Päivän Keski-Pohjanmaa uutisoi ruotsin kielen kampanjasta, jonka nimi on Byri på svenska. Hauska otsikko tulee paljastaneeksi myös täällä vallitsevan (?) käsityksen ruotsin kielestä ja sillä saatavien palvelujen ehdottomuudesta. Kysehän ei ole edes maan toisen virallisen kielen käytöstä, vaan yksittäisen kaupungin muutaman tuhannen murteen puhujista.
Voiko tämä olla totta? Kyllä jollain taholla vaatimus palvelujen saamisesta henkilökohtaisella äidinkielellään, sanan nimenomaisessa merkityksessä, on kehdattu venyttää äärimmilleen.
Tässä vaiheessa ruotsin vastustajat saavat kyllä sympatiani. On melko vaikea uskoa, että perustuslakiin vedoten vaaditaan niinkin henkilökohtaista palvelua kuin oman murteellisen puhetapansa ymmärtämistä. Tarkoitatteko että myös koko maassa? Jos ette, eikö samaisen lain yhdenvertaisuuspykälällä olekaan merkitystä? Tuleehan siinä tapauksessa kokkolalaisen Turussa asuvan saada tulla ymmärretyksissä gårr kålkkå ruku -ilmauksillaan, joita pikaisesta käsiini saamat kaksi melko laajaa ruotsin sanakirjaa eivät tunnista.
Minusta on turha puhua kaksikielisyydestä perustuslain tarkoittamassa hengessä, jos penätty perusoikeus-ruotsi ei lähtökohtaisestikään ole samaa kuin lain tarkoittama kieli.
Kerron vielä omana käsityksenäni sen, että myöskään virallisasioinnissa en itse käytä mitään muuta kieltä kuin yleiskielistä suomea, puhun sitten kotona miten sattuu. En myöskään odota, että paikallisia suomenmurteisia ilmaisuja voi ongelmitta käyttää kyseisen paikallisuuden ulkopuolella.
Voiko tämä olla totta? Kyllä jollain taholla vaatimus palvelujen saamisesta henkilökohtaisella äidinkielellään, sanan nimenomaisessa merkityksessä, on kehdattu venyttää äärimmilleen.
Tässä vaiheessa ruotsin vastustajat saavat kyllä sympatiani. On melko vaikea uskoa, että perustuslakiin vedoten vaaditaan niinkin henkilökohtaista palvelua kuin oman murteellisen puhetapansa ymmärtämistä. Tarkoitatteko että myös koko maassa? Jos ette, eikö samaisen lain yhdenvertaisuuspykälällä olekaan merkitystä? Tuleehan siinä tapauksessa kokkolalaisen Turussa asuvan saada tulla ymmärretyksissä gårr kålkkå ruku -ilmauksillaan, joita pikaisesta käsiini saamat kaksi melko laajaa ruotsin sanakirjaa eivät tunnista.
Minusta on turha puhua kaksikielisyydestä perustuslain tarkoittamassa hengessä, jos penätty perusoikeus-ruotsi ei lähtökohtaisestikään ole samaa kuin lain tarkoittama kieli.
Kerron vielä omana käsityksenäni sen, että myöskään virallisasioinnissa en itse käytä mitään muuta kieltä kuin yleiskielistä suomea, puhun sitten kotona miten sattuu. En myöskään odota, että paikallisia suomenmurteisia ilmaisuja voi ongelmitta käyttää kyseisen paikallisuuden ulkopuolella.
Vastaukset 10
Vanhimmat
stop,stop,stop.Älä selittele joutavia.Kyllä kyse oli ihan normaaliruotsista .Tosin jotkut ruotsia osaavat suomenkielisethän puhuu murretta.Murteen käyttö sloganissa vaan antaa paikallisen tatsin koko hommaan.
Teillä tahtoo olla taipumus pikkasen ylilyöda asiat..
Suomalaisuuteen ei kuulu ruotsalaisuus, mutta suomenruotsalaisuuteen kuuluu vahva suomalaisuus!
