Nostaisin edelleen puheenaiheeksi melojien näkyvyyden aaltojen keskeltä. Onko se niin mahdotonta laittaa joku "antenni" ja siihen värikäs viiri kajakkiin tai melojien päälle edes värikkäät liivit? Miten joku voi oman henkensä kaupalla lähteä merenpintaa hipoen aaltojen keskelle ja olettaa että sieltä ohiajavat ja vastaantulevat veneet matalat kajakit näkevät? Kaikkien kannalta olisi melojien näkyvyyden lisääminen hyvä asia. Eikö vain? Turha selittää, että kajakeihin ei saa tällaista viiriä kiinni, kyllä varmasti saa, jos haluaa! Ja on kiinnostunut vähääkään omasta turvallisuudestaan vesillä!
MELOJIEN TURVALLISUUS VESILLÄ?
PaTu
497135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
lämpimästi!
tässä männä kesänä taas oli muutama konflikti noitten kanssa, kirjottelinkin jo tosta tuohon sävyyn http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=1500000000000055&posting=22000000009958921 mielstäni homma pitäisi jotenkin saada lainsäädännön piiriin, ja jotkut hullut ne vielä pimeälläkin meloskelevat... ja tietty ilman minkäänlaista tuikkua, kohta rupean keilaamaan noita tarkotuksella, niin katotaan tuleeko tulosta!
ainoa lapsi? Voisit tietysti harkita pohjoisnavalle muuttoa,kun et muitakuin itseäsi ajattelemaan.
Pakko sanoa PELLE olet. Melojat kuitenkin suuremmalta osin muita huomioon ottavia. Jos kerran ajat veneellä tee se silmät auki. Kiitos ja näkemisiin.
Melojana olen kanssasi samaa mieltä siitä että suurin riskitekijä melojalle vesillä ovat holtittomasti kaahaavat moottoriveneilijät. Pyrin yleensä itse välttämään veneväyliä ja ulompana on senverta tilaa ettei törmäystilanteita yleensä synny. Ainakin itse koen törmäysvaaran konkreettisemmaksi kapeikoissa (esim. Laajasalon kanavassa) kuin ulapalla aaltojen seassa. Näkyvät liivit tai viiri eivät paljon auta jos kyseessä on kaahariveneilijän asennevamma. Veneilijähän saa ihan laillisesti kallistaa eväspulloa aina promilleen saakka. Jokainen voi kohdallaan miettiä miten 0.99 promillen tuiske vaikuttaa havaintokykyyn ja muun liikenteen huomioimiseen. Pari kertaa olen välttänyt törmäyksen hidastelemalla kun veneilijä on ajaa tohottanut vastavaloon ja auringon heijastuksen suuntaan mitään näkemättä. Parhaiten vesillä näkyy säilyvän hengissä kun olettaa lähtökohtaisesti jokaisen veneilijän olevan 2 minuutin reaktioajalla varustettu kuurosokea juoppo. Välillä saarissakin tapaa melko uusavuttomia tapauksia esim. pari jätlää jotka olivat vahingossa tipauttaneet sliipparistaan sytytystulpat mereen. Mela tai airot olisivat voineet auttaa mutta kun - voivoi - niitä ei veneessä ollut.
Ei taida meloja olla koskaan yrittänyt meloa "sliipparia"? Ei onnistu moottoriveneen melominen kuin aivan tyynellä ja silloinkin vain hyvin lyhyen matkan. Airoilla sama juttu.
Tuo laajasalon kanava on kyllä aika hasardi hommia. Vaikka paikassa on valot, niin uskomattoman moni ei niitä seuraa. Voisi poliisi tehostaa valvontaa siinä paikassa enemmän ja jättää muutaman puhallusratsian väliin vaikka puhalluttaminenkin on tärkeää.
Promillerajoista voi olla montaa mieltä, mutta ottaen huomioon veneilyn vaatimukset reaktioaikoineen ym. niin promille on aika kohdallaan.
Itse olen välttyunyt ajamasta melojien päälle olettamalla heidän kaikkien olevan aivottomia ääliöitä. ; ))
nyt jo meloja ite.Teistä melojista en tiedä mutta moottoriveneilijöistä on hyvin pieni osa humalassa liikkeellä ja varsinkin mitä isompi vene niin sitä suuremmalla varmuudella kaikki on kunnossa.Miten olet hidastamalla väistänyt moottoriveneitä kanootilla.Olisiko se niin että näyttää holtittomalta veneen ajamiselta kun huomaa sinut viimehetkellä ja yrittä väistää "poukoilla holtittomasti" ettet jää alle.Jos lähes kaikki veneiliät on sitä mieltä ettei kanootteja nää merellä tarpeeksi hyvin niin onko hyötyä yleistää veneiliät niiden muutaman prosenttin takia jotka ajavat humalassa ja vieläpä niistäkin suurin osa ajaa sisä vesillä mökkiveneelä.100% kanoiteista näkyy surkeasti.Uskaltaisitko mennä ajamaan polkupyörällä moottoritielle pimeässä vesisateella ilman valoja.Kyllä siinä menee sen perheen isänkin elämä pilaalle kun ajaa näkymättömän kanootin päälle vahingossa ja vieläpä selvinpäin.
Veneilen joka kesä Saimaalla jossa melonta on erittäin yleistä.
