näyttäis muuten toimivan ihan hyvin varaaja mutta tuntuu että alamittari ei nouse yhtään? Ylämittari nousee hyvin 80 ja 90 välille mutta alamittari ei nouse kuin korkeintaa 20-40 välille. Lämmitän n.100 asteeseen kattilan ennen kuin vesi lähtee varaajaan... jos tähän saisi vielä vinkkejä :)
Puulämmityksestä
1500 l Varaaja
193822
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ihan niin kuin sulla ei ois tai että se o rikki ja varaajaan tulee kuumaa vettä vain painovoimaisesti.
ekaks se mittari,saattaa olla hajalla.Jos kattilan lämpötila on suht normaali ni pakosti se vesi siellåä kietää/lämpiää
Onko lämmityskierto päällä? Jos se alamittari on niin alhaalla että siihen tulee heti kierrossa jähtynyttä vettä?
Onko kattilan ja varaajan välillä termostaattiventtiiliä joka pitää paluuveden noin 60 asteisena, muuten kattilassa kylmä paluuvesi aikaansaa pintojen hikoilua ja tulipintojen syöpymistä ja lisäksi palaminen on puhtaanpaa kuumemmassa tulipesässä.
juu kyllä on termostaatti ja se on säädetty 60 asteelle.
tai siis se termostaatti mikä on niin se on kytketty lähtöpuolelle eli kun vesi on kattilassa jotain n.90-100 asteista niin sillon se termostaatti(säädetty 60:een) rupeaa toimimaan ja samalla kiertovesipumppu rupeaa toimimaan ja purkaa kuuman panoksen varaajaan, mutta aikas jännä juttu kun sen jälkeen lämmittää kattilaa lisää niin tahtoo olla että lämpötilaa ei meinaa saada nousemaan kattilassa yli 60 eikä myöskään varaajan ala mittari tahdo nousta. Saattaapi tietenkin olla että jotain on jäänyt huomaamatta... :)
Kyllä tämä suomen talojen lämmitys on niin alkeisella asteella että valtiovallan tulee puuttua siihen.
Jokainen tee se itse mies voi viritellä lämityksiään ja puusta irti kaikki mahdollinen hyöty. No ei se mitään mutyta jos naapuri on lähellä ja aletaan lämmittelemään takalla vielä vedetkin ollaan kyllä jo sellaisella alueella että lki pitäisi olla ja ja jokainen kattila tyyppihyväksyä naäiden virityksien
pois saamiseksi.
Ei ole tee se itse mies asentanut sitä järjestelmää vaan ihan putkimieskävi asentamassa sen ja sähköt kävi sähkömies.
Neuvoja vaan kyselin kun en ole aikaisemmin käyttänyt keskuslämmitysjärjestelmää enkä nyt jaksaisi lähteä 3 vuodeksi opiskelemaan lvi tekniikkaa :) mutta ketään ei minun tietääkseni ole teloitettu jos kysyy neuvoa :) Vai olenko väärässä. :)
Puuta on aina poltettu (sen jälkeen kun tulitikut keksittiin;) ja tullaan aina polttamaan. Öljy loppuu aikanaan ja sähköllä lämmittäminen tuntuu (minun mielestä) aika typerältä. Näin pienessä maassa kuin Suomi sähköverkot on jokseenkin kunnossa mutta esim. Jenkkilässä verkot kaatuilee kun on niin isoa ja huonokuntoista kaikki. Itse lämmittelen Pää-asiassa puulla vaihtoehtoisesti öljyllä ja on kattilassa vielä sähkövastukset mutta niitä en ole käyttänyt ikinä, muuta kuin kokeillut että ne toimii. Ja onhan se puun poltto joteskii niin romanttistakii;)
Termostaattiventtiili eikä termostaatti. Omassa järjestelmässäni on 73 ast termostaattiventtiili, joka pitää kattilan vakiolämpöisenä ja latauspumppu pyörii koko ajan. Termostaatti on säädetty 70 asteeseen. Näillä säädöillä ilmaluukku pysyy vakioasennossa paitsi, kun koko varaajan lämpötila alkaa nousta yli 75 asteen, jolloin kattilankin lämpötila nousee.
