en tiedä mitä tehdä...
No kaikki alkaa siitä, että seurusteli 6 vuotta kaksosmiehen kanssa. Suhteemme kariutui, koska elämä muuttui liian arkiseksi ja jätkä otti ja petti ja jätti minut. No toisaalta se oli jo odotettavissa.
No tästä on jo kulunut melkein 1,5 vuotta ja selviytynyt olen ihan hienosti vaikka alkuun teki vähän vaikeaa.
no nyt mulla on ollut vaikka minkälaista säätöö vaikka minkälaisten tyyppien kanssa, mutta ketään en pysty päästämään lähelleni tai saatikka luottamaan kehenkään. Kuvioissa pyörii nyt kaksi rapumiestä. Kumpikin on niin ihania, mut niistä ei sit millään ota selvää..
Tunteilleni en pysty antamaan valtaa koska pelkään saavani siipeeni..mut tottakai tästä on joskus ryhdistäydyttävä ja löydettävä joku varteen otettava..
En vaan tiedä mitä näiden rapumiehien päässä liikkuu Kun toinen soittelee ja kirjoittelee jatkuvaa. Ja toinen ilmoittelee itsestään viikonloppuisin, mutta yleisellä paikalla kuitenkin halailee ja pitää kädestä kiinni ja pitää hyvänä :D
Itselläni taitaa olla sellainen vaihe että ketään en ota vakavasti ja leikin vaan kaikkien kanssa, ja tiedään että jossain vaiheessa saatan saada omaan nilkkaan jos jatkan tätä peliä..Pelkään vaan satuttavani jotain tällä pelleilemisellä.. :/
mutta kertokaan hyvät ihmiset, miten saan verkkoon toisen näistä rapumiehistä..miten toimia..
No kaikki alkaa siitä, että seurusteli 6 vuotta kaksosmiehen kanssa. Suhteemme kariutui, koska elämä muuttui liian arkiseksi ja jätkä otti ja petti ja jätti minut. No toisaalta se oli jo odotettavissa.
No tästä on jo kulunut melkein 1,5 vuotta ja selviytynyt olen ihan hienosti vaikka alkuun teki vähän vaikeaa.
no nyt mulla on ollut vaikka minkälaista säätöö vaikka minkälaisten tyyppien kanssa, mutta ketään en pysty päästämään lähelleni tai saatikka luottamaan kehenkään. Kuvioissa pyörii nyt kaksi rapumiestä. Kumpikin on niin ihania, mut niistä ei sit millään ota selvää..
Tunteilleni en pysty antamaan valtaa koska pelkään saavani siipeeni..mut tottakai tästä on joskus ryhdistäydyttävä ja löydettävä joku varteen otettava..
En vaan tiedä mitä näiden rapumiehien päässä liikkuu Kun toinen soittelee ja kirjoittelee jatkuvaa. Ja toinen ilmoittelee itsestään viikonloppuisin, mutta yleisellä paikalla kuitenkin halailee ja pitää kädestä kiinni ja pitää hyvänä :D
Itselläni taitaa olla sellainen vaihe että ketään en ota vakavasti ja leikin vaan kaikkien kanssa, ja tiedään että jossain vaiheessa saatan saada omaan nilkkaan jos jatkan tätä peliä..Pelkään vaan satuttavani jotain tällä pelleilemisellä.. :/
mutta kertokaan hyvät ihmiset, miten saan verkkoon toisen näistä rapumiehistä..miten toimia..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olin naimisissa ja suhteessa myös kaksosmiehen kanssa, erosin alkukesällä. Olen varmaan sua vanhempi, meillä on kaksi lastakin.
Hän myös petti ja valehteli, annoin aikani anteeksi, mutta mitta tuli täyteen ja luottamus meni niinkuin rakkauskin.
Minulla oli lyhyt suhde kalamieheen, sekin päättyi pettämiseen. Mikä näitä miehiä riivaa ?
Kumpikaan ei olisi luopunut minusta , ei jättänyt, mutta kun itse hokasin kaksoiselämän ja petoksen, nostin hirveän metelin ja sanoin että ota tai jätä, ja erohan siitä tuli.
Nyt yritän varovasti deittailla yhtä härkämiestä, tuntuu kivan samanhenkiseltä, mutta epäilen silti kaikkea, ja en ole mennyt sänkyyn, on tavattu muutama kerta vasta. Että naiset, älkää uskoko heti kaikkea, oikea rakkaus odottaa, jos mies on tosissaan kiinnostunut kyllä se juoksee perässä.
En tarkoita että pitää pelleillä toisen kustannuksella, olen kyllä ihastunut, mutta yritän pitää jalat maassa tällä kertaa, että en putoa niin korkealta jos mies onkin taas playboy "
Onnea sulle ja rapumiehelle, niistä ei ole mulla kokemusta.......
Enhän minäkään tarkotuksellisesti leiki toisten tunteilla mutta en tiedä mitä haluan..siispä jahkailen :D
Toinen näistä rapumiehistä kertoi aidosti ihastuneensa minuun, mutta nyt en tiedä mitä tekisin. Seurustelemaan en ehkä vielä ole valmis. Tahdon vaan vähän aikaa mennä ja hurvitella. Mutta yritän pitää etäisyyttä miehiin ettei vaan käy näin että joku ihastuu ja pettyy kun sanon etten halua mitään vakavaa..
Itse olen vasta 22 ja elämä eessä..