Usein törmää, etenkin Heinäveden reitillä, suuriin laumoihin vastalkaja melojia jotka yrittävät kimpassa edetä meloen. Siinä poukkoillaan jos missään väylän täydeltä ja ollaan vaarana jo itse itselleen. yritä sitten siinä ohittaa. Jopa on ollut tapauksia kun on melottu päin paikallaan seisovaa venettä !
"Holtittomana, kaahailevana" moottoriveneilijänä kannan vastuun tekemisistäni ja siksi yritän välttää aiheuttamasta vaaratilanteita suurilla peräaalloillani.
Usein kuitenkin on vaikea tai lähes mahdoton havaita melojaa joka meloo sivussa välyältä, kas kun usein ollaan maaston värisellä laiteella liikkeellä ja vaatteetkin ovat tummia. Peräaaltoni on ikävää koetavaa vielä muutaman sadan metrinkin päässä sivulla, mikäli se tulee yllättäen päälle.
Tummoinen kevyt salko ja kirkas viiri kanootissa auttaisivat oikea-aikaista havainnointia suuresti.
Toinenkin ongelma on melojien kanssa. Kanootti on niin nopea kulkuemaan että sen ohittaminen kapeassa väylänkohdassa aiheuttamatta aaltoja on mahdotonta. Kanootti etenee juuri sellaista nopeutta että siitä ohi päästäkseen pitäisi ajaa vauhtia jolloin peräaallot ovat jo merkittävän suuret. Joskus ei viesti mene perille vaikka huutamalla pyytää hiljentämään hetkeksi että voisi ohittamisen tehdä vaaraa aiheuttamatta, sieltä näytetään "sormia" ja kirotaan. Muutama "tosimeloja" on huutanut takaisin että anna mennä vaan ei me aalloista välitetä, mutta kun tuo melojan kokemus ei käy ilmi mitenkään etukäteen, niin täytyy pyytää hiljentämään.
Nuo kapeat väylänkohdat tuolla sisäjärvillä voivat olla useita kilometrejä pitkiä, ja ohikin olisi mukava päästä hankaluuksia aiheuttamatta.
Mielestäni vesillä pärjää parhaiten kunnioittamalla merta ja kanssaveneilijöitään, eikä olettamalla automaattisesti jokaisen moottoriveneilijän olevan kuurosokea juoppo. Yritin vain tuoda hieman turvallisuusnäkökohtaa melojille, mutta jos asenne on kyseisen vastaajan luokkaa, niin antaa olla. Mikä ihme saa ihmisen suuttumaan siitä, kun yrittää edistäää vesiliikenneturvallisuutta? Ainahan voi pysyä poissa, jos näinkin mukava harrastus kuin veneily pistää pollan kireäksi, kun ihan päinvastaista olotilaa ainakin minä lähden vesiltä hakemaan.
Ei mua veneiden peräaallot yleensä kiusaa, Suomenlahdella syntyy ihan kevyesti horisontin peittävää aallokkoa ja jossei siinä pärjää, ei pitäisi olla melomassa. Veneaallot on pientä siihen verrattuna. Aloittelevilla melojilla tilanne on tietty toinen ja kurssit kannattais käydä suojaisissa vesissä. Joskus peräaallosta voi olla jopa hyötyä jos sen kanssa saa surffittua satoja metrejä vastatuuleen, energiaa säästyy. Mitä nopeuteen tulee niin mulla se on yleensä vakio 6-7 km/h enkä mä edellytä muulta liikenteeltä muuta kuin etteivät syliin tunge. Välillä on joutunut ilmeisen yhteystörmäysvaaran takia pysähtymään kun suuntima lähestyvään veneeseen ei ole muuttunut. Hassu juttu muuten ettei vielä yhdenkään purkkarin kanssa ole syntynyt vastaavaa vaaratilannetta, ehkä niiden sitlootasta jaksetaan jopa tähystellä.
No mä voin puhua tietty vain omasta puolestani mutta mun kohdalla tuo kunnioitusasia menee niin että merta kunnioitetaan ja muut veneilijät toivon mukaan ansaitsevat kunnioitusta meriteiden sääntöjä noudattamalla. En aio jäädä alle vaikkei jonkun kohdalla näin olisikaan. Ihan sama juttu tieliikenteessä, risteyksessä ei kannata olettaa etteikö sivusta joku kohta kaahaisi tuhatta ja sataa vaikka niille punainen palaisi.
Ja viireistä vielä: ei mua kiinnosta ruveta porailemaan kajakkiini reikiä lipputankoja varten vaan sen takia ettei motskareista viitsitä tähystää. Veneen miehistön pitäisi kyetä huomaamaan vaikka uimasillaan oleva ihminen (lakisääteinen avunantovelvoite!) saati sitten kajakki melojineen. Jos ette tähän kykene niin MIETTIKÄÄ onko paikkanne vesillä ja olisiko siinä tilannenopeudessa pudottamisen varaa.
Jos "melojan" asenne on tuo, niin meloja on katoava luontokappale. Luonnolla on tapa poistaa ekosysteemiin huonosti sopivat yksilöt.