Käytetty lähdetiedostona eri tutkimuksia.
EU:alueilla kuolee 350.000-400.000 ihmistä enenaikaiseti.
Näin on Ilman pienhiukkaset luultuakin vaarallisempia
Taajamien hengitysilmassa leijuvat pienhiukkaset voivat olla syynä useille hengenvaarallisille sairauksille.
Hengitysilman pienhiukkasille altistuminen on todettu lisäävän sydänsairauksia ja lasten astmaa sekä monenlaisia muita keuhkosairauksia keuhkosyöpä mukaan lukien, ääreisverenkierto häiriöitä.
Uusimpien yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan pienhiukkaset voivat aiheuttaa jopa äkillisen sydänkohtauksen. Hiukkasten epäillään myös pystyvän muuttamaan geeniperimää.
Hiukkasia esiintyy kaikkialla. Ne voivat olla peräisin sekä luonnollisista että ihmisten aiheuttamista lähteistä. Luonnon omista lähteistä peräisin olevat hiukkaset, kuten siitepöly, maaperän pöly ja itiöt, ovat kooltaan melko suuria
. Sitä vastoin fossiilisten polttoaineiden polttamisesta peräisin olevat hiukkaset ovat hyvin pieniä, 2,5 mikrometriä hiuksen paksuus on noin 50 mikrometriä.
Pienhiukkaset liikkuvat ilmakehässä kaasun tavoin ja pääsevät miltei esteettömästi kulkeutumaan myös ihmisten keuhkoihin. Hiukkasten pinnalle voi takertua monenlaisia haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, jotka joutuvat keuhkojen kautta elimistöön.
Lähde Pipo.
Suomessa on noin 3,7 miljoonaa puun pienpolttolaitetta, joista 2,2 miljoonaa on tulisijoja ja 1,5 miljoonaa kiukaita ja patoja. Huomattava osa laitteista on omakotitaloissa ja loma-asunnoissa.
Yli puolet puun arvioidusta käyttömäärästä, 6,1 milj. m3, palaa omakotitalojen laitteissa. Puun pienpoltto tuottaa häkää, hiilivetyjä ja pienhiukkasia, joiden määriin vaikuttavat polttoaine, palamisen täydellisyys ja savukaasujen käsittely.
Vain neljässä Euroopan maassa on asetettu pienkattiloille hiukkaspäästöraja. Näistä Itävallan raja, 60 mg/MJ, on tiukin. Tulisijoille päästörajoja ei ole asetettu missään maassa eikä minkäänlaisille polttolaitteille ole asetettu pienhiukkasrajoituksia Euroopassa.
Päästöjä vertailtaessa on tärkeää muistaa, että Suomessa ja Keski-PEuroopassa käytössä olevat kattilat poikkeavat toisistaan. Johtuen lähinnä erilaisista päästörajoituksista, kattiloiden yleiselle säädölle ja savukaasujen hallinnalle on asetettu muualla korkeampia vaatimuksia kuin Suomessa.
Pienhiukkaspäästöt vaikuttavat terveyteen välittömästi hengityksen kautta, ja hiukkaspäästöjen selvittämistä on pidettävä vähintään yhtä tärkeänä tehtävänä kuin ilmaston muuttumisen tutkimista.
Tiedon puuttuessa päästöjen rajoituksia on vaikea perustella riittävästi. Puun polton pienhiukkaspäästöt (PIPO) yhteishankkeessa on tutkittu puun polton aiheuttamien päästöjen määrää Tekesin rahoittamana vuosina 2002–2005.
