Olen lukemassa tällä hetkellä Tuntematonta sotilasta, mutta naisena olen aivan sekaisin mm. titteleistä ja niiden järjestyksestä.
Myöskin konekiväärikomppanian 'rakenteen' ymmärtäminen tuottaa suurta pään vaivaa. Miten se on järjestäytynyt joukkueisiin ja ketkä niitä johtavat?
Jos joku Tuntemattoman sotilaan lukenut tai muuten asiasta tietoinen voisi vähän valottaa asiaa niin ehkä kirjan lukeminen voisi muuttua nautinnollisemmaksi.. En haluaisi millään jättää kirjaa kesken.
Myöskin konekiväärikomppanian 'rakenteen' ymmärtäminen tuottaa suurta pään vaivaa. Miten se on järjestäytynyt joukkueisiin ja ketkä niitä johtavat?
Jos joku Tuntemattoman sotilaan lukenut tai muuten asiasta tietoinen voisi vähän valottaa asiaa niin ehkä kirjan lukeminen voisi muuttua nautinnollisemmaksi.. En haluaisi millään jättää kirjaa kesken.
Vastaukset 7
Vanhimmat
niistä mitään ymmärtänyt, mutta ei se lukemista haitannut. Tapahtumat ovat minulle tärkeitä, ei niinkään se, minkä arvoisina ihmisiä pidettiin.
Muutamia sotaväen termejä sinulle, nainen. Termit ovat peräisin omalta sotilasuraltani 1970-luvun alun Riihimäen viestirykmentistä.
Komppaniassa oli noin 100 sotilasta. Sitä johti komppanian päällikkö, joka oli useinkin arvoltaan kapteeni.
Komppania oli jaettu kolmeen joukkueeseen. Joukkueessa oli siis noin 30 sotilasta, joista 1 oli joukkueenjohtaja ja sotilasarvoltaan alikersantti tai kersantti. Oli myös varajoukkueenjohtaja.
Joukkue oli jaettu kolmeen ryhmään. Ryhmässä oli noin 10 miestä, joista 1 oli ryhmänjohtaja eli ryhmyri ja sotilasarvoltaan yleensä korpraali tai alikersantti tai joskus vanhempi viestimieskin. Hänellä oli vararyhmänjohtaja.
Ryhmässä sotilaat oli koulutettu erilaisiin tehtäviin. Oli esim. radisti, viestiliikennemies, salakirjoittaja. Konekiväärijoukkueessa taisi olla konekiväärimies ja hänellä apuna lataaja, joista siis toinen huolehti ammusten riittävyydestä.
Ryhmän toiminta perustui siihen, että jokaiselle oli määrätty oma vastuualue. Kaikki oli kuitenkin koulutettu hallitsemaan koko repertuaari, eli jos joku sattui kaatumaan/haavoittumaan tms., niin kuka tahansa pystyi ottamaan hänen paikkansa. Ihmisissä oli tietenkin eroja, toinen osasi paremmin kuin toinen jne.
Komppaniassa oli lisäksi vääpeli eli komppanian äiti. Hän huolehti siitä, että huolto pelasi, eli ruokaa, vaatetta, ammuksia, pattereita, hevosia/autoja jne. oli riittävästi. Vääpelillä oli apulaisia, joista ainakin 1 oli kirjuri, joka nimensä mukaan piti kirjaa tapahtumista.
Luin Tuntemattoman joskus 30-40 vuotta sitten enkä nyt muista kuka oli mikäkin. Mutta kysy lisää!
Tuo selventikin asioita jo paljon. Kiitän ja kumarran häpeillen omaa tyhmyyttäni.
Hän joka ymmärtää kysyä, ei ole tyhmä. Tyhmä lyö päätään seinään ja valittaa kun sattuu.
Oli selkeä vastaus, varmasti paljon apua. Vaan olivatko 70-luvun joukkueenjohtajat tosiaan alikersantteja/kersantteja? Nykyään joukkueenjohtajana yleensä upseeri, tavallisimmin ehkä luutnantti. Myös Tuntemattomassa olivat upseereja, esim. vänrikki Koskela.
Olihan Koskela jo asemasodan aikana luutnantti Tuntemattomassa. ja pysyi joukkueenjohtajana.....
Eli:
Linnan romaani kertoo yhden konekiväärikomppania (KKK) yhdestä joukkueesta. Vuonna 1941 KKK:n vahvuus oli 154 miestä.
Armeijassa taktinen perusyksikkö (eli pienin muodostelma miehiä, mitä kannattaa liikutella, mikäli jotakin halutaan saada aikaan) oli pataljoona, jossa oli n. 1000 miestä. Pataljoonan pääosan muodostivat kolme jalkaväkikomppaniaa ja yksi konekiväärikomppania.
Jokaisessa komppaniassa oli kolme joukkuetta, joissa oli neljä ryhmää. Taisteluissa konekiväärikomppania oli alistettu jalkaväkikomppanioille. Eli jokainen jalkaväkikomppania sai yhden konekiväärijoukkueen. Näin ollen jokaiselle jalkaväkijoukkueelle alistettiin yksi konekivääriryhmä, eli konekivääri miehineen.
Joukkueenjohtajana toimi joko upseeri (yleensä vänrikki) tai aliupseeri (lähinnä kersantista ylöspäin). Jokaisella ryhmällä oli johtaja (ryhmän. tai kiväärinjohtaja) joka oli yleensä joko alikersantti tai korpraali.
Esimerkiksi Kariluoto on kirjan alussa jalkaväkikomppaniaan kuuluvan joukkueen johtaja. Hän ylenee myöhemmin ja siirtyy komppanianpäälliköksi. Koskela on samalle komppanialle alistetun konekiväärijoukkueenjohtaja.