"Meloja" ei taida käyttää autoillessa turvavyötä, moottoripyörallä kypärää eikä kotona ole palovaroitinta ym. ym. Eihän "meloja" itse tee virheitä. Jos muut tekevät, niin sehän ei ole melojan vika.
huomata uimarin kunnon aallokosta???? ei mitään mahdollisuuksia, nimittäin varsinkin merellä esim. MOB-tilanteessa vaikka tähystäjä katsoo uhria jatkiuvasti niin se saattaa kadota... saati sitten että veneillessä päähuomio on navigoinnisa yms... että asia nyt on sama kun menet ilman heijastinta mustassa sussa valaisemattomalle moottoritielle ja jos joku ajaa sua päin niin syytät sitä koska auto pitää lain mukaan saada pysähtymään tien näkyvällä osuudella, ja kaikki vaan sen takia ettei sua kiinnostanu tökkiä hienoon takkiisi reikiä hakaneulalla, saati stieen valita kulkureittiä paremmin...
miksi rahtilaivoissa ja muissakin veneissä pitää olla valot jos se on päälleajan vika kun törmää esim:rahtilaivaan, kyllähän niin iso pitää nähdä ilman valojakin jos kajaakkikin pitää huomata.Taitaa nuo melojat olla hieman yksinkertaisia,ylimielisiä tai niillä on muuten vaan asennevamma.Veikkaisin että ovat hieman tyhmiä koska itsehän he fyysisesti kärsivät törmäystilanteessa ja viitsivät kinata vastaan kun toiset yrittävät heidän turvallisuutta parantaa.
"Veneen miehistön pitäisi kyetä huomaamaan vaikka uimasillaan oleva ihminen (lakisääteinen avunantovelvoite!)".
Mitäköhän kohtaa ja mistä laista tai asetuksesta lainaat? Kuinka määrittelet tilanteen? Käytännössä veneen allejäävästä uimaristako puhut vaiko kauemmaksi sivulle jäävästä?
Olen luullut tutustuneeni laki- ja asetuskokoelmaan kokonaisuudessaan, mutta huomaan että on vielä parantamisen varaa.
Tai sitten puhut puuta heinää :)
Oma kommenttini koski melojaa kauempana oman reittini sivulla. Kyllä nuo väylällä melovat huomataan, mutta kun melojia on kauempanakin väylältä ja mitetityttää kuinka omat peräaaltoni saattavat yllättää melojan.
Vai onko sanoma ymmärrettävä niin, että kun meloja on vähintään 50 - 100 m kulkulinjaltani sivussa ei minun tarvitse välittää aalloistani aiheutuvasta haitasta ?
Asetusten mukaan olen vastuussa aiheuttamastani hatiasta aina.
Rahtareissa on kulkuvalot sen takia että lainsäädäntö ja kv. sopimukset yhteentörmäyksien estämiseksi näin edellyttävät. Syy on se että alus olisi pimeässä mahdollista jopa havaita muutenkin kuin tutkalla ennen kuin kolisee.
Mitä mun kajakkiin tulee, olen kyllä valmis harkitsemaan asiallisia turvallisuutta lisääviä parannuksia, mutta tällä hetkellä katson ettei lipputankoviiri ole kohdallani sellainen. Se pikemminkin voi olla turvallisuusriski jos se hankaloittaa eskimokäännöstä.
Merilaki, 6 luku, 11 §,Merihädässä olevan auttaminen:
"Päällikkö, joka tapaa merihädässä olevan, on velvollinen, jos se käy päinsä aiheuttamatta vakavaa vaaraa omalle alukselle tai laivaväelle taikka muille aluksessa oleville, antamaan kaikkea apua, mikä on mahdollista ja tarpeellista hädänalaisen pelastamiseksi.
Jos päällikkö muutoin on saanut tietää jonkun olevan merihädässä tai jos hän on saanut tietää jostakin meriliikennettä uhkaavasta vaarasta, on hän velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin hädässä olevan pelastamiseksi tai vaaran torjumiseksi, mikäli se voi tapahtua aiheuttamatta vakavaa vaaraa omalle alukselle tai laivaväelle taikka muille aluksessa oleville.
Päällikön velvollisuudesta antaa apua, milloin hänen aluksensa on törmännyt toiseen alukseen, säädetään 8 luvun 5 §:ssä."
Viime vuonna tuomittiin juuri yksi melojan päälle ajanut moottoriveneilijä, joka vielä pakeni paikalta laiminlyöden tuon avunantovelvollisuutensa. Veneilijöiden asenteissa on varmasti yleisemminkin parantamisen varaa, esim. http://www.vesiturvallisuus.net:n mukaan jopa joka viiden veneilee alkoholin vaikutuksen alaisena. Ja sitten on vielä huonoa merimiestapaa, isoa tilannenopeutta, lepsuilua tähystyksessä ja epämääräisyyttä väistöliikkeissä.
Melojan päälleajanut ei todennäköisesti edes huomannut edes ajaneensa kenenkään päälle, sillä kanootti näkyy niin huonosti eikä kanotti paljon kopsahda pohjan alla.
Noista mainitsemistasi tilastoista sen verran, että suurin osa onnettomuuksista ja juoppoudesta tapahtuu sisävesillä, pienillä kanootin kokoisilla pikku prutkuilla tai pelkillä soutuveneillä. Nopeat isommat veneet aiheuttavat hyvin vähän onnettomuuksia, sillä niitä ohjaa pääsääntöisesti kokeneempi kippari.