Tutkimus tehdään Kuopion yliopistossa, VTT:n laboratorioissa ja Työtehoseuralla. Tutkimukseen on osallistunut yhdeksän tulisija- ja kattilavalmistajaa Suomesta, joten selvitys on kattavin puun pienpolton tutkimushanke
EU:alueilla kuolee 350-400 tuhatta ihmistä pienhiukkaspäästöihin
Savuttajat kuriin 12.11. klo 12:10
Voihan sitä kysellä ja on hyvä että tietää. Mutta kaikkien savustajien nevoa ei kannata kuunnella.
Pian saadaan bioöljyä halvemmalla että kannattaako.
Käy samoihin poltimiinn kuin kevytpolttoöljy.
Aurinkopaneelit, ja yhdistetty öljy,sähkökattila.
Toimii ja läpöä ja vettä riittä. Eikä ole turhan kallis.
Jäljempänä tietoa puunpolton vaaroista.
Kannattaa lukea.
Asuminen maksaa. maksaa myös omakotitalossa.
Puunpoltto on tekniikkalaji
Hyvään lämmittämiseen riittää parin pesällisen tehokas, tasainen
polttaminen. Polttopuuta kannattaa varata 1–3 sylillistä eli 5–15
kiloa ja aikaa noin 1,5–2 tuntia, kun tulisijaa käytetään lisälämmönlähteenä.
Nämä ohjeet soveltuvat useimmille tulisijoille:
. Aseta puhtaat, kuivat puut tulipesään mieluimmin vaakasuoraan
tai pystyyn. Varmimmin saadaan hyvä polttotulos,
kun puut ovat halkaisijaltaan 8–10 cm ja ne ladotaan ilmavasti
vaakaan. Huolehdi myös riittävästä korvausilman saannista
huoneeseen.
. Aseta sytykkeet eli kourallinen pieniä puutikkuja ja tuohta
tai sanomalehtipaperia puiden päälle. Tämä on osoittautunut
parhaaksi sytyttämistavaksi, koska tällöin sytykkeiden lämmöstä
kaasuuntuvat puun ainesosat leimahtavat ja kaikki, mikä kaasuuntuu,
myös palaa. Jos kylmiä pilkkeitä kuumennetaan altapäin,
niin puut kyllä kaasuuntuvat, mutta eivät pala kokonaan.
Tällöin syntyy runsaasti päästöjä. Päältä sytyttäminen on paras
tapa lähes kaikissa tulisijoissa, mutta viisainta on noudattaa
tulisijavalmistajan antamia ohjeita.
. Käytä toisessa pesällisessä edellistä suurempia puita, halkaisijaltaan
12–15 cm. Aseta puut tulipesään tiiviisti vasta kun liekkejä
ei enää ole. Asettamalla puut tulipesän takaosaan tai hieman
yläviistoon kohti takaseinää estät luukun lasin nokeentumista.
. Varmistu puunpolton onnistumisesta tarkastelemalla silloin
tällöin savupiipustasi tulevaa savua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi
ja heikosti näkyväksi muuttuva savu, joka ei haise pahalle,
on merkki onnistumisesta ja hyvästä palamisesta.
. Huolehdi tulisijasi säännöllisestä huollosta, puhdistamisesta
ja nuohouksesta. Kiinteällä polttoaineella toimiva tulisija ja sen
hormi on syytä nuohota kerran vuodessa.
4
0
Syttyminen ja palon alkuvaihe ovat kriittisiä
Häkä, ppm
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
10 20 30 40 50 60 70 80 90 minuuttia
Lähde: Heikki Hyytiäinen
Palamisen vaiheet ovat syttyminen, palaminen ja hiipuminen.
Tutkimusten mukaan polttotapahtuman kriittisin vaihe päästöjen
kannalta on syttyminen ja palamisen alkuvaihe. Syttymisvaiheen
jälkeen seuraa kaasuuntuminen, joka kuvan esittämässä tapauksessa
on ollut hallitsematon parinkymmenen minuutin ryöpsähdys.