Suomi on yksikielinen maa koska, Suomessa asuu yksikielinen suomen kielinen enemmistö jolla on suomalainen identtiteetti. Samalla Suomessa asuu yksikielinen ruotsin kielinen vähemmistö jolla on suomenruotsalainen identtiteetti. Siis kummallakin kansanosalla on yksi kieli ja yksi identtiteetti.
Suomessa on arviolta 98% väestöstä yksikielisiä, eli suomi ei ole kaksikielinen vaan yksikielinen maa jossa asuu yksikielisiä ihmisiä. Kaksikielisyys on täysin vierasta suomalaisuudessa.
Jos suomen valtio on virallisesti kaksikielinen se ei tee kenestäkään ihmisestä kaksikielistä. Lait ovat ihmisten asettamia jotenka ne eivät määrittele maatamme, siksi niitä voidaan muuttaa ja tilanteen muututtua pitääkin muuttaa.
Tämän maan määrittelee sen asuttama kansa eikä mikään laki. Suomen kansaa on jymäytetty menestyksekkäästi jo kymmeniä vuosia luulemaan että suomalaisuus olisi kaksikielinen.
Mitä varten pakkoruotsi tuli 30v sitten pakolliseksi? Pitikö Suomen kouluttaa Ruotsiin halpaa ja kielitaitoista työvoimaa? Entä mitä suomalaiset puhuivat keskenään ennen kuin oli pakkoruotsia?
Suomenruotsalaisuuskin on yksikielinen. Muutamat kaksikieliset pääkaupunkiseudun peter nymannit ja marco bjurstömmit ovat vähemmistönä suomenruotsalaisten joukossa.(mm. Bettina S ei ole kaksikielinen)
Yleensä suomen kielinen joutuu ensimmäisen kerran tekemisiin ruotsalaisuuden kanssa vasta koulussa pakkoruotsin muodossa. Se ei ole syy olettaa että suomalaisuuteen kuuluisi ruotsalaisuus, ruotsalaisuus on suomen kieliselle yhtä vieras kuin norjalaisuus tai venäläisyys.
Koska suomenruotsalaiset ovat asuneet Suomessa heidän on ollut mahdotonta välttyä suomalaisuudelta, siksi suomenruotsalaisuuteen kuuluu vahva suomalaisuus. Tästä ovat osoituksena suomenruotsin suomalainen ääntämys ja suomalaiset tavat, sauna yms.
Suomenkielisenä helsinkiläisenä koen ruotsin ja venäjän yhtä kaukaisina. Mikä on ruotsalaisuutta tavallisessa suomenkielisessä suomalaisessa.
Ei mikään!
osaavat suomenkieliset puhuvat murretta? Missä vaiheessa se niille olisi kehittynyt, kun heidän ruotsin taitonsa, tasoltaan mikä vain, on pääsääntöisesti syntynyt koulussa, yliopistossa tai Ruotsissa. Miksei tietenkin suomenruotsalaisten puhujien vaikutuksesta, mutta epäilenpä, että murrevivahteet ovat kehittyneet juuri äidinkielenään kieltä puhuvien keskuudessä. Täytyy osata kieltä melkoisen hyvin, jotta pystyy sitä tällä tavoin varioimaan.
Ja kyllä toi on melko naurettava väite, että suomenkieliset olisivat teidän äidinkielen murteelliseksi tehneet. Tähän astihan suomenkielisillä ei ole ollut kieleenne mitään vaikutusta ja toinen argumentti on ollut se, että suomenkieliset eivät edes osaa eivätkä edes opi ruotsia, niin tämä huomioiden aika hyviä manipuloijia sitä sitten ollaankin ihan ihan äidinkieli on toisilta suusta viety...
Että nytkö ne ovatkin suomenkieliset, jotka huvikseen puhuvat innokkaasti ruotsia, mutta sitäkin ikävällä tavalla väärin...? Eikös koko ongelma ollutkin juuri siinä, etteivät suomenkieliset tahdo puhua ruotsia lainkaan...
