Hei!
Olisi tarkoitus pähkäillä lämmitysjärjestelmää tulevaan hirsitaloomme. Haluaisinkin tietää, että eroaako hirsitalon energiantarve suuresti esim. normaali puurunkoisesta. Onko 50w/kuutio oikea arvo?
Olen ajatellut maalämpöä (järvestä), vaikka kokonaisneliöt on ainoastaan 130 ja nekin 1 1/2kerroksessa.
Olisi tarkoitus pähkäillä lämmitysjärjestelmää tulevaan hirsitaloomme. Haluaisinkin tietää, että eroaako hirsitalon energiantarve suuresti esim. normaali puurunkoisesta. Onko 50w/kuutio oikea arvo?
Olen ajatellut maalämpöä (järvestä), vaikka kokonaisneliöt on ainoastaan 130 ja nekin 1 1/2kerroksessa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Riippuu eristyksestä. Jos hirsi on riittävän paksua, päästään samoihin lämmönjohtavuuksiin kuin puurunkoisella talolla.
Hirsitaloja on niin hemmetin moneen lähtöön.
Jos tiiveyteen ei panosteta niin ilmavuodoista johtuva hukka kasvaa.
Esim. tuolla on vertailutietoja:
http://www.kevytsoraharkko.fi/fi/Aineistopankki/
ainakaan meidän talossa. Jos lasket suoraan joillakin valmiilla lämmöonjohtavuus vai mikä -niiden- nimi- nyt- onkaan laskelmilla, saat luultavasti tosi paljon isomman kulutuksen. Ainakin meillä on suora sähkö lämmitys takka ja sähkölasku on 60 €/kk. Talo on vanha 1890-luvulta, ikkunat uusittu, pohjan eristys uusittu samoin yläpohjan. Neilöitä 120 ja 1½ kerroksinen tönö.
Meillä samanlainen tölli kuin teillä (vähän uudempi) ja kulutus sama.
Olin kirjoittanut tämän vistin likipitäen samanlaisena joskus aiemmin. Laitan sen nyt tähän uudestaan. Ideana on se, että laskennalliset suureet eivät juuri hirsitalossa anna tosikuvaa kuluvasta energiasta. Poikkeuksetta todellinen kulutus on pienempi.
On muisttava että aukkojen, katon ja runkoseinän merkitys talon lämpötalouteen on monissa tapauksissa suurempi kuin seinien.
Jos tasavarvisen talon pohjan malli on lähes neliö ja siinä on modernisti paljon ikkuna- ja ovipinta-alaa sekä se on yläkertaa tai parvea myöten lämmintä tilavuutta, niin hyvin äkkiä eristettävä kattopinta-ala ja pystyrunkorakenteiset päätykolmiot aukot muodostavat yhteisalaltaan suuren osan ulkopinnoista.
Lisäksi lämpötilaero sisältä ulos on suurin talon yläosissa eli harjan lähellä: Wattia per neliömetri kertaa Kelvin (W/m²K) kertoo sen, että lämpövirta rakenteen läpi on suurempi siellä missä sisäilma on 25 asteista lattian tason 19 asteen sijaan.
Hirsiseinän todellista u-arvoa ei tiedä kukaan: Jos ja kun varvien välisten saumojen kautta virtaa taloon sisään ilmaa, niin kaikki tietävät että kyseinen ilma ei ole yhtä kylmää kuin ulkona. Mikäs sen ilman sitten lämmitti? No tietysti hirren johtama lämpö, eli tuo ilma lämpesi hirsiseinässä virratessaan ulkopakkasesta liki huoneen läpöiseksi, eli toisinsanoen toi johtumalla karkaavaa läpöenergiaa takaisin. Oikea luonnon lämmönvaihdin. Vaan ei huomioida u-arvon määrityksessä.