Sen aikana häkää on muodostunut runsaasti. Palamisen puhtauteen
vaikuttavat mm. pilkkeiden kosteus ja koko, sytytystapa
sekä paloilman määrä ja johtaminen. Hallitsematon polttaminen
yleensä nokeaa tulipesän, suuluukun ja hormin.
Kuvassa on kahden pesällisen polttopuut. Ensimmäisessä pesällisessä viisi
kiloa pilkkeitä ladotaan ilmavasti, jotta paloilma pääsee niiden väliin. Oikealla ovat
toisen panoksen suuremmat pilkkeet, jotka ladotaan tiiviisti, jotta syttymisvaiheessa
tapahtuva kaasuuntuminen on hitaampaa.
Huolehdi, ettei naapurisi ja oma perheesi altistu pahalle haiseville ja
ärsyttäville savuille. Savun leviämiseen ja laimenemiseen vaikuttavat
muun muassa tuulensuunta ja -nopeus, säätila sekä talon sijainti ja
piipun korkeus. Sinusta pieneltä tuntuva savunhaju voi merkittävästi
heikentää sairaan naapurin terveyttä ja elämänlaatua.
5
Poltossa puu kaasuuntuu ja kaasut palavat
1.
2.
3.
4.
1. Tulipesässä on viisi kiloa pilkkeitä.
Isot puut on asetettu alle ja pienemmät
päälle. Ylimpänä ovat sytykkeet:
puutikkuja ja pieni määrä tuohta tai
sanomalehtipaperia. Päältä sytytettäessä
päästöt ovat vähäiset ja poltto on
tehokasta. Tulipesä, suuluukun lasi ja
hormi pysyvät puhtaina.
2. Sytykkeet palavat ja pilkkeet ovat
syttymässä.
3. Puussa on paljon (85–90 %) haihtuvia
aineita ja siten puun energiasisällöstä
kaksi kolmannesta palaa kaasuina.
Tulipesässä tapahtuvassa onnistuneessa
poltossa puu ensin kaasuuntuu
ja syntyneet palokaasut poltetaan.
Päältä sytyttämällä lähes kaikki, mikä
kaasuuntuu, myös palaa.
4. Palovaiheen alussa ylimmät puut palavat
ensin. Tässä vaiheessa kaasuuntuminen
on suurimmillaan. Alapuolelta sytytettäessä
osa palokaasuista karkaa
palamatta.
5. Toinen pesällinen ladotaan vasta
hiipuvan hiilloksen päälle. Jos liekkejä
on näkyvissä, syttyminen on liian rajua
ja palaminen epätäydellistä.
5. 6
Kaikki mikä palaa, ei sovi poltettavaksi
. Polta ainoastaan kuivaa, puhdasta puuta. Päällystämätöntä
paperia ja pahvia tai sanomalehteä voit kuitenkin käyttää pieniä
määriä sytykkeenä.
. Älä polta maalattua tai kyllästettyä puuta. Ne ovat jätettä
ja jätteiden hävittäminen polttamalla on sallittua vain luvan
saaneissa jätteenpolttolaitoksissa.
. Älä polta muutakaan jätettä kuten PVC-muovia, tekstiilejä,
nahkaa, kumia, kertakäyttövaippoja, lastulevyä, vaneria, kovalevyä
tai ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä ja kyllästettyä puuta.
Niitä poltettaessa voi syntyä elimistöön kertyviä vaarallisia
yhdisteitä kuten dioksiineja.
. Älä polta puutarhajätettä. Kompostoi ruohot ja lehdet ja
silppua oksat kompostiin. Kotitalouksien puutarhajätettä voi
monissa kunnissa viedä jätteiden vastaanottopaikkoihin.