Puhukaa sitten högsvenskaa hiukan kovempaa, että olisi joku pohjoismainen kieli, jolla teitä ymmärtää. Tätä toivovat myös monet muualta paikkakunnalla vierailleet ruotsinkieliset. Ja puhukaa sitä sitten edes keskenänne oikein. Oman korvani mukaan sama hedehetys vaan kiihtyy, kun kaksi Kokkolan ruotsinkielistä kohtaavat.
Ensiksi oppisit lukemaan,ja toiseksi ajattelemaan.Kaikki eivät ole yhtä vainoharhaisia kuten sinä.Ei siinä ole mitään pahaa jos puhuu murretta.Tosiasiahan on että vieras kieli jää parhaiten kaaliin käytännön kautta ja sen takia se usein jää murteena,so what?En minäkään suomea koulussa oppinut,vaikka sitä luin 7 vuotta peruskoulussa,käytännössä kavereitten kautta kaljaa ryystessä Hakalahden metsissä 80-luvulla.
Hi Moses; I thought You had given up Your missions !. Well, thank Me, Me, (in translation: thank you, lord),you haven´t, so: tell those bloody soomen rootsalaiset, that if they don´t stop their whining, i´m gonna come back before they can say "Sven-Ingvars" aloud !!!
Kuka tässä onkaan puhunut kielen oppimisesta saati vainoharhaisuudesta? Totta kai kieli jää juuri kuvailemallasi tavalla parhaiten päähän, ja varmaan innostava oppimismiljöö onkin kohdallasi ollut mitä osuvin.
Pointti tiivistyy siihen, että ruotsia (ns. högsvenska tai rikssvenska) osaavat eivät "voi palvella teitä äidinkielellänne", koska vaatimanne äidinkieli on pienen puhujamääränsä ja koulussa opettamattomuutensa vuoksi hyvin vaikeasti opittavissa.
Perusoikeus äidinkieleensä tarkoittaa oikeutta asioida yleiskielisellä suomella tai ruotsilla.
Murteet sinänsä ovat valtavan mielenkiintoisia ja rikkaus kieliperinteeseemme, niin tasapuolisesti sekä suomen että ruotsin murteet.
Voi olla että esitin asiani hieman epämääräisesti.Ei ollut tarkoitus morkata murretta puhuvia suomenkielisiä(esim. kok-ruotsia),totesin vaan että joskus näinkin on,ei siinä mitään pahaa.Onhan se niin ettei ruotsinkielinen voi vaatia että saisi omalla murteellaan palvelua.Siinä vaiheessa suhteellisuuden tajulla on jo taju kankaalla.
Eikä tässä "Byri på svensk"-kampanjassa ole siitä kyse(toivottavasti).
Terveisin palvelualan ammattilainen.
L ruotsin kielessä, mutta tällä alueella täysi 0 (nolla) palvelukyvyssä, kun samaistuminen kieleen ei käy yksiin. Syystä, että kieli ei ole sama kuin koulussa opitaan. Helsingissä pärjäsin reilut 2 vuotta helposti kouluruotsillani.
että isojen kaupunkien ruotsi on kansainvälisempää siinä mielessä, että sitä on helpompi ymmärtää ja puhua omasta paikkakuntataustasta riippumatta. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, että pienellä paikkakunnalla kielellä on mahdollisuus säilyä murteellisempana ja paikallisempana, mutta se ei kuitenkaan mielestäni oikeuta vaatimaan kaikkia käyttämään ja ymmärtämään paikallista vähän puhuttua murretta. Eli ihan vähän jos voisi saada ymmärrystä niitä kohtaan, joilla on ollut edes mielenkiintoa opetella "perusruotsia". He ovat varmaan niitä, jotka innokkaammin yrittäisivät oppia paikallisiakin murteita, mutta kai te tiedätte, että pakottamalla saa aika vähän.
Kyllä meitä voi pyytää, mutta paha on tulla ottamaan.
Olisiko noin ajatuksena ihan kamalaa ja arvoa alentevaa, että myönnettäisiin Kokkolan ruotsin paikallisuus ja samoin se, että sitä osaamaton ei ole välttämättä ruotsia osaamaton. Itse puhun ruotsia ihan hyvin, mutta täällä kaupungissa en ole juuri muuta kun väheksymistä saanut "huonon kielitaitoni" vuoksi.