- matalaenergiaharkkokellari ulkopuolisella lisäeristyksellä, seinät U-arvo 0.18-0.25
- kurkihirsimalliset 2 kerrosta päälle, 204mm hirttä ylös saakka U-arvo 0.51, yläpohja 550mm U-arvo alle 0.08
- ikkunoita hieman yli suositusten, isot ikkunat U-arvo 0.7, muut 1.0-1.2
- LTO viimeisen päälle oleva PILP
Paljonko sanoisit kulutuksesta W/m2
Valitettavasti todelliseen energian kulutukseen vaikuttavat vielä ns. päiväasteluvut (missä päin maailmaa rakennat), rakennuksen muoto (ulkopintaosuus), asukasluku (mm. ilmanvaihto ovien käynnin yhteydessä) sekä jopa passiivinen aurinkoenergiahyöty (mihin ilmansuuntaan ikkunat).
Ihmettelisin kuitenkin mikäli energian vuosikulutus tuossa talossa ylittäisi 80 kW/asuinneliömetri, melkein millä tahansa em. ominaisuuksilla.
4h perhe, selektiivi-ikkunat etelään ja länteen. Tuo ulkopintaosuus olikin hankalampi kysymys. Miten kuutiomäärä vaikuttaa suhteessa, ihanko lineaarisesti kasvaa kulutus vai nimenomaan ei?
68-77kWh/m2 riippuen siitä lämmitetäänkö varasto- ja tallitiloja. Osaatko sanoa tehomitoituksesta kumpi on lähempänä tarvetta 10W/m2 vai 20 W/m2? Ajattelin että 12.5W/m2 olisi realistisen turvallinen tavoite, miltä kuullostaa, tarvitaanko lisää pelivaraa?
Minuun otti yhteyttä lämpöpumppuedustaja, jonka kanssa käytiin myös aiheesta keskustelua.
Yhteenvetona jäi mitoitusarvoksi 22w/kuutio nimenomaan hirsitalossa 205mm lamellihirrellä. Lupasi tehdä alustavat laskelmat energian tarpeesta ja tarjouksen lämpöpumpusta. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan.
Erittäin mielenkiintoinen tieto. Kyseessä on siis rakennuksen bruttoarvo ilman LTO vaikutuksia?
Ei sitten ole tullut mieleen, että huonekohtaisen tehon tarpeen voi laskettaa tai laskea itse. Koska lämmityksessä pitää olla myös varmuuskerroin, ei sillä ole merkitystä, että hirren U-arvo ei välttämättä ole niin huono kuin 0,6. Se voi olla jopa 0,54. Tuo mieletön ero teoreettisen ja käytännön arvon välillä hukkuu tuohon varmuuskertoimeen.
Tehon tarve ja energian kulutus ovat eri juttuja. Tehon tarve on se teho millä talossa voi asua normaalilämpötilassa vaikka ulkona on tulipalopakkanen ja tuulee.
Tämmösiin tuloksiin pääsin rakenteiden osalta:
Keskiarvo:0.34 W/m2K(Rakenneosien keskimääräinen U-arvo)
Keskiarvo:0.98 (W/K)/m2(Lattiapinta-alaa kohden)
Keskiarvo:0.46 (W/K)/m3 (Rakennustilavuutta kohden)
Tammikuu:2509.232kwh
Helmikuu:2258.534
Maaliskuu:2160.728
Huhtikuu:1517.681
Toukokuu:984.525
Kesäkuu:514.325
Heinäkuu:270.091
Elokuu:435.631
Syyskuu:860.019
Lokakuu:1411.443
Marraskuu:1753.764
Joulukuu:2178.153
Yhteensä:16854.126kwh käyttövesi about 4500kwh.
Koneellisen ilmanvaihdon osuutta en saanut vielä määriteltyä. Vinkit otetaan vastaan.
Maalämpöpumput on olleet tarjouksissa 8-10kw vehkeitä.
Kyseessä oli siis rakennuksen lämpöhäviöt.