7
Älä polta avotulella, koska siitä syntyy runsaasti haitallisia päästöjä ilmaan ja
aiheutuu maastopalon vaara. Jos kuitenkin aiot polttaa risuja, tarkista oman koti- ja
mökkikuntasi määräykset, sekä varmista avopolton turvallisuus ja luvallisuus kuntasi
paloviranomaisilta. Muistathan, ettei jätettä saa polttaa!
Ei tulta ilman savua
Palamisesta muodostuu savua, joka sisältää polton onnistumisen
mukaan vaihtelevan määrän pienhiukkasia, häkää, hiilivetyjä ja
muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Näitä syntyy paljon poltettaessa
jätettä tai roskia. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaiden
elämänlaatua lähistön pienpolton savut voivat heikentää merkittävästi.
Huonosti toteutetun puunpolton savukaasut muistuttavat
tupakansavua.
Puhtaan palamisen päästöt ovat murto-osa huonosti toteutetun
puunpolton päästöistä. Pienpolton päästöt voivat muodostaa valtaosan
asuinalueen kaikista hiukkas- ja hiilivetypäästöistä. Savu
saattaa myös kulkeutua ilmanvaihdon mukana ulkoilmasta rakennusten
sisäilmaan. Erityisesti pienellä vesivaraajalla varustetut,
öljyn ja puun vuorokäyttöön rakennetut ns. kaksoispesäkattilat
ovat aiheuttaneet paljon savuhaittavalituksia.
Päästöjä muodostuu paljon liian pienellä paloilman määrällä
toteutetussa ns. kitupoltossa ja liian suurella ilmamäärällä toteutetussa
poltossa sekä poltettaessa kosteaa puuta tai muuta polttoon
sopimatonta. Puhtaassa palamisessa paloilmaa on sopivasti
saatavilla – ei liikaa eikä liian vähän – ja tulipesän savukaasujen
lämpötila on korkea.
8
Mustaa savua kitupoltosta
. Tummanharmaa tai musta väri kertoo savun sisältävän runsaasti
nokea. Puunpoltosta vapautuvat pienhiukkaset koostuvatkin
pääasiassa hiilestä sekä kaasuista tiivistyneistä ärsyttävistä ja
syöpävaarallisista hiilivedyistä.
. Hengitysilman hiukkaspitoisuuden kohoaminen lisää astmaoireita
ja -kohtauksia, heikentää keuhkojen toimintakykyä ja lisää hengitystietulehduksia.
Myös hengitys- ja sydänsairaiden kuolleisuus
ja sairaalahoitojen määrä voivat lisääntyä. Pienet polttoperäiset
hiukkaset ovat terveydelle vaarallisempia kuin karkeat katupölyhiukkaset,
koska pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkojen ääreisosiin
ja poistuvat sieltä hitaasti.
. Karkeat hiukkaset ärsyttävät silmiä, nenää, keuhkoputkia ja
kurkkua sekä heikentävät viihtyvyyttä.
. Erityisen herkkiä hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille ovat
astmaa, keuhkoahtaumatautia ja sepelvaltimotautia sairastavat
sekä vanhukset ja pienet lapset.
Haisevia hiilivetyjä epätäydellisestä palamisesta
Pienpoltosta aiheutuvaa savua hengittäessään lähistön asukkaat
altistuvat samanaikaisesti lukuisille hiilivedyille. Jotkut niistä ovat
helposti höyrystyviä, haisevat pahalle ja ärsyttävät hengitysteitä
jo pienissä pitoisuuksissa. Näitä ovat esimerkiksi formaldehydi ja
akroleiini. Toiset hiilivedyt, kuten bentseeni tai polyaromaattiset
hiilivedyt eli PAH-yhdisteet, puolestaan ovat syöpävaarallisia.
Hiilloksen palamisesta näkymätöntä häkää
Häkä aiheuttaa suurina pitoisuuksina hapenpuutetta, mikä on haitallisinta
sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia ja anemiaa
sairastaville sekä raskaana oleville, vastasyntyneille ja vanhuksille.
