Eräs henkilö osti minulta muutaman luontokuvan nettisivuja varten. Teimme sopimuksen kuvien käytöstä. Kuitenkin toinen osapuoli päätti että ei käytäkään kuvia, vaikka sopimus oli jo tehty. Minua harmittaa tässä se että näin kamalasti vaivaa kuvien etsimisessä ja koko työ meni hukkaan. Tuo työn menetys harmittaa enemmän kuin se menetetty pikkusumma, jonka noteerasin lähinnä muodolliseksi korvaukseksi.
Kysymys kuuluukin, että olenko kuitenkin oikeutettu korvaukseen, vaikka kuvia ei käytettykään nettisivuilla, kun kerran kuvien käyttösopimus on tehty. Sopimus on erittäin virallisen oloinen ja molempien osapuolten allekirjoittama. Sivujen tekijä halusi tällaisen sopimuksen.
Kysymys kuuluukin, että olenko kuitenkin oikeutettu korvaukseen, vaikka kuvia ei käytettykään nettisivuilla, kun kerran kuvien käyttösopimus on tehty. Sopimus on erittäin virallisen oloinen ja molempien osapuolten allekirjoittama. Sivujen tekijä halusi tällaisen sopimuksen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jos kuvat olivat ko. ostajalle lähetetty. Terv. minäkin kuvia myynyt.
Lähetin sähköpostilla
Siitä sopimuksestahan se selviää. Mikäli olette sopineet korvauksesta sen suhteen, että kuvia ei julkaistakaan, niin silloin sopimuksen mukaan luonnollisesti se korvataan.
Myös mahdollinen yleinen sopimussakkolauseke voi tulla sovellettavaksi, mikäli sopimuksesta poiketaan (tämä edellyttää, että sopimus nimenomaisesti velvoittaa julkaisemaan kuvat mainitsemallasi tavalla).
Tässä kysymyksessä ratkaisevassa asemassa on sopimuksen teksti ja se mitä siinä on sovittu tällaista tilannetta silmälläpitäen. Yleiset korvausvelvollisuudet eivät tähän sovi.
Ilman sopimuksen näkemistä on myös mahdotonta sanoa, mitä sopimus sisältää. Voihan olla niinkin (ei ilmene tekstistäsi), että sopimuksen tarkoitus on ollut siinä mielessä yksipuolinen, että tarkoitus on saada lupa kuvien käytölle. Jos siis kuvien julkaisusta on sovittu, voi sopimuksen rikkominen johtaa sopimussakkolausekkeen mukaiseen korvausvelvollisuuteen. Muuten sopimusrikkomus pääsääntöisesti johtaa sellaiseen korvausvelvollisuuteen, että vastapuoli saatetaan tilaan, joka olisi syntynyt, jos sopimusta olisi noudatettu (positiivinen sopimuskorvausvelvollisuus). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuvat olisi julkaistava tms, vaan puhutaan lähinnä taloudellisesta edusta (jos sellaista olisi, nyt ei ilmeisesti ole).
Se, että sopimus on virallisen oloinen tms ei ole merkityksellistä.
Merkityksellistä on, mitä olette sopineet tällaisen tilanteen varalle. Hieman ilkeästi voisikin sanoa, että ammattitaitoista juristia käyttämällä tällainen seikka olisi osattu ottaa sopimustasolla huomioon ja asianmukaisesta sopimussakosta olisi sovittu. Se on kuitenkin vähän myöhäistä haukotella sitä.
Sanoisin, että jos sopimuksen sisältö ei edellä kuvattuun taivu, niin korvauksen saantimahdollisuudet ovat kohdallasi luokkaa 'ei mitään'.
Jos haluat tarkan vastauksen, niin pistä tulemaan se sopimuksen sisältö (muuta nimet ja tunnistetiedot).
> Siitä sopimuksestahan se selviää. Mikäli olette sopineet korvauksesta sen suhteen, että kuvia ei julkaistakaan, niin silloin sopimuksen mukaan luonnollisesti se korvataan.
Sopimuksessa ei puhuta mitään siitä että jos kuvia ei käytetäkään.
> Myös mahdollinen yleinen sopimussakkolauseke voi tulla sovellettavaksi, mikäli sopimuksesta poiketaan (tämä edellyttää, että sopimus nimenomaisesti velvoittaa julkaisemaan kuvat mainitsemallasi tavalla).
Sopimuksessa ei velvoiteta julkaisemaan kuvia. Siis myin käyttöoikeudet.
Otteita sopimuksesta:
"Tämä sopimus tulee voimaan välittömästi sen jälkeen kun molemmat sopijapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen."
"XXX luovuttaa YYY:lle oikeuden käyttää sopimuksessa määriteltyjä kuvia verkkosivuillaan."
Omasta mielestäni olen myynyt käyttöoikeuden ja sitten on heidän oma asiansa käyttäväkö he kuvia vai ei.