Mikä ihmeen tarve sinulla on syyllistää veneilijöitä. Veneliikenne on lisääntynyt niin paljon, että aallonmuodostusta ja vaaratilanteita huonosti näkyvien alusten kanssa syntyy väkisinkin.
Perehdy itse merilakiin tarkemmin koskien yhteentörmäämisen vaaraa. Jokainen on velvollinen kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä estämään yhteentörmäys. Tämän voi tulkita tarkoittavan sitä, että huonosti näkyvä kanotti on varustettava jollain lisälaitteella, joka parantaa sen havaitsemista.
Onko se pakollista olla lainsäädännössä, ennenkuin ryhtyy tekemään mitään oman turvallisutensa parantamiseksi. olen kohdannut kaikenlaisia kulkijoita vetten päällä ja olen huomannut, että paras henkivakuutus pienveneilijälle on hyvä näkyväisyys, sanoo laki mitä hyvänsä.
Asennevamma ei liene ainoa vammasi? Oletko kenties huitaissut muutaman kerran melalla päähäsi? Muuta ei voi olettaa, kun vastauksiasi lukee?!? Kyllä minä olen jokaisen melojan tähän asti vedestä havainnut. Ovat vain olleet sen verran huonosti havaittavissa, että ihan vaan teitä melojia ajatellen, ehdotin näitä turvallisuusparannuksia. "Tilannenopeus" on tietysti suhteellista, ajatellen että ajellaan väylillä, joissa ei ole nopeusrajoitusta. Nämä perät aallokossa lilluvat "tikut" on välillä todella huonosti havaittavissa. Mahtava ego kyllä melojalla, jos lähtee tuollaisella asenteella vesille. Pieni ohut muovinen kaukalo ympärillään, isoilla vesillä, nopeakulkuisten moottori- ym. alusten joukossa... Hautakiveen kaiverrettu teksti "hän oli oikeassa" tuskin lohduttaa kuitenkaan lähisukulaisia?
mutta eihän "päällikkö", jolla nyt tässä tapauksessa ymmärrettäneen veneen kuljettajaa tapaa melamiestä jollei hän nää häntä! tuo on kyllä kieltämättä aika vastuutonta että ajaa kanootin päälle eikä jää auttamaan, mutta täysin yhtä vastuutonta on melojalta olla vilkasliikenteisellä reitillä ilman mitäään huomiota herättävää laitetta... ja sitäpaitsi onhan sellainen pienen pieni mahdollisuus olemassa että jollakin isommalla veneellä, edes huomaa teilanneensa kanoottia, mutta menköön se saivartelun piikkiin.
"Melojan päälleajanut ei todennäköisesti edes huomannut edes ajaneensa kenenkään päälle, sillä kanootti näkyy niin huonosti eikä kanotti paljon kopsahda pohjan alla. "
Asiaa käsiteltiin mm. Meloja-lehdessä. Tällä päälleajajalla oli joku nainen kyydissä ja tämä oli kolauksen jälkeen huutanut miehelle "Se oli kajakki!". Eipä estänyt ukkoa yrittämästä pakoa paikalta, poliisi kävi laituripaikalla toteamassa kanootinväriset naarmut rungossa ja moottorin olevan vielä lämmin. Ja melojia oli vieläpä isohko ryhmä vesillä. Herää tosiaan kysymyksiä veneilijöiden havaintokyvystä.
"Mikä ihmeen tarve sinulla on syyllistää veneilijöitä. Veneliikenne on lisääntynyt niin paljon, että aallonmuodostusta ja vaaratilanteita huonosti näkyvien alusten kanssa syntyy väkisinkin. "
Se aallonmuodostus ei mua häiritse, mutta jotain ranta-asukkia ja laiturissa olevien veneiden omistajia voi häiritäkin.
"Jokainen on velvollinen kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä estämään yhteentörmäys."
Kyllä siinä vaiheessa kun törmäys on ilmeinen. Muu liikenne vain hämääntyy jos alan mutkitella silloin kun olen lain mukaan se väistettävä alus.
"Tämän voi tulkita tarkoittavan sitä, että huonosti näkyvä kanotti on varustettava jollain lisälaitteella, joka parantaa sen havaitsemista."
Mä pystyn erottamaan kajakin kilometrien päästä jopa vastavaloon mutta siltä etäisyydeltä viiri ei näkyisi mihinkään. Ennen kuin aletaan esittää vaatimuksia lisävarusteista kannattais miettiä kuka ja missä niitä vaaratilanteita aiheuttaa. Kaahaaminen urku auki jossain kolmimetrisessä aallokossa on yhtä lailla riski kipparille itselleen kuin mahdolliselle aallonpohjassa näkymättömissä olevalle melojille. Aallonpohjassa voi yhtä lailla piilotella karkuun päässyt tukki. TÄhystykselle ja tilanteiden ennakoinnille ei ole vaihtoehtoja eikä se turvallisuus löydy lisätekniikkaa asentamalla. Tekniikasta ei ole apua jos ongelmana on oma asennevammaisuus.
"Ovat vain olleet sen verran huonosti havaittavissa, että ihan vaan teitä melojia ajatellen, ehdotin näitä turvallisuusparannuksia."
Mä olen edelleen sitä mieltä että se esittämäsi viiri olisi mun kohdalla turvallsuutta huonontava varuste, jota lisäksi ei edellytetä laissa. Asentaisitko itse veneeseesi heittoistuimen joka heittäisi sinut pois veneestä ennen moottoriveneiden todennäköistä kolaria? Vene menisi mutta henki säästyisi...
