Kuuluvatko Haamut, Aaveet, Kummitukset ja muut Levottomat Sielut elävään elämääsi? Jotkut ihmiset väittävät ihan tosissaan saavansa kontaktia "tuonpuoliseen", toiset taas sanovat kaiken sellaisen olevan mielikuvituksen tuotetta.
Siis, voimmeko me elävät ihmiset saada kontaktia niihin, jotka jo ovat tämän näkyvän maailman jättäneet?
Miettii Vio-letti, joka on syönyt mahdottoman hyvää ruokaa tänä iltana, juonut kaksi lasia viiniä ja ottanut yhden konjakin. ;)
Siis, voimmeko me elävät ihmiset saada kontaktia niihin, jotka jo ovat tämän näkyvän maailman jättäneet?
Miettii Vio-letti, joka on syönyt mahdottoman hyvää ruokaa tänä iltana, juonut kaksi lasia viiniä ja ottanut yhden konjakin. ;)
Vastaukset 13
Vanhimmat
vielä pari konjakkia, niin näet haamuja ja pikku-ukkoja huomenaamulla! :)
"Liikaa, - mitä tahansa -, on pahasta", sanoi vanha, viisas Arvo Ylppö. Ja pikku-ukot aamulla ovat ehdottomasti merkki siitä, että sitä hyvää on tullut nautittua liikaa ja siitä on tullut pahaa.
Mutta pienessä sievässä näyttää elämä oikein mukavalta ja menneisyyden haamutkin ovat kyllä tervetulleita seuranpitoon.. skåål! ;)))
Mie en, usko ees tuollaseen.. ;))
Miusta se on, sula mahdottomuus.. :DD
Mukavaa illanjatkoo vio-letti.. :))
Kiitos, ilta meni oikein mukavasti. :)
Juujoo, meillä on tässä lähellä vanha linna jossa on aikoinaan ollut paljon elämää. Ruotsin vaikutusvaltaisimmat henkilöt ovat sitä omistaneet ja siellä asuneet ja linna oli paikkakunnan suurin työnantaja aikoinaan. Nyt se on suosittu turistipaikka, kun viimeisen omistajasuvun viimeinen linnanrouva kuoli vanhanapiikana.
Siellä linnassa sanotaan kummittelevan. Tämä viimeinen rouvakin kuulemma pitää vielä järjestystä. Sitten on joku linnanaherroista joka kuljeksii linnan suuressa puistossa, etsiiköhän se sitä mustaa ruusua sieltä. Erään piian, joka 1700-luvulla aiheutti tulipalon linnassa ja sitten hukuttautui järveen, kuullaan vieläkin huutavan epätoivoisesti, ja tietysti linnassa asuu myös pelottava vanha musta linnanrouva, jonka kanssa ei ole terveellistä joutua eripuraan.
Kaikenlaista muutakin mukavaa ja jännää tapahtuu tässä linnassa ja siellä on järjestetty nykyisin opastettuja haamuvaelluksia. Olen käynyt linnassa monta, monta kertaa, mutta en koskaan haamuvaelluksella. En usko että haamut näyttäytyvät opastetulle turistiryhmälle, mutta olisi jännää nukkua linnassa joskus yksi yö. Siellä on yksi vierashuone, jossa kukaan ei enää vuosisatoihin ole voinut nukkua, kun haamut tulevat herättämään...
Olis jännää kokeilla, voisi vaikka saada itsensä Axel von Fersen d.y:n sänkykaveriksi. Oli kuulemma naistenmiehiä... Oiskohan se uskottomuutta,, hihi ;)))
tuntuu todellakin, että muutakin kuin fyysistä elämää löytyy.
tuntuukin, mut se on vain syystuuli,
joka puhaltaa nurkis.. ;))
Itselläni on ollut kokemuksia joita on vaikea selittää muulla tavalla, kuin että rajan yli siirtyneillä on ollut asiaa. Monilla ihmisillä on sellaisia kokemuksia, mutta nykyajan "tietoyhteiskunnassa" ei sellaisille kokemuksille oikein tahdo löytyä tilaa.
Tästä asiasta lasketaan myös paljon leikkiä, niinkuin aina lasketaan leikkiä sellaisesta, joka jollain tavalla on vaikeaa tai pelottavaa. Viimeistä muotia on kaikenkarvaiset TV-jippot joissa joku meedium ottaa yhteyttä ihmisten kuolleisiin omaisiin. Ja lasku tulee perässä...sellainen on surullista.
En jaksa uskoa tuollaiseen, maatkoot kuolleet rauhassa. Tänäkään Halloweenina/pyhäinpäivänä ei tielleni tullut muita kummituksia vastaan kuin pieniä lapsia naamioissaan.
joskus kummittelevat mielessä, Ne taaksejätetyt ihmissuhteet..
Konkreettista kokemusta yliluonnollisesta ilmiöistä ei itselläni ole, mutta en sulje pois sitä mahdollisuutta että mitä ei itse ole kokenut, sitä ei olisi.
Joskus tosiaan hämmästyy kun tunteet, joiden luuli jo aikoja sitten kuolleen, yhtäkkiä saavatkin elonvoimaa jostain. Tuoksusta, vanhasta musiikkikappaleesta, paikasta jonne palaa vuosien jälkeen.., siis on tunteita jotka eivät koskaan kuole, rakkautta jonka liekki ei koskaan kokonaan sammu..
Musiikki lienee voimakkaimpia muistojen herättäjiä.
Eräs juttu vielä...unemme. Unissamme voimme vaivattomasti seurustella kuolleittenkin kanssa, ilman että sitä kukaan pitäisi omituisena. Onko se todellista kohtaamista vai mielikuvituksemme ja muistojemme luomaa, kenpä tietäisi sen varmasti.
kautta olemme viime vuosina käsitelleet haamut, aaveet ja kummitukset.
Hän kysyi multa kerran, oletko sä nyt sä vai joku muu....
Kuin niin, ihmettelin?
Oli katsonut Siskoni on Noita sarjaa, ja mietti voisinko minä olla jossain muuttuneessa noidan muodossa...
Hmm, Äitisi onkin siis Noita - ko? :DDD
Itse en usko kontakteihin tuonpuoleiseen, vaikka MystikkoNainen olenkin ;)
en tavannut enkeleitä enkä hiilikoukkumiehiä kun sydämeni pysähtyi - oli vain pimeys.
Toisaalta - elämässäni on tapahtunut kautta aikojen huomattava määrä yliluonnolliseksi luokiteltavia asioita (mielestäni).
Olen nähnyt auroja, "ufoja", kokenut ihmepelastumisia, telepatiaa ym ym...
Ainut puuttuva on "aaveen" visuaalinen kohtaaminen tai "äänen" kuuleminen.
Uskon ihmisellä olevan hallussaan enemmän kuin tutut viisi aistia - IHAN JOKAISELLA!