Jos uuninpelti suljetaan liian aikaisin, sisätiloissa oleville voi aiheutua
jopa hengenvaarallinen myrkytys. Kun palaminen hidastuu ja
liekit alkavat selvästi madaltua, on hyvä työntää peltiä pienemmälle.
Kymmenen-viidentoista minuutin kuluttua tarkkaillaan hiillosta.
Jos se on sammunut, suljetaan pelti kokonaan.
Katso sivulta http://www.thermia.fi/docroot/finska/sidorved/arimax%20puul%E4mmitys_web_id179.pdf
oikea kytkentä kattilan liittämiseksi varaajaan.
Latauspumppu kierrättää vettä kattilan sisällä estäen kattilan paikallista kiehuntaa, ja termostaattiventtiilin avautuessa pumppu alkaa syöttämään lämmintä vettä varaajaan kun kattilan lämpö on noussut n. 75ºC:n. Tämä kytkentä toimii...
Aurinkopaneelit ja yhdistetty öljy-sähkökattila eikä ole kallis? Älä puhu levottomia. Kuka hullu öljykattilan enää nykyään laittaa.
Laskeppa huviksesi kuinka paljon bioöljyn tuotanto vaatii peltoalaa. VOit unohtaa talojen lämmittämisen bioöljyllä.
Juomavesikin on myrkyllistä. Kaikki sitä juoneet on tähän mennessä kuolleet.
Sitäpaitsi yhdessä sekavista postauksistasi oli alla oleva teksti. Menit väittämään puun polttoa vaaralliseksi ja sitten itse lähettämässäsi copy-pastessa todetaankin fossiilisten polttoaineiden polton aiheuttamien hiukkasten olevan vaarallisimpia. Ja sitten vielä suosittelet öljykattiloita. Hyi sinua, olet naapurin vihollinen numero 1.
"Hiukkasia esiintyy kaikkialla. Ne voivat olla peräisin sekä luonnollisista että ihmisten aiheuttamista lähteistä. Luonnon omista lähteistä peräisin olevat hiukkaset, kuten siitepöly, maaperän pöly ja itiöt, ovat kooltaan melko suuria. Sitä vastoin fossiilisten polttoaineiden polttamisesta peräisin olevat hiukkaset ovat hyvin pieniä, 2,5 mikrometriä hiuksen paksuus on noin 50 mikrometriä. Pienhiukkaset liikkuvat ilmakehässä kaasun tavoin ja pääsevät miltei esteettömästi kulkeutumaan myös ihmisten keuhkoihin. Hiukkasten pinnalle voi takertua monenlaisia haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, jotka joutuvat keuhkojen kautta elimistöön"
Kiitoksia hyvästä vinkistä :)
Hallitsematon poltto ja palaminen on kuitenkin edelleen merkittävä pienhiukkaspäästöjen lähde.
HUOM!
Suurissa kattiloissa ja kevytöljyn poltossa ovat pienhiukkasten ominaispäästöt pienimmillään alle sadasosa puukattiloiden ja tulisijojen päästöistä. Pienhiukkaspäästöt riippuvat eniten käytetystä hiukkaserotuslaitteistosta ja palamisen hyvyydestä.
Väärät puunpolttotavat voivat aiheuttaa terveyshaittoja astmaatikoille
Puunpoltosta voi varsinkin taajamissa aiheutua huomattavaa haittaa naapureille, mikäli oikeaan polttotapaan ja tulisijan ominaisuuksiin ei kiinnitetä huomiota.
Matalista savupiipuista tulevat kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet kulkeutuvat tehokkaasti naapuritalon ilmanvaihdon sekä ovien ja ikkunoiden kautta sisäilmaan. Savusta kärsivät erityisesti astmaatikot sekä muut keuhkosairaat, sydänsairaat, lapset ja raskaana olevat.
