Runosit,
katosit.
Kaipailen,
haikailen.
Rakkauden tie,
minne sut vie.
katosit.
Kaipailen,
haikailen.
Rakkauden tie,
minne sut vie.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aikaa itsekseni vietin
Elämää syvästi mietin
Lapin näkijän sukua, näyn näki
todeksi kirjoitti
Hämmentyi
Sielussa soi kellot kirkkaat
järki ei silti ymmärtää voi
Tätä mietin
Kaipaus hehkuu tulena
veressä,
poltteena jäsenissä
sinisessä hetkessä, valon ja pimeän
rajamailla näitä mietin
mikä on se tie?
mikä kaiken tarkoitus?
Rakkaus, ole lähelläni!
Mikä on elämän tarkoitus?
kysymystä moni pohtii,
kysyy, näin siis sinäkin.
Vastaus lienee,
elämä on elettävä,
koettava.
Rakkaus on elämän
syvintä olemusta,
sen kantava voima.
Rivien välistä luen,
kaipuusi tunturiin
on suuri, hallitseva.
Olin hämmentynyt
katoamisestasi,
hämmennyin nytkin.
Sinua minä kaipaan
sen tiedät sä varmaan
ei siis taas mennä
lahjakkaasti harhaan
sielun maisemaa peilaa
tunturi suuri
Elämä elettävä on täällä
sun kanssasi juuri
Rakkaus kaikkea eteenpäin kantaa
Se keinoja keksii ja voimaa antaa!
Kesällä vaikenit,
yllättäen!
Nyt kaipaavasi
sanot,
jotakin kai
kertomatta jätät,
kuitenkin.