Mahdankohan olla vain liian yliherkkä, mutta itselleni tulee monesti huono mieli, jos joku lapsi haukkuu minua tarhassa.
Ovat nämä muuten ihania nämä lapset, mutta esim. suuttuessaan minulle/yleisesti lapsilla yleisin haukkumakohde on ylipainoni (koulukiusaamisen vuoksi ulkonäköni on muutenkin aina ollut herkkä alue....) tai sanotaan, että olen tyhmä ja että ei pidä minusta ja muuta vastaavaa.
Lapselle pitää tietenkin tehdä selväksi, että niin ei saa sanoa, mutta itselleni tulee aina vähän kiusallinen olo, kun siinä kaikkien edessä aletaan keskustelemaan, että saako sanoa lihapullaksi ja että sellainen ei tunne muista mukavalta jne.
Ja tuo, että hän vihaa minua, niin eihän hän sitä ikinä tarkoita, vaan on purkanut suuttumisensa sitä tarkoittamatta, mutta silti..
Olen vielä aika nuori ja uusi alalla ja minulla ei ole niin paljon vielä kokemusta.
Saako mielestänne lasten sanomisista loukkaantua?
Joskus tulee vähän tyhmä olo, kun tuntuu, että ei saisi. Lisäksi en oikein haluaisi näyttää, että sanominen loukkaa.
Onneksi kuitenkin enemmän lapset tulevat syliin ja halaamaan ja sanovat, että olen ihana ja kiva.
Ovat nämä muuten ihania nämä lapset, mutta esim. suuttuessaan minulle/yleisesti lapsilla yleisin haukkumakohde on ylipainoni (koulukiusaamisen vuoksi ulkonäköni on muutenkin aina ollut herkkä alue....) tai sanotaan, että olen tyhmä ja että ei pidä minusta ja muuta vastaavaa.
Lapselle pitää tietenkin tehdä selväksi, että niin ei saa sanoa, mutta itselleni tulee aina vähän kiusallinen olo, kun siinä kaikkien edessä aletaan keskustelemaan, että saako sanoa lihapullaksi ja että sellainen ei tunne muista mukavalta jne.
Ja tuo, että hän vihaa minua, niin eihän hän sitä ikinä tarkoita, vaan on purkanut suuttumisensa sitä tarkoittamatta, mutta silti..
Olen vielä aika nuori ja uusi alalla ja minulla ei ole niin paljon vielä kokemusta.
Saako mielestänne lasten sanomisista loukkaantua?
Joskus tulee vähän tyhmä olo, kun tuntuu, että ei saisi. Lisäksi en oikein haluaisi näyttää, että sanominen loukkaa.
Onneksi kuitenkin enemmän lapset tulevat syliin ja halaamaan ja sanovat, että olen ihana ja kiva.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tietysti saa loukkaantua ja joskus on hyvä että lapsi huomaa ettei voi sanoa mitä vaan. Pieni mökötyskään ei ole mielestäni väärin. Joskus sanoin lapsille jotka olivat juuri haukkuneet tyhmäksi ja sitten pyytävät hetkenpäästä jotain niin että -Minäpä olen se tyhmä etkö muista, ja nyt olen niin tyhmä että en anna sitä mitä pyydät. Lapsen tulee myös pyytää anteeksi tekoaan tai käytöstään jos se on värää. Yleensä lapset uskaltavat haukkua sitä turvallisinta aikuista johon voi luottaa ja joka ei ole pelottava.
loukkaantua. Mutta lapselle ei mielestäni saisi kostaa hetken päästä, kuten edellinen vastaaja sanoi joskus tekevänsä, koska lapsi ei välttämättä yhdistä sitä enää omaan sanomiseensa. Sen voi kyllä lapselle sanoa, että tulee paha mieli kun puhut tuollaisia. Ja tuntuisiko sinusta kivalta, jos joku sanoisi sinulle... Näin lapsi oppii ajattelemaan toisten kannalta. Mutta eihän ne lapset sitä tarkoita, mitä suutuspäissään sanovat. Ja se on mielestäni myös niin, että luotettavalle aikuiselle purkavat mieltään.