Erityisen ongelmallisia päästöjen kannalta ovat vanhat tulisijat ja kaksoispesäkattilat. Edistyksellisimmät valmistajat ovat onneksi kehittäneet uusimmista tulisijoistaan vähäpäästöisempiä. Tulisijan päästöt kannattaakin selvittää ennen tulisijan hankintaa. Uusille tulisijoille on yleensä olemassa valmistajan laatimat käyttöohjeet, joita on hyvä noudattaa.
Polta vain puhdasta, kuivaa puuta, älä jätteitä
Lämmityksessä käytettävän puun tulee olla kuivaa, jotta energiaa ei tulisijassa turhaan kulu puussa olevan veden höyrystämiseen, vaan kaikki puusta saatava energia saadaan hyödyksi lämpönä. Lisäksi kuivan puun polttamisesta aiheutuvat päästöt ovat selvästi pienemmät kuin tuoreen tai kostean puun. Polttopuuksi ei kelpaa tuore puu, vaan puun pitäisi olla yli vuoden kuivunutta ja oikein säilytettyä. Sopivan ikäisen polttopuun tunnistaa jo hiukan harmaantuneesta väristä, päiden säteittäisistä halkeamista ja helposti irtoavasta kuoresta. Jätteitä ei tulisijoissa pidä polttaa lainkaan niiden aiheuttamien myrkyllisten päästöjen takia.
Polttotapa vaikuttaa päästöihin
Jotta puu palaisi täydellisesti, pitää lämpötilan olla riittävän korkea ja ilmaa sopivasti tarjolla. Puun energiasisällöstä kaksi kolmasosaa on kaasuissa. Jos lämpötila tulisijassa on liian matala, vapautuvat kaasut eivät pala. Tällöin lämpöenergiaa menetetään ja saastutetaan turhaan lähiympäristöä. Tulisijaan ladotut puut kannattaa sytyttää päältä sytykkeiden, pienten puutikkujen, paperin tai tuohen avulla. Tällöin kaasuuntuvat aineet palavat sytykkeiden liekeissä, eivätkä karkaa palamattomina piipusta. Siinä vaiheessa, kun kaikki puut palavat, on päästötaso jo matalampi.
Piipusta tulevan savun väriä kannattaa tarkkailla, jotta oppisi vähiten haittaa aiheuttavan tavan käyttää tulisijaa. Savun tulee olla vaaleaa ja vain heikosti näkyvää, eikä se saa haista pahalle. Savuhormien säännöllinen nuohoaminen on erittäin tärkeää. Kiinteällä polttoaineella toimiva tulisija ja sen hormi on syytä nuohota kerran vuodessa.
Savusta terveyshaittoja
Puun palaessa liian vähäisessä ilmamäärässä muodostuu häkää, joka aiheuttaa hapenpuutetta verenkierrossa ja jonka vaikutukset voivat siten olla kohtalokkaat. Häkä on terveydelle haitallista myös pieninä määrinä, erityisesti herkille ihmisryhmille, kuten anemiaa tai sepelvaltimotautia sairastaville, raskaana oleville ja vastasyntyneille. Häkäpäästöt ovat suurimmillaan syttymisvaiheessa sekä palamisen loppuvaiheessa, kun jäljellä on enää lähinnä koksia.
Ilmaan vapautuu palotapahtumassa myös hiilidioksidia, hiilivetyjä, typenoksideja ja hiukkasia. Hiilivedyistä monet ovat hengitysteitä ärsyttäviä ja jotkut niistä lisäävät syöpäriskiä. Typenoksidit lisäävät hengityselinoireita tunkeutuessaan syvälle hengitysteihin. Pienhiukkaset, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä kulkeutuvat aina keuhkorakkuloihin asti. Erityisen haitallisia nämä pienhiukkaset ovat hengitys- ja sydänsairaille. Suomessa noin 40 % pienhiukkasten kokonaispäästöstä on peräisin puun pienpoltosta.
Lähde: Allergia- ja Astmaliitto.