Ja mitä siihen kaksosmiehen kanssa seurusteluun tulee niin olimme ehkä turhan nuori kun aloimme seurustella..Muutimme yhteen ja arkielämä astui kuvioihin. Ei meillä enää lopussa ollut mitään yhteistä eli taisimme kasvaa erilleen.
Olen lukenut että härkä ja rapu sopisivat yhteen. Siis voin harkita rapua tosissani kunhan olen valmis parisuhteeseen...
Olen myös 22 v. nais immeinen ja omaan mitä ilmeisemmin aika lailla saman elämäntilanteen kuin sinä tekstistäsi päätellen. Kaikki ympärillä hokevat parisuhteesta ja miehistä, mutta minä sen sijaan otan päivän kerrallaan. Minulla ei myöskään ole minkäänlaista tarvetta seurustelulle juuri nyt, haluan elää täysin itselleni.
Uskon, että kun/jos se oikea mies ilmaantuu kohdalle tapahtuu reaktio "kolahdus" jota en voi olla huomaamatta. Omien kokemuksien perusteella on turha jahkailla ja miettiä mikä suhteessa tökkii. Uskon, että kaikki sujuu sellaisen ihmisen kanssa joka on minulle tarkoitettu.
Noin vuosi sitten tapasin ihanan ja huolehtivan vaaka miehen, josta aluksi pidin suunnattomasti. Kunnes sain tarpeekseni hänen omistushaluisuudestaan. Totesin vain itselleni, että joko hän ei ole sopiva mulle tai en halua vielä mitään vakavaa, ainoastaan nauttia vapaudesta. Kaiken tämän jälkeen vain jatkoin eteenpäin.
Toki ystävät jopa äiti hokevat, että kukaan ei ole täydellinen. Mutta ajattelen, että mieluiten rakennan itselleni mielekkään elämän yksin itselleni saati, että kärsin läpi elämäni huonossa parisuhteessa.
Tsemppiä sulle! Ja kiva, kun kirjoitit ajatuksiasi...nyt tiedän, että on olemassa edes yksi lähes samoin ajattelija. Lähi piirissä niitä ei juurikaan ole havaittavissa.
hehee... onneksi on muitakin kun minä joka ajettelee näin. Mutta huonot puolet on sitten että joku saa nenilleen kun ihastuu liikaa.
En haluaisi tehdä sitä mutta ahdistus on liian kova kun joku tarrautuu minuun, ainakin tässä elämän vaiheessa..
Joskus puoli vuotta sitten yritin seurustella kalamiehen kanssa. Mutta se ei oikein ottanut siipiä alleen. Olimme ehkä jollain tavalla liian samanlaisia tuppisuita. Melkein heti hän melkein muutti luokseni. No itse en siitä tykänny mutta en rohjennut sanoa sitä ääneen. Jonkin aikaa meni niin tunsin oloni kahlituksi. Minua ärsytti kaikki mitä hän teki. Lopulta sain hänet muutamaan omaan asuntoonsa ja ajattelin että nyt tilanne korjaantuu, mutta toisin kävi. Halusin loppujen lopuksi eroon kokonaan, koska oloni ei korjaantunut ja hän sai mustiskohtauksia. Tänä päivänäkin kun törmäämme jossain hän saattaa pienessa tuiskeessa ruveta vittuilemaan ja uhoomaan kaikille jätkille joiden kanssa juttelen..Ei kiva.
Mutta on sekiin tullu testattuu. En pystynyt hänellekkään avautumaan niin kuin kaksosmiehelle.
En todellakaan haluisi leikkiä toisten tunteilla, mutta yritän vaan saada selvyyttä omaan elämään ja siihen, että mitä tahdon ja tunnen..
tehdä niikuin itsestä tuntuu hyvältä. Ja sanoa se ajoissa että ei löydä itseään kymmenen vuoden päästä lapsiluidan kera ja huomaa mika moka tuli tehtyä.
Itse olen myös huomannut ja opetellut heti sanomaan jos homma ei tunnu onnistuvan. Näin jää molemmille parempi mieli tai ainakin itselleni että en petä itseäni ja asiat on puhuttu selviksi.
Ei sitten tarvitse arvailla puolin tai toisin miltä toisesta tuntuu ja onko se minusta vielä kiinnostunut.
Tuntuuhan se välillä aika pahalta sanoa, että ei halua enää olla tekemisissä enempää. Uskon kuitenkin että kyllä ne ihmiset jotka on tarkoitettu toisilleen kyllä löytävät toisensa. Olen ehkä naivi, mutta en osaa muutenkaan tätä asiaa ajatella. Pärjäilkäähän!
Vähän häkellyin, koska ihan oli kuin omaa tekstiäni. Olen itsekin jokunen aika sitten eronnut, tosin ei petetty muuten vain sain takkiini suhteessa. No mutta kuitenkin.
Säätöä on mutta kukaan ei kelpaa, no tuntuu että ei tuo tarjontakaan niin kummoinen ole. Ehkä vaan odottelen niitä ilotulituksia sen Oikean kanssa sitten joskus.
Itse olin ravun kanssa kuusi vuotta ja ovat kyllä tosi mysteerisiä jopa omalle puolisolleen. En sitten tiedä miksi niin on. Parasta on varmaan että sanot että olet kiinnostunut mutta et tungettele. Se joka on tosissaan kyllä sitten piirittää sua. Eiköhän niitä kunnollisia rapujakin ole liikkeellä.
Tsemppiä tulevaan sulle niitten rapujen kanssa yleensä ne kyl vetäytyy jos tulee tukalat paikat tai osotat ettet oo kiinnostunu.