUTUSLAITOKSISTA ON HOMEITIÖIDEN SAASTUTTAMIA ja sieltähän homeallergikko joutuu jossain vaiheessa lähtemään pois ja hoidattamaan saamaansa keuhkotulehdusta kotipaikkakuntansa lääkärillä.
Jos lähtee itse, ammattitautilain mukainen korvaus päättyy.
Harvoissa tapauksissä kuntoutuslaitoksen keuhkolääkäri antaa lausunnon kuntoutuslaitoksen sisäilmän osuudesta keuhkotulehdukseen.
Homeallergikko on työkyvytön vasta siinä vaiheessa kun joutuu käyttämään nebulisaattoria tai happilaitetta tai todella mittavia astma-kortisonilääkityksiä. Näiden vaiheiden toteamiseen lääkärimme pystyvät.
Toki homeallergikko saattaa kuolla ennen joutumistaan tämänkaltaisiin vaiheisiin.
Kuolinsyyksi ei todeta homeallergiaa.
On hyvä, että joidenkin työkyvyttömien asema korjaantuu tämänkaltaisen menettelyn käyttöönoton ansiosta.
Homeallergikoille siitä ei tule olemaan mitään hyötyä.
aloittaa kapina tässä maassa, kun sairaita pompotellaan valtiovallan taholta mielin määrin?
Tässäkö esimerkkiä, mitä tuleman pitää:
Milloin on vuorossa vakuutuslääkäri?
Sitten ns. teknisen rakentamisen, eli 1960-luvulta lähtien, rakennusten sisäimaan on tuotettu homeitiöitä, kuten myös rakennusten ja ilmastointilaitteiden välinpitämättömän kunnossapidon takia.
Lääkärikuntamme on ollut kaiken aikaa sitä mieltä, että homeitiöiden pakkohengittäminen ei ole terveysriski. Myös vakuutuslääkärit kuuluvat lääkärikuntaamme.
Jospa saisimme heidät edes myöntämään, että heillä ei ole edes tarvittavia mittatikkuja käytössään homeitiöiden aiheuttamien allergisten reaktioiden toteamisen suhteen kuin murto-osalta, puhumattakaan näiden reaktioiden tuottamista keuhkovaurioista ja autoimmuunisairauksista.
Homeitiöiden pakkohengittamisen ja sairastumisen välinen syy-yhteys jää heidän takiaan homeallergikolta toteennäyttämättä.