"Pieni ohut muovinen kaukalo ympärillään, isoilla vesillä, nopeakulkuisten moottori- ym. alusten joukossa..."
Yleensä ne nopeakulkuiset alukset pysyy kiltisti väylillä (joilla en melo). Kajakki on muuten yksi merikelpoisimmista aluksista, Suomenlahden tai Ahvenanmeren ylitys ei ole kokeneelle melojalle mikään ongelma. Kohtaava liikenne on ihan hallittavissa oleva riskitekijä monien muiden riskien joukossa.
Kysymys ei ole siitä mitä pystyy erottamaan vaan siitä, että kanootin tulisi erottua paremmin. Kyllähän jalankulkijankin erottaa pimeällä tiellä, jos aikansa tuijottaa. Mutta heijastinta käyttävän kulkijan erottaa samantien.
Kanootti näkyy niin huonosti, että sillä tulisi olla "heijastinpakko".
En tunne yhtäkään "melojaa", joka olsi melonut kolmimetrisessä allokossa. Tai tiedän sittenkin...sen ruotsalaisen, joka meloi yksin kunnes katosi jonnekin saaristomerelle pari vuotta sitten.
Purjeveneellä liikuttaessa vauhti on vähäisempi, jolloin aikaa tähystämiseen jää enemmän ja tietysti hitaassa vauhdissa näkökenttäkin on laajempi. Ja lisäksi purjehtija usein liikkuvat sen verran syvemmissä vesissä, että melojia sinne eksyy harvemmin.
Toisaalta purjeveneet voivat aiheuttaa melojille vaaran: purjeet muodostavat katveen ja satunnaisesti suojan puolelle tähysteltäessä matalat kajakit ei välttämättä osu silmään. Monasti ajetaan autopilotilla pitkiä linjoja, enempiä keskittymättä tai toisaalta keskitytään purjeiden trimmaukseen/vaihtoon jne. Eikä ole mitenkään harvinaista, että avomerellä tulee vastaa purjevene, jonka kannella ei ole ketään ja niin kuin tiedetään kanootit eivät näy tutkassa, eikä ne välttämättä osu kannella nopeasti käväisevän tähystäjänkään silmiin. Toki ilman tähystystä ajaminen on meriteiden sääntöjen ja hyvien merimiestapojen vastaista, mutta hyvällä kelillä sorrun siihen usein yksin liikkuessa itsekin. Mutta harva meloja eksyy niin kaus avomerelle, että viimeksi mainitusta aiheutuisi heille vaaraa.
Pimeällä liikkuvat melojat ovat samanlainen hasardi, kun valotta liikkuvat purjehtija, yksinkertaisesti mahdottomia havaita, toki purkkari saattaa näkyä tutkassa. Moottoriveneestä kuuluu edes ääni. Enkä näe mitään syytä, miksei meloja joka välttämättä haluaa meloa pimeällä liikennöidyllä alueella asentaisi kajakkiinsa asianmukaisia kulkuvaloja.
Laki määrää pelastusliivit veneeseen, mutta ei pitämään niitä päällä. Siispä ei niitä kannata pukea päälle turhaan, kun ei kerran merellä kelluvien näkyvyyttäkään määritetä sen kummemmin. Autoista sai aikoinaan poistaa roiskeläpät edestä ja moni sen tekikin. Mitä niillä enää teki, kun ei kerran laki niitä MÄÄRÄNNYT pitämään. Paskat siitä, että auton alusta olisi suojatumpi kivien hakkaamiselta ym., kunhan on vain yksi TYHMÄ laki vähemmän. Näinhän se menee... Ei ne kaikki lait ole tehty vain sen takia, että viranomaiset saisivat sakottaa niiden noudattamatta jättämisestä. Kyllä kai niillä on tarkoitus suojella tiellä ja vesillä kulkevia?
noita muutamia (TOIVON) moottori kiirehtijöitä auttaa edes hitusen avartamaan omaa , miten sen nyt kauniisti sanois, kapeata ajatus maailmaa. Kai näihin järviin pitäis mahtua
...
Vielä kerran, onneksi asiallista tietoa, moottori "hemmojen" provoihin tuot.
Viiri salkoineen aiheuttaa melomiseen tuulisella kelillä tuntuvan vastuksen.
Parempi vaihtoehto on maalata melan lavat kirkkaalla fluorioranssilla. Kirkkaat melonnan tahdissa vilkkuvat lavat näkyvät todella kauas huonollakin kelillä.
