Olen kova jännittäjä ja en kovin herkästi mene lääkäriin, vaikka aihetta olisi. Varsinkin työpaikkalääkärille meno on erityisen vaikeaa, sillä tunnen itseni 'lintsariksi', kun yritän kertoa syytä käyntiini. Vaikka olisi kuinka kova kipu tahansa, niin en osaa 'valittaa' kivusta ja siksi lääkärinkin on melko vaikea saada selkoa vaivoistani. Jännittäessäni unohdan myös kertoa suurimman osan asiasta, jonka vuoksi vastaanotolle menen. Joskus olen kirjoittanut etukäteen paperille asian, mutta en ole kehdannut sitäkään lääkärille viedä.
Onko kenelläkään muulla ollut tällaista tilannetta? Jos on ollut ja päässyt sen yli, niin millä keinolla?
Onko kenelläkään muulla ollut tällaista tilannetta? Jos on ollut ja päässyt sen yli, niin millä keinolla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä mee näihin arvauskeskuksiin, jossa ns. "omalääkäri " vaihtuu 3 kertaa kuukaudessa. Mulla oli sama ongelma kuin sulla, jännittäminen. Löysin ihanan lääkärin, joka kuuntelee, tietää mut jo 20 vee perusteella, ymmärtää ja jaksaa kuunnella. Se pieni rahanero menee kyllä turhempaanin kuin hyvän yksityisen lääkärin löytämiseen
En käytä arvauskeskusta, vaan yksityislääkäreitä. Hoidon hinta ei ole ongelma, sillä saan suurimman osan maksamastani laskusta takaisin työpaikan sairauskassan kautta. Asun pienellä paikkakunnalla, missä ei paljoa ole yksityislääkäreitä. Työpaikkalääkärikin on ihan mukava, mutta jostain syystä se lääkärille meno on vaikeaa ja siirrän sitä aina jollakin verukkeella eteenpäin.
Jostakin kumman syystä lääkärille meno on todella vaikeaa. Olen myös kova jännittämään.
Nuorempana, kun sairastuin vakavasti ja olin myös sairaalassa töissä, en jännittänyt lääkäreitä ja lääkärissä käyntiä. Kun siirryin toisiin tehtäviin ja meni vuosia, niin yllättäen minuun iski oikein lääkärikammo!
Nykyisin eräs hyvä perheystävämme on lääkäri, mutta emme juttele työasioista juuri ollenkaan ja aivan hyvä niin.
...tosiaan kirjoitat kaiken, mikä mieleen tulee ja todella viet sen lapun lääkärillesi. Ei Sinun tarvitse paljon muuta sanoa. Lääkäri osaa esittää kysymykset sitten.
Itse en mene edes hammaslääkärin vastaanotolle ilman itse kirjoitettua paperia.
Asiat tuppaavat unohtumaan, varsinkin jos jännittää ja toisaalta jännittäminen vie uskallusta sanoa asioita ääneen.
Et missään nimessä ole lintsari! Lintsarit eivät paljon jännitä tt-lääkärille menoa, vaan keksivät (teko)syyn helposti ja puhuvat minkä ehtivät.
Rohkeutta toivotan!
Mulla on ihan sama juttu. Muutenkin unohdan asioita(sairaudesta johtuen), saati sitten lääkärissä, kun jännittää. Olen myös huono "valittamaan". Kaikista oireista ei aina myöskään kehtaa/uskalla, kun sanoa vaikka on kuinka on päättänyt etukäteen.
Kirjoita ihmeessä muistilappu itsellesi, ennen lääkärille menoa. Minäkään en aikaisemmin yksinkertaisesti kehdannut mennä lappu kourassa lääkäriin. Kerran lääkäri ehdotti, että kirjoita ensi kertaa varten ylös kaikki mahdolliset oireet, kaikki hölmöltä tai epäoleelliselta tuntuvatkin. Sen jälkeen olen uskaltautunut lapun kanssa menemään. Useimmiten luen itse lapusta, mutta joskus olen saattanut sen lääkärillekin antaa.
Toi lappusysteemi on tosi hyvä. Itse en ole moista käyttänyt, mutta kyllä olisi ollut monesti tarpeen. Lääkäri on pitänyt varmaan ihan idioottina, kun ei osaa oikein sanoa mitään oireista, vaikka tietää ne piirun tarkkaan. Ei vai jotenkin uskalla puhua ja lääkäri tietenkin pitää ihan vajaaälyisenä, ihmisenä jolla ei ole minkaanlaista sanavarastoa.
Miten ne ovat reagoineet tuohon lappuasiaan ja joku kirjoitti että hammaslääkäriinkin menee lappu kädessä, sitä minäkin sinne todella tarvitssin.