Tää on ihan säälittävää... mun toimintakyky siis - iso ihminen eikä osaa tehdä asialle mitään!
Ja ihastuminen on perseestä. Miten voikin eräs neiti saada pääni niin pyörälle olemalla vain oma itsensä - kukaan muu ei tunnu eikä näytä miltään, vaikkei ihastukseni kohde mikään missi olekaan - mutta silti niin valloittava omalla, persoonallisella tavallaan.
Muutama sana ollaan vaihdettu luennolla, kaikki muu taitaakin olla mun mielikuvituksen tuotetta. Toivoa silti on, koska epäilen, että kiinnostus on molemminpuolista - tavassa miten katot mua on jotain maagista, kai... Luennot menevät hukkaan, kun ihailen sua ja pohdin, yritätkö viestiä hiuksien korjailulla tai istumatavalla jotain minulle kenties. Mahdotonta sanoa, pitää ottaa itse selvää, sillä sinä tuskin sitä teet, vaikka sitä niin toivoisinkin.
Mikä ei ole helppoa. Ensinnäkin olen luennolla lähes aina koulukaverini kanssa, joka on nainen. Pahimmassa tapauksessa saatat luulla, että meillä on jotain vipinää menossa, mikä ei pidä paikkaansa. Toiseksi, olet myös aina kaverisi seurassa, enkä kehtaa tunkea väliinne, vaikka ehkä sitä toivoisitkin. Tuntuu, ettei sopivaa tilaisuutta tule koskaan, ja on ihan sattumaa nähdäänkö me joskus muualla, kahdestaan. Nähtäisiinpä, niin voisin tulla juttelemaan. En sentään ole niin ujo, etten uskaltaisi.
Tosin en edes tiedä, onko sinulla poikakaveria. Toivottottavasti ei - tietäisitpä vain miten kovasti haluisin ottaa sinut syliini ja omakseni.
Täytynee pistää jäitä hattuun ja odotella sopivaa tilaisuutta...
Ja ihastuminen on perseestä. Miten voikin eräs neiti saada pääni niin pyörälle olemalla vain oma itsensä - kukaan muu ei tunnu eikä näytä miltään, vaikkei ihastukseni kohde mikään missi olekaan - mutta silti niin valloittava omalla, persoonallisella tavallaan.
Muutama sana ollaan vaihdettu luennolla, kaikki muu taitaakin olla mun mielikuvituksen tuotetta. Toivoa silti on, koska epäilen, että kiinnostus on molemminpuolista - tavassa miten katot mua on jotain maagista, kai... Luennot menevät hukkaan, kun ihailen sua ja pohdin, yritätkö viestiä hiuksien korjailulla tai istumatavalla jotain minulle kenties. Mahdotonta sanoa, pitää ottaa itse selvää, sillä sinä tuskin sitä teet, vaikka sitä niin toivoisinkin.
Mikä ei ole helppoa. Ensinnäkin olen luennolla lähes aina koulukaverini kanssa, joka on nainen. Pahimmassa tapauksessa saatat luulla, että meillä on jotain vipinää menossa, mikä ei pidä paikkaansa. Toiseksi, olet myös aina kaverisi seurassa, enkä kehtaa tunkea väliinne, vaikka ehkä sitä toivoisitkin. Tuntuu, ettei sopivaa tilaisuutta tule koskaan, ja on ihan sattumaa nähdäänkö me joskus muualla, kahdestaan. Nähtäisiinpä, niin voisin tulla juttelemaan. En sentään ole niin ujo, etten uskaltaisi.
Tosin en edes tiedä, onko sinulla poikakaveria. Toivottottavasti ei - tietäisitpä vain miten kovasti haluisin ottaa sinut syliini ja omakseni.
Täytynee pistää jäitä hattuun ja odotella sopivaa tilaisuutta...
Vastaukset 5
Vanhimmat
..kerro hei jotain vinkkejä...minäkin opiskelen ja on eräs...
...Opiskelee viestintää!
En tiedä minkäikäinen olet, mutta...väliäkö sillä kyllä sitä aikuisellakin kaverilla menee pasmat vähän enemmänkin sekaisin välillä...
Ei siin muuta kun menet juttelemaan vaan sille,
ihan mistä vaan... sitten pyydät kahville.
Mutta muista olla ymmärtävä, puhu miellyttävällä äänellä, siis osoita mielenkiintosi eleillä, jos on vapaa nuori nainen, niin luultavasti lähteekin. Koska jos olet supliikkimiehiä, ulkonäöllä ei ole niin väliä... naisille pitää osata puhua...
Ps. käy kiinni ennen kuin joku toinen ehtii ensin... sitten vituttaa paljon enemmän...
ja vielä, muista ettei ole mitään menetettävää...
oo jotain koulun järkkäämiä bibbaloita. Sielähän sitä vois sitten yrittää lähestyä :)
...Kun yliopistossa, jossa opiskelen, on kirjoilla 14 000 opiskelijaa, ja me satutaan olemaan eri tiedekunnista :/