Kyllä saa loukkaantua, mutta aikuinen ei voi kuitenkaan "riisua itseään alasti lasten edessä". Eli ei voi laskeutua lasten tasolle. Mietin onko murjottaminen "aikuismaista"???
Ehkä ei kannatakkaan näyttää lapsille, että loukkaantuu. Mutta tee selväksi, ettei saa sanoa ketään lihapullaksi, se on haukkumista. Ei aikuisia eikä lapsia.Käske pyytämään anteeksi.
Voithan sanoa, että olet sen muotoinen. Toiset ihmiset on vähän lihavampia, toiset laihoja. Jotkut keskikoisia jne. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Ihmiset on erilaisia.
Jos lapsi sanoo ettei pidä sinusta voithan sanoa vain: Ei tarvikkaan... Vai niin, kävipä sulla sitten huono tuuri kun on semmonen hoitajakin kenestä ei yhtään tykkää.
Mietin vain käyttääkö lapset haukkimista "aseena", jos huomaa sen olevan heikko kohta sulle. Tai innostuuko vaan lisää jos kieltää??
Yrittääkö lapset suutuksissaan käytöksellään hakea juuri sitä, että loukkaantuisit, ja jos loukkaannut onko se vaan palkkio lapselle, joka sitä hakeekin? Jaa aika vaikeita juttuja...
Itsehän sen tiedät ja käytännössä huomaat mikä on parasta. Kannattaa katsoa vähän tilannekohtasesti mikä olisi oikea tapa suhtautua.
Mielestäni siihen, miten lapsille vastaa vaikuttaa heidän ikänsä. Pienemmät lapset 3-5 usein vain lausuvat ääneen sen minkä huomaavat tai mikä on heille epäselvää (odottavalle äidille: miksi mahasi on niin suuri, tai vanhalle työntekijälle: sulla kasvaa viikset, tai sinulle: olet suuri tai pyöreä.)
Eskari ikäiset ja lähempänä kouluikää olevat osaavat jo tarkoituksella hakkua toisia ihmisiä (tai opittuaan sen isommilta). Heille voisi mielestäni todeta että ihmisiä on kaiken kokoisia eikä ketään saa moittia sen vuoksi. Sinun ei tarvitse puolustaa omaa kokoasi, mutta voisit jatkaa puhetta yleisellä tasolla ja monenlaisesta erilaisuudesta.
Se että joku suutuessaan sanoa hoitajaa tyhmäksi eikä tykkää tästä sillä hetkellä, sehän on pienten lasten ihan normaali ja hyväksyttäväkin tapa ilmaista suuttumustaan. Sitä ei kannata henkilökohtaisesti ottaa. Minäkin nuorempana aina ajattelin, että minussa on jokin vika kun lapset/nuoret viihtyivät paremmin ystävättärieni kimpussa esim. parto ym. lasten leireillä.
herkkyys on vain hyvä ominaisuus. Työkokemus opettaa kyllä ammatillista etäisyyttä näihin asioihin. Tällä en tarkoita missään nimessä valinpitämättömyyttä tai kyynisyttä.
...lapsen vanhempiin/aikuiseen ihmiseen, mutta älä lapseen sillä hän ei sitä ymmärrä vaan tekee niin kuin on opetettu ja näin ollen matkii "opettajaansa". Aikuisten tulisi katsoa itseään "peiliin" sieltä se syyllinen löytyy.
Voit kysyä lapselta kuka tuommoisia on sinulle opettanut ja tietenkin opastaa häntä ettei niin saa sanoa ja jos lapsen luottamus sinuun säilyy niin hän kertoo kyllä sinulle, että kuka näin on opettanut. Sen jälkeen vanhempain illassa voitte puida yhdessä asioita ja ratkoa niitä tai otat suoraan yhteyden vanhempiin tai reissuvihon kautta. Jos taas osoitat "loukkaantumisesi" lapselle voi siinä käydä niin että hän ei ikinä enää avaudu sinulle.