Olen dementoituvien vanhusten hoitaja. Työyhteisöni vanhukset ovat mukavia, tuovat esiin elämänkokemustaan, jota aina ihailen ja kunnioitan. Toiset ovat pitkällekin dementoituneita, ja jaksavat kysellä samaa asiaa monta monituista kertaa! Istahdetaan sohvalle ja kuuntelen mitä hänellä on oikeasti mielen päällä. Joskus pysähtyminen helpottaa, joskus ei. Toisinaan on jollakin asukkaalla huono päivä, mutta kelläpä ei olisi! Hyvä kun on joku jonka kanssa voi jakaa huononkin päivän tunnelmia.
Onneksi omaisia käy paljon päivittäin, ovat seurana omalle läheiselleen. Samalla voi hoitajakin jutella omaisen kanssa vaikka kahvikupposen äärellä.
Lähden töihin hyvillä mielin, mitähän tämä päivä tuo tullessaan? Hoitokodin oven avatessani jo aamuvirkut asukkaat hymyssä suin toivottavat hyvän huomenen, ja päätän: hyvä tästä päivästä tuleekin!
Työstä saamallani palkalla pärjään. Ainahan rahaa menisi enemmän, jos sitä enemmän olisi tuhlattavana. Ei ole nälissään tai viluissaan tarvinnut olla. Olen onnellinen ja tyytyväinen itseeni ja työhöni.
Onneksi omaisia käy paljon päivittäin, ovat seurana omalle läheiselleen. Samalla voi hoitajakin jutella omaisen kanssa vaikka kahvikupposen äärellä.
Lähden töihin hyvillä mielin, mitähän tämä päivä tuo tullessaan? Hoitokodin oven avatessani jo aamuvirkut asukkaat hymyssä suin toivottavat hyvän huomenen, ja päätän: hyvä tästä päivästä tuleekin!
Työstä saamallani palkalla pärjään. Ainahan rahaa menisi enemmän, jos sitä enemmän olisi tuhlattavana. Ei ole nälissään tai viluissaan tarvinnut olla. Olen onnellinen ja tyytyväinen itseeni ja työhöni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minäkin toimin hoitajana dementiakodissa. Suhtaudun työhöni positiivisesti, en vaihtaisi muuhun.
Tuli kuitenkin vähän kumma olo, kun luin tekstisi... Aika kaunisteltu kuva dementiatyöstä. Ei minullakaan olisi mitään hätää, jos voisin vain istua höyryävä kahvikupponen kädessä ja ihastella ikkunasta avautuvaa maisemaa, yhdessä hymyilevän potilaan kanssa.
Vaikka tykkää työstänsä, se ei tarkoita sitä, että ei voi keskustella epäkohdista. Tiedän kyllä, että dementoituneen hoito on joskus todella raskasta. Paineita pystyy purkaa oikeaan osoitteeseen vain, jos tunnustaa tosiasiat.
se oli tarkoituksella kaunisteltu... jotenkin niin tämä keskustelu täällä on niin negatiivisvoittoista, että teki mieli laittaa positiivinenkin keskustelu alulle.
En kai sanonut, ettei epäkohdista voi keskustella? Tottakai pitääkin keskustella, tosin paljon täälläkin keskusteluja jotka suorastaan vihamielisiä. Raskasta luettavaa, eikä niitä jaksa kommentoida. Eikä tarvitsekaan.
ps. teen minä jotain muutakin kuin istun kahvikupponen kädessä...
Työssä jaksaa paremmin positiivisella asenteella, se on totta. Ei minunkaan tarvitse olla naama irvessä työpaikalla. Se vaan, että työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, joten meillä kaikilla pitää olla joku keino purkaa tuntemuksia ja tämä palsta toimii monelle sellaisena. Ehkä siksi aika moni kirjoitus on raskasta luettavaa, väsyneenä tulee kärjistettyä asioita ja jää ne hyvät asiat sanomatta.
hyvä, jos tällainen palsta toimii monelle tunteiden purkamisen kanavana.
Paljon puhutaan siitä, miten huonosti asiat ovat. Mutta joskus olisi ehkä syytä pysähtyä puhumaan siitä, miten asiat olisivat silloin kun ne ovat hyvin. Kyllä hyviäkin asioita löytyy, kun niitä aletaan miettimään!
"Kukaan ei vielä ole vanihgoittanut silmiään katsomalla asioiden valoisia puolia."
Aina ei jaksa nähdä minkäänlaista valonpilkahdusta, päivä on kertakaikkiaan huono. Eihän kukaan sentään niin superihminen ole, etteikö huonot päivät kohdalle satu itse kullekin. Mutta hei, huonossakin päivässä on yksi hyvä puoli: sieltä ei pääse kuin ylöspäin kohti parempaa päivää!
...siis... "Kukaan ei vielä ole VAHINGOITTANUT silmiään katsomalla asioiden valoisia puolia."
;) huomasinpas...
Hienoa, että joku jaksaa olla noin positiivinen, sydäntäni lämmitti. Kiitos!
Mieleeni tuli yllättäen elokuva Lars von Trierin elokuva "Dancer in the dark". Miksiköhän?
Se kertoo vissiin postitiivisesta asenteesta..