Tämän keskustelun paras ehdotus kajakin näkyvyyteen on juuri tämä lapojen värikkyys. Ei tarvitse niitä "lastenpyörän omaisia" huomioviirejä. Kymmenen pistettä ja papukaijjamerkki.
itse olen kajakilla melonu vasta 1 kesän enskesäksi maalaan melanlavat ja ostan viirin kajakin perään on oikeen 15 eken investointi!ei noita kajakkeja aina ole helppo huomata veneestä.(itellä 6,5 metrinen retkipaatti kajakin lisäksi)
että eiköhän kaikki mahduta vesille ku ottaa vaan oikean asenteen :)
Että melojiltakin tulee fiksuja kommenteja kun ovat kokeilleet moottoriveneilyäkin.Olisiko niin että melojat ovat suppeakatseisia itsensä ajattelioita.Mielestäni saavat meloa maastopuku päälä pimeässä, mutta kun törmäys tapahtuu on meloja haudassa ja veneen kuljettajaa syytetään kuoleman tuottamuksesta vaikka hän olisi ajanut valot päällä rajoitusten mukaan selvinpäin ja muutenkin kaikki olisi kunnossa.Hän vain sattui törmään melojaan joka meloi pimeässä väylällä ilman valoja ja muutakaan näkyvää materiaalia.Syytetty kärsii loppuikänsä tapahtumasta johon ei olisi voinut vaikuttaa kun kotiin jäämällä, mutta meloja on oikeassa.Tämän erään melojan kommentit kyllä saavat käyttäytymään ensikesänä kaikia melojia kohtaan aivan eri tavalla.
"Mielestäni saavat meloa maastopuku päälä pimeässä, mutta kun törmäys tapahtuu on meloja haudassa ja veneen kuljettajaa syytetään kuoleman tuottamuksesta vaikka hän olisi ajanut valot päällä rajoitusten mukaan selvinpäin ja muutenkin kaikki olisi kunnossa."
Kulkuvalot on aina päällä tarvittaessa. Yleensä mä melon pimeässä valo sammutettuna siihen saakka kunnes tulee joku kohtaamistilanne, jolloin sytytän lampun. Näin syksyisin muu liikenne on tosi vähäistä.
"Hän vain sattui törmään melojaan joka meloi pimeässä väylällä ilman valoja ja muutakaan näkyvää materiaalia."
Pimeässä väylällä ilman valoja melominen menee jo itsetuhoisuuden piikkiin. Meloja meloo yleensä ihan jossain muualla kuin väylällä ja valaisee itsensä tarvittaessa.
"Tämän erään melojan kommentit kyllä saavat käyttäytymään ensikesänä kaikia melojia kohtaan aivan eri tavalla."
Mä nyt kumminkin jatkan öykkäriveneilijöidenkin pelastelua vesillä vaikka aina ei huvittaisi - onhan aina olemassa pieni mahdollisuus että virheistä oppisi jotain. Mitään 40-jalkaista uppoavaa miljoonakippoa en tietty pysty hinaamaan turvaan mutta voisin soittaa apua paikalle ja ehkä kuskata yhden hukkuvan kerrallaan takakannella lähimpään rantaan. Siinä voi sitten öykkäriveneilijä vetää kavereineen pitkää tikkua siitä kuka olisi se onnekas(?) pelastettava.
Kyllä kaikki mahtuu, moottoriveneellä ajan väylällä ja kanootilla menen oman harkinnan mukaan riittävän kauas liikenteestä.
Harmittaa kun olemme saanet napinaa liian läheltä ajamisesta... venerannan vieressä on melojien tukikohta ja liikenne sen mukaista. Väylä on melko kapea ja vierustalla tilaa vaikka kuinka.
Valot olisi enemmän kun tervetulleet. Itse melkein teilasin yhden melojan pimeässä. Meidät pelasti yhteentörmäykseltä se että sammutin veneen kulkuvalot (sen 360 astetta valkoisen) ja hämäränäkö palautui että kanootin melojineen huomasi. Onneksi ehdin kääntää. Ei näyttänyt olevan kaverilla kiirettä rannemmaksi... Anteeksi kävin pyytämässä, tarkoitus ei ollut teilata tai pelotella.
Eikö kaikki moottoriveneet pitäisi velvoittaa pitämään vastaavankokoisen purjeveneen mastoa, jossa olisi näkyvyyttä parantava lippu? Ainakin jos ne ylittävät laivaväylän. Veneily alkaa olla ainan vain paheneva riesa hyötymerenkululle. Myös allejääviä uskoisin olevan vähemmän. Turvallisuus ennen kaikkea.
Et taida tietää ammattimerenkulusta mitään. Pääsääntöisesti väylällä toikkaroi purjevene keppeineen ja olettaa kaikkien alusten väistävän purjevoimalla kulkevaa.
Kesällä melojat ja muut moppitukat voisivat pitää päässä lippistä jossa on iso propelli.Dynamoon yhdistämällä niistäkin ois jotain hyötyä,tekisivät sähköä nimittäin. Moottoriveneethän sitä tekee kun niissä on laturit.
Harrastan itse sekä melontaa että purjehdusta.
Purjehdin kesässä noin 1000-1500 mailia ja arvioni on että näen kesän aikana ehkäpä kolme kertaa melojia liikenteessä. Purkkareita ja motareita näen päivän mittaan useita. Joten melojista ei nyt varmaan kovin suurta haittaa ole.
Melojaa on hankala erottaa veneen kannelta, mutta eiköhän sellaisen huomaa väkisinkin kun tarpeeksi lähelle tulee. Yleensä kajakit ovat värikkäitä ja melojilla on pelastusliivit päällä että he varmasti erottuisivat merestä. Katsokaa vaikka myyjien luetteloita minkä värisiä kajakkeja ja varusteita on tarjolla. Totta kai meloja haluaa erottua merestä ettei sen yli ajeta tai että hänet huomataan jos on oikea hätä. (olen nähnyt yhtä monta maastonväristä purjevenettä kun kajakkiakin)
Melojana liikun yleensä lähellä rantaa ja yritän pysyä poissa väyliltä mahdollisuuksien mukaan. Kajakit eivät ole kiikkeriä vastoin yleistä käsitystä (tietysti 50 cm leveä kajakki kaatuu helpmmin kuin 300 cm leveä purkkari jossa on muutama tonni painolastia). Mutta puerjehtijana koen enemmän haitta isoista peräaalloista kuin melojana. Kajakki nousee isolla aallolla ylös ja alas, eikä keiku samalla tavalla kun suurempi purjevene.