> Voihan olla niinkin (ei ilmene tekstistäsi), että sopimuksen tarkoitus on ollut siinä mielessä yksipuolinen, että tarkoitus on saada lupa kuvien käytölle. Jos siis kuvien julkaisusta on sovittu, voi sopimuksen rikkominen johtaa sopimussakkolausekkeen mukaiseen korvausvelvollisuuteen.
Nimen omaan sopimuksessa oli kyse luvasta kuvien käytölle.
> Se, että sopimus on virallisen oloinen tms ei ole merkityksellistä.
Sanavalintani oli huono. Se mitä halusin sanoa, oli että sopimusteksti oli hyvin huollella ja ammattitaitoisesti laadittu.
> Hieman ilkeästi voisikin sanoa, että ammattitaitoista juristia käyttämällä tällainen seikka olisi osattu ottaa sopimustasolla huomioon ja asianmukaisesta sopimussakosta olisi sovittu.
Tuohon voisin todeta, että valokuvista sovittu korvaus oli niin mitätön, että sillä ei olisi kattanut edes juristin kuluja.
Luonnollisesti hieman riskialtista lausua asiassa mitään ilman, että on nähnyt koko sopimuksen.
Tuon antamasi lisätiedon valossa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vastapuolen maksuvelvollisuus on syntynyt siinä vaiheessa, kun olet mahdollistanut kuvien käytön (ideaalitilanteessa vastasuoritukset luonnollisesti tapahtuvat samanaikaisesti, mutta tässä ilmeisesti käyttöoikeus mahdollistetaan ja sen jlkeen suoritetaan korvaus).
Varsinaisesta sopimusrikkomuksestahan on kysymys vasta nyt, kun vastapuoli kieltäytyy suorittamasta maksua. Kysymys on siis siitä, että korvausta vastaan olet luovuttanut käyttöoikeuden - eikä siitä, että kuvat julkaistaan verkkosivulla korvausta vastaan (tämä on sellainen asia, joka selviää sopimusta tarkastelemalla ja arvio on nyt annettu vain siinä valossa, mitä viestistäsi oli mahdollista tulkita).
Tosin, jos rahallinen intressi tosiaan on pieni, niin en suosittele asian riitauttamista. Tietysti, jos oikeusturva-asiat ovat kohdallasi ok, niin siitä vaan aa:n juttusille (ja oik.turvahak. vakuutusyhtiöön menemään).
Sitä en usko, että vahingonkorvausvelvollisuuteen perustuen saisit korvausta, koska välitöntä vahinkoahan syntyy vain tuon sanotun korvauksen verran.
Yhteenvedon omaisesti voinkin siis todeta, että se, mistä nyt olisit riitelemässä, on määrällisesti se sopimuksessa mainittu rahallinen korvausmäärä. Mitään eri korvausta et työstäsi pysty saamaan edes tällaisessa sopimusrikkomustilanteessa.
"XXX luovuttaa YYY:lle oikeuden käyttää sopimuksessa määriteltyjä kuvia verkkosivuillaan."
Tämän perusteella olet oikeutettu korvaukseen, vaikka kuvia ei sitten käytettäisikään. Todennäköisesti sopimus on niin selvä, että saat rahasi oikeuden kauttakin. Jotkut perintätoimistotkin voivat ottaa asian hoitaakseen. Ensin kannattaa uhata huomattavilla lisäkuluilla.
Korvaus olisi ollut vaivaiset 4 x 15 euroa eli 60 euroa. Lähdin mukaan pelkästä hyvästä tahdosta, en rahasta, vaan sillä periaatteella, että hyvä jos joku hyötyy mun luontokuvista eivätkä jää tyhjän pantiksi. Siis ei todellakaan kannata riidellä ainakaan rahan takia.
Jäi vaan tosi paha maku siitä että toisen sopijapuolen leväperäisyyden takia tuli tehtyä turhaa työtä mm. skannailussa. Kaveri ansaitsisi pienen näpäytyksen. Jos minä olisin ollut hän, niin itse olisin maksanut jopa pientä ylimääristä hyvityksesi siitä että tuli tehtyä turhaa työtä.
Siis jos on juridiset perusteet sille että hänen on maksettava, niin pistän laskun saatekirjeen kera kuitenkin perään. Se on sitten taas toinen juttu maksaako hän sen. Pääasia että hän tietää että velkaa jäi, jos ei maksa. Ja voipa hän maksaakin, jos laskulla on laillinen peruste.
Juttu menikin aika surkuhupaisaksi. Kaveri ei muka yhtä äkkiä edes muistanut että on olemassa joku sopimus. Lopulta "antoi periksi" ja pyysi lähettämään ennakkopidätystodistuksen ym. Sanoin että homma on kuitattu sillä että pistät korvauksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Mutta eipä pistänyt ennen kuin siitäkin tehtiin erillinen kirjallinen sopimus.
Siis kyseinen kaveri ei ymmärtänyt yhtään mitään siitä miksi tein niin kuin tein.