Tässä seuraavaa palkkapäivää odotellessa on pakko purkautua edes tälle palstalle, kun palkka ei vain ole kohdallaan. Olen kaksi vuotta sitten valmistunut kasvatustieteiden ja filosofian maisteriksi, auskultoinut ja kaikkea. Opetan yliopistolla amanuenssin nimikkeellä, sekä teen kaikkea muuta hallintoon liittyviä töitä, ohjaan opiskelijoita sekä koordinoin erästä maisteriohjelmaa. Kaikesta tästä palkka verojen jälkeen on 1026 euroa (ennen veroja 1600 ja jotain)!
Ymmärrän itsekin, että olen reilusti alipalkattu, lainan lyhennysten, autokulujen, laskujen jälkeen minulle jää muuhun elämiseen (sis. ruoka, harrastukset) noin 150 euroa kuussa. Eli elintasoni on pudonnut reilusti lopetettuani opiskelut, opiskeluaikana minulla oli sentään varaa matkustaa jonkin verran, käyttää piilolinssejä tai käydä konsertissa ja ulkona syömässä. Nykyään elän todella tiukilla, ruokakuluissa säästän melkoisesti kun en käytä leivänpäällysteitä, tee wokkiruokaa ym. Ei puhettakaan baari-illoista jos en kotona ensin vedä viinipullollista pohjia, siidereihin minulla ei ole varaa. Kuntosalit ovat vaihtuneet kansalaisopiston jumppiin, ja joka kuukausi haaveilen ostavani uudet jumppatossut. Häpeällistä tämä on myös, sillä loppuviikon ja ensi viikon olen tekeytynyt sairaaksi ja saanut "depiksestä" sairaslomaa, koska minulla ei ole rahaa työmatkaan (työmatkaa 27 km, jotka kuljen autolla, julkisia yhteyksiä ei ole) ja bensaan ennen puolenkuun palkkapäivää.
Uutta työpaikkaa haen jatkuvasti. Peruskoulussa ja lukiossa opettavat ystäväni tienaavat hieman enemmän kuin minä, vaikka yliopistoa työpaikkana arvostetaan ihan liikaa. Nykyinen pesti minulla on 1.3.2007 asti, joka onkin ehdoton takaraja. Silloin jään vaikka kortistoon.
Joku muistaa medioissa pyörineen aiheen työssäkäyvistä köyhistä. Minä olen yksi sellainen. Tämä kirjoitus on vain yksi kuvaus eräästä tilanteesta, ei tarkoitettu valitusvirreksi. Töissä saan vastineeksi sentään sisällöllistä ja sosiaalista kivaa, meillä on mukava ja vireä työyhteisö, ja monista työkavereistani on tullut ystäviä, -ja puhumattakaan ihanista opiskejoistani!
Ymmärrän itsekin, että olen reilusti alipalkattu, lainan lyhennysten, autokulujen, laskujen jälkeen minulle jää muuhun elämiseen (sis. ruoka, harrastukset) noin 150 euroa kuussa. Eli elintasoni on pudonnut reilusti lopetettuani opiskelut, opiskeluaikana minulla oli sentään varaa matkustaa jonkin verran, käyttää piilolinssejä tai käydä konsertissa ja ulkona syömässä. Nykyään elän todella tiukilla, ruokakuluissa säästän melkoisesti kun en käytä leivänpäällysteitä, tee wokkiruokaa ym. Ei puhettakaan baari-illoista jos en kotona ensin vedä viinipullollista pohjia, siidereihin minulla ei ole varaa. Kuntosalit ovat vaihtuneet kansalaisopiston jumppiin, ja joka kuukausi haaveilen ostavani uudet jumppatossut. Häpeällistä tämä on myös, sillä loppuviikon ja ensi viikon olen tekeytynyt sairaaksi ja saanut "depiksestä" sairaslomaa, koska minulla ei ole rahaa työmatkaan (työmatkaa 27 km, jotka kuljen autolla, julkisia yhteyksiä ei ole) ja bensaan ennen puolenkuun palkkapäivää.
Uutta työpaikkaa haen jatkuvasti. Peruskoulussa ja lukiossa opettavat ystäväni tienaavat hieman enemmän kuin minä, vaikka yliopistoa työpaikkana arvostetaan ihan liikaa. Nykyinen pesti minulla on 1.3.2007 asti, joka onkin ehdoton takaraja. Silloin jään vaikka kortistoon.
Joku muistaa medioissa pyörineen aiheen työssäkäyvistä köyhistä. Minä olen yksi sellainen. Tämä kirjoitus on vain yksi kuvaus eräästä tilanteesta, ei tarkoitettu valitusvirreksi. Töissä saan vastineeksi sentään sisällöllistä ja sosiaalista kivaa, meillä on mukava ja vireä työyhteisö, ja monista työkavereistani on tullut ystäviä, -ja puhumattakaan ihanista opiskejoistani!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vai että tommoset liksat yliopistolla. Taidat olla vielä melko nuori ja asua pääkaupunkiseudulla...
Onhan se varsin vittumaista painaa duunia ja joutua säästämään jokapäiväisistä menoista. Ei tuo työpaikka kuulosta paskankaan arvoiselta.
Lähe vetään sieltä, tuhlaat vaan elämäs.
Sanoitkin koettavasi koko ajan löytää uutta työtä. Ammattikorkeakouluissa suuri osa opettajan paikkoja menee tuttujen kautta ja avoimilla hauilla. Kokeile niitä, jos tärppäisi. Palkka on sentään huonoimmillaankin selvästi yli 2000.
Sullapa on huikea veroprosentti!!!
aloin ihmettelemään.
Käy laskemassa www.vero.fi --> verolaskuri.
Se on totta, että yliopiston palkat on "peeceestä" itse saan epäpätenä yksityisestä oppilaitoksesta (en tarkoita yritystä) enemmän eli lähes 2000 tonttuu.
Miten sulla noin tiukkaa on tonnilla? Itse maksan asumisesta 450€, lainaa lyhennän 200€. Jäljelle jäävä 350€ riittää mainiosti muuhun: puhelin ehkä 20€, netti 25€, dösäsetti enny muista ja silloin tällöin sähkö. Ruokaa saan riittävästi ja saanpa vielä monesti säästöön 50 - 100!!
siis todella säälittävää.. säkin elät samoilla tuloilla joita saisit sossusta kuussa tekemättä yhtään mitään! Enkä tarkoita, että mielestäni se olisi parempi vaihtoehto (ei tosiaan), mutta säälittävää on.
lisäksi saan myös tekemisen iloa....
hankkii enemmän. hohhoijaa...
Itse vaihdoin opetusalan aivan muuhun työhön, jossa kuitenkin tarvitsen pedagogisia taitoja yms.
Palkka nousi reilulla tuhannella eurolla ja lisäksi sain muitakin etuja esim. puhelimen.
Eikä työt jatku enää illalla kotona!!!
tule teollisuuteen 3-vuorohommiin. 18-vuotiaana tienaan 2600 e/kk käteen.