Kaikenlaisia välineitä saa varmasti hankittua tai tehtyä jos ei suoraan hyllytä löydy. Viiri ei olisi hullumpi idea erottuvuuden lisäämiseksi. Mutta meloja liikku kuitenkin lihasvoimalla ja kajakin kevytkulkuisuus on aivan äärettömän pienistä asioista kiinni. Erottuakseen viirin tulisi olla tarpeeksi kookas ja sellainen ottaa jo tuulesta kiinni. Melani lapa on pinta-alaltaan suuremp kuin tällainen kuvittelemani viiri. Eikö riittäisi että heilautan neon-keltaista melanlapaa noin 60 kertaa minuutin aikana merkiksi sijainnistani?
En jaksanut itse ruveta penkomaan, mutta miten väistämis säännöt menevät tilanteissa kajakki-moottorivene tai kajakki-purjevene. Aikaisemmin tässä keskustelussa provosoivasti kirjoittava meloja kertoi joskus joutuneensa jopa hidastamaan väistääkseen moottoriveneen.. Onko näin, että kajakilla on etuajo-oikeus?
niin tasa-arvoisessa tilanteessa pienempi väistää aina, eli voisin kuvitella että kanotti silloin ellei nyt joudu niin olisi ainakin järkevää väistää moottoriveneitä. Ja purjevenehän on aina etulyöntiasemassa silloin kun se liikkuu purjeilla, mutta jos se moottoripurjehtii tai ajaa pelkästään moottorilla on se moottorivene.
Selasin tuossa hätäsesti meriteiden sääntöjä, mutta en vielä saanut selvitettyä väistämissääntöä. Olettaisin että kajakki ja soutuvene rinnastetaan oikeuksiltaan purjeveneeseen, eli nopea väistää hidasta. Muutan lasuntoani tarpeen vaatiessa kunhan saan selviettyä asian tarkemmin. Olipa kiperä kysymys!
Hyvän merimiestavan mukaan se väistää, joka väistämisen pystyy helpoiten ja turvallisimmin tekemään. Koskaan ei tulisi mitään ongelmia, jos ei jääräpäisesti tuijotettaisi "meriteiden väistämisjärjestystä", vaan kaikki pyrkisivät liikkumaan muut huomioiden.
että meriteiden säännöt velvoittavat tekemään kaiken mahdollisen yhteentörmäyksen välttämiseksi, eli käytännössä yhteentörmäyksessa aina molemmat ovat "syyllisiä"
Kun kotisatama sattuu olemaan melontaseuran naapurustossa, on todennäköisempää kohdata heitä melkein joka kerta. Suunnilleen kerran kesässä tulee vastaan sekin tilanne, jossa joku meloo tyynessä vasten matalalta paistavaa aurinkoa. Toistaiseksi sen melojan on pystynyt joka kerta siitäkin havaitsemaan, mutta aina on sellainen tunne, että havaitseminen oli tuurista kiinni. Ja paljon siitä, että oma nopeus on reilusti alle 10 kts. Väistämättä tulee ajatelleeksi havaitsemismahdollisuuksia yli 20 kts nopeuksista, kun aikaa havaitsemiseen on murto-osa.
Vaikka viiri ehkä tuntuisikin luontevalta ratkaisulta, ehdottaisin kuitenkin paremmin toimivina niitä kirkkaanvärisiä melanlapoja. Isompikin viiri voi sojottaa suoraan katsojaan päin, mutta lavat näkyvät juuri niihin suuntiin, joista kajakkia on muutoin vaikein huomata ja ovat liikkuvia.
Väistämissääntöjen ei pitäisi olla mitenkään vaikeat kohtaamistilanteessa; soutajaa ja melojaa väistetään. Toinen juttu sitten, onko säännöillä merkitystä ennenkuin tapellaan korvauksista, joko itse tai perikunta.
joka kertoo että peräaallot eivät ole ongelma kajakille.
Hyvä tietää, sillä kun en ole koskaan itse melonut en ole tietoinen kajakin ominaisuuksista. Siksi olen varonut melojia suhteellisen suuren peräaaltoni vuoksi.
Asian tiimoilta olisi muutama lisäkysymys tietävälle:
- Onko "Inkkarikanootti" yhtä vakaa kuin kajakki?
- Kuinkas on kokemuksen vaikutus vakavuuteen kajakissa? Haittavatko peräaallot "turistimelojaa"?
- Olen nähnyt melontakeskuksissa "ramppeja" joille tullaan ja joilta lähdetään. Eikö tämä kerro kiikkeryydestä?
Melon itse kajakilla ja kokemukseni avokanootista on niin vähäinen että en osaa vastata kysymykseen. Oma luuloni on että inkkari on kiikkerämpi. Niiden käyttö on vähäisempää koska ne ei sovellu meriretkeilyyn suuren sivuttaispinta-alansa takia. Joten sellaisia merellä tuskin näkee.
Pitänee korjata hiemnan tuota aikaisempaa lausuntoani kiikkeryyden osalta. Kokemuksella on tietenkin vaikutusta kajakilla pystyssäpysymiseen. Mutta jos näet saariostossa retkeilevän melojan, niin sellaisen melontakokemus on todennäköisesti niin hyvä että aallot eivä pääse yllättämään. Aloittelijat eivät yleensä lähde retkille vaan pysyvär melontaseurojen lähettyvillä.
Kajakit ovat varsin matalia ja niihin pääseminen tai niistä poisnouseminen onkin usein malonnan vaikein osuus. Matalat laiturit tai rampit ovat välttämättömiä että kajkkiin pääsee istumaan tai että siitä pääsee nousemaan pois.
Kirjoittelen tässä omasta puolestani, joten tämä ei koske kaikkia melojia.
melojat sisävesillä.
Olen vienyt veneeni useana kesänä joko Saimaan tai Päijänteen/Keiteleen vesistöön.
Näillä vesillä kohtaa paljon enemmän melojia kuin merellä koskaan.
Varsinkin Oravin molemmin puolin Heinäveden reittiä liikuttaessa Saimaan vesistössä, mutta myöskin mualla.
Turistit näkyvät vuokraavan paljon juuri noita Inkkareita.
Huolenani ovatkin lähinnä nuo sisävesien turistimelojat, ei niinkään merimelojat. Oletettavasti turisteista kovinkin useat ovat täysin vasta-alkajia, ainakin otteista ja sähläämisestä päätellen.
Juuri noille vasta-alkajille toivoisi enemmän näkyvyyttä. Hekun eivät oletettavasti myöskään itse tajua mahdollisia vaaroja joita voi heille aiheutua muusta vesiliikenteestä, eivätkä näinollen osaa varoa kaukaakin ohittavan veneen peräaaltoja jotka saavuttavat heidät kauan sen jälkeen kun aaltoja tekevä vene on jo häipynyt näkyvistä.
"- Onko "Inkkarikanootti" yhtä vakaa kuin kajakki?"
Inkkarit ovat yleensä tasapohjaisempia ja leveämpiä, mutta aallon ottaminen niilläkään ei ole yleensä ongelma. Parhaiten se onnistuu ehkä 45 asteen kulmassa saapuvaan aaltoon nähden - kanootti mahtuu paremmin harjojen väliin mutta olo ei ole yhtä hutera kuin suoraan aaltoon puskiessa.
"- Kuinkas on kokemuksen vaikutus vakavuuteen kajakissa? Haittavatko peräaallot "turistimelojaa"?"
Kokemuksella on ratkaiseva merkitys. Satunnainen turisti tekee virheitä, nojaa esim. taakse aukon reunaan, ei osaa ennakoida takasektorista saapuvaa aaltoa eikä valttämättä hallitse tukivetoja. Alkeet kannattaisi oppia jossain rauhallisemmilla vesillä ja laajentaa melontapiiriä asteittain sitä mukaan kun taitoa kertyy. Kurssit ovat hyviä ja niitä kannattaa hyödyntää senkin takia että tekniikkavirheitä on hankala poisoppia jälkeenpäin.
"- Olen nähnyt melontakeskuksissa "ramppeja" joille tullaan ja joilta lähdetään. Eikö tämä kerro kiikkeryydestä?"
Lähtö ja paluu tapahtuu yleensä 10-20 cm korkuiselta ponttoonilaiturilta. Ne helpottavat lähtörutiineja, esim. jalkatukien säätöä ja painopisteen trimmausta. Luonnonrannan käyttö opitaan myös alkeiskurssilla. Varsinkin kilpamelojille laiturit on tarpeen koska heidän kanooteissaan on pohjaperäsimet, jotka eivät kestä luonnonrantaan rusauttelua. Koskikanootteja on mahdollista hivuttaa alas vesille kalliojyrkänteiltäkin kiipeilyvälineistöä apuna käyttäen. Rantoja on monenlaisia ja kaikki eivät sovellu kaikille kanooteille. Kanootin nykäisee tarvittaessa kuiville vaikka 1.5-metriselle laiturille kuten Kauppatorin rannassa mutta vesille lähdössä saa olla tarkkana ettei kanootti karkaa tai itse kippaa. Tasapaino kehittyy myös harrastuksen myötä. Joskus retkillä saatetaan kanootti kantaa kauaskin rantaviivasta jos teltta tulee metsänrajaan ja kamppeet on siinä vieressä näppärämmin käden ulottuvilla, tähän tarvitsee yleensä jonkun kaveriksi. Lastattu retkikajakkiyksikkö painaa semmoiset 40-50 kiloa.
Lukematta edes kaikkia viestejä. laitan oman ajatukseni mukaan soppaan.
Miten esim. moottoriveneilijät (jos joku nyt provosoitui, niin älä lue enempää) näkevät mm. verkkomerkit, kivet, karit ja väylämerkit. Eihän nekään nyt kovin isoja ole, korkeampia tosin kuin meloja. Vai onko niin, että kun on väylällä, niin ei tarvitse juurikaan tähystellä?
Entäs väylän ulkopuolella. Vai riittääkö, kun katsotaan kartasta, että nyt riittää vettä, antaa palaa vaan. Urku auki.