ACIM:ssa on harjoitus jonka avulla opetellaan hyväksymään se että olemme henkiä.
I am Spirit
(Workbook Lesson 97)
http://acim.home.att.net/workbook097.html
Miten tämä liittyy kynsien pureskeluun? Ei varsinaisesti mitenkään. Mutta Hengellä ei ole kynsiä joita purra ja tässä on se pointti.
ACIM sanoo myös mihin Pyhän Hengen mukaan ruumista tulee käyttää:
"Remember that the Holy Spirit interprets the body only as a means of communication. "
http://acim.home.att.net/text-08-07.html
Vain kommunikointiin siis.
Onko kynsien pureskelu kommunikointia? Jos on niin luulisin että erittäin harvoissa erityistapauksissa. ;)
Kynsien pureskelu ei auta meitä pääsemään pois tästä fyysisestä harhojen maailmasta vaan pikemminkin pitää yllä keho-identiteettiämme. Niin kauan kun ihminen kuvittelee olevansa kynsien purija hän ei ajattele olevansa Henki.
Kynsien pureskelu
13
758
Vastaukset
- acim la i nen
..jos joku alkaa saivarteleemaan tuosta että mihin ruumista pitää käyttää ja miten PH tulkitsee käyttötarkoiutksen.
Minusta pointti ei silti muutu. - admata.
Kiitos avauksestasi:D
En oikein tiennyt miten päin olisin ollut, kun tämän täällä näin;) Noh, lähes kaikesta voidaan keskustella ja odotellaan, josko saataisiin mielenkiintoinen keskustelu aikaan:)
Muillekin tiedoksi että avaus taisi saada alkunsa täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000011724120- aci m la i nen
Vaikka nyt tulee vähän huumoria sekaan niin ymmärrätkö silti että ajan takaa jotain ihan oikeasti?
Mitä itse ajattelet sanaparista spirit-identification/body-identification? - admata.
aci m la i nen kirjoitti:
Vaikka nyt tulee vähän huumoria sekaan niin ymmärrätkö silti että ajan takaa jotain ihan oikeasti?
Mitä itse ajattelet sanaparista spirit-identification/body-identification?Ajattelen itsekin niin että todellinen olemukseni ei ole tämä liha, vaan henki. Täällä lihassa ollessani, olen kuitenkin kokonaisuus, jossa vaikuttaa sekä liha että henki. Vaikka henki hallitsee lihaa, niin kaikki lihan tarpeet tai halut eivät ole mielestäni pahasta.
Jos lihaa vertaisi vaikkapa polkupyörään, niin sen tarkoitushan on kuljettaa meitä paikasta toiseen, eikö niin? Kuitenkaan tämä polkupyörän kuljetusominaisuus ei siitä mihinkään katoa, vaikka pyörällä myös vähän kurvailisi ja pyörää kiillottaisi.
Jos ajattelemme että olemme henki ja lihalla ei ole mitään merkitystä, niin miksi emme paastoaisi itseämme hengiltä? Tiedän toki ACIM:in vastauksen tähän että voimme käyttää lihaamme hengen työkaluna ja kommunikointivälineinä niitä kohtaan, jotka eivät ymmärrä olevansa pelkkiä henkiä.
Jos asiaa ajattelee toiselta näkökulmalta, niin mitä henkeä hyödyttää se, että lopettaa kynsien pureskelun, joka yleensä on pelkkä tiedostamaton tapa? Kukaan ei käsittääkseni identifioi itseään kynsien pureskelijaksi;)
Hengen kannalta on monesti tarpeellista kuolettaa lihan haluja, jotteivat nämä häiritsisi hengen työtä ja olemusta. Lihan kuolettaminen ei kuitenkaan saa mielestäni olla itsetarkoitus, vaan myös lihan kuolettaminen voi olla egosta lähtevää kunnianhimoa ja häiritä sekä viedä tilaa hengen toiminnalta;) - acim la i ne n
admata. kirjoitti:
Ajattelen itsekin niin että todellinen olemukseni ei ole tämä liha, vaan henki. Täällä lihassa ollessani, olen kuitenkin kokonaisuus, jossa vaikuttaa sekä liha että henki. Vaikka henki hallitsee lihaa, niin kaikki lihan tarpeet tai halut eivät ole mielestäni pahasta.
Jos lihaa vertaisi vaikkapa polkupyörään, niin sen tarkoitushan on kuljettaa meitä paikasta toiseen, eikö niin? Kuitenkaan tämä polkupyörän kuljetusominaisuus ei siitä mihinkään katoa, vaikka pyörällä myös vähän kurvailisi ja pyörää kiillottaisi.
Jos ajattelemme että olemme henki ja lihalla ei ole mitään merkitystä, niin miksi emme paastoaisi itseämme hengiltä? Tiedän toki ACIM:in vastauksen tähän että voimme käyttää lihaamme hengen työkaluna ja kommunikointivälineinä niitä kohtaan, jotka eivät ymmärrä olevansa pelkkiä henkiä.
Jos asiaa ajattelee toiselta näkökulmalta, niin mitä henkeä hyödyttää se, että lopettaa kynsien pureskelun, joka yleensä on pelkkä tiedostamaton tapa? Kukaan ei käsittääkseni identifioi itseään kynsien pureskelijaksi;)
Hengen kannalta on monesti tarpeellista kuolettaa lihan haluja, jotteivat nämä häiritsisi hengen työtä ja olemusta. Lihan kuolettaminen ei kuitenkaan saa mielestäni olla itsetarkoitus, vaan myös lihan kuolettaminen voi olla egosta lähtevää kunnianhimoa ja häiritä sekä viedä tilaa hengen toiminnalta;)Tässä vaiheessa otan taas esille tuon oman vuosien takaisen kokemukseni josta en ole kertonut kaikkia yksityiskohtia. Tarkoitan nyt noita "Oma puolustusmekanismiviestejä".
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001304&posting=22000000008482364
Kun tuo prosessi oli lähtenyt käyntiin niin koin kaikenlaisia kiusauksia jotta sen eteneminen estyisi. Jos olisin antanut periksi kiusauksille niin olisin jäänyt puolitiehen ja tuo eheyttävä kokemus omasta syntisyydestä joka sitten johti lähemmäs Jumalaa ja lopulta armon saamisen kokemuksen olisi jäänyt tapahtumatta.
Eräs asia joka tuossa tuli häiritsemään oli aivan pakonomainen tarve ryhtyä välittömästi harrastamaan itsetyydytystä. Jos olisin moiseen hommaan ryhtynyt niin sillä olisi ollut negatiivinen vaikutus. Prosessi olisi pysähtynyt siihen.
Ajattelen että tupakanhimon kanssa on sama juttu. Kun toistamiseen sytyttää tupakan niin sitä ikäänkuin kiertää samaa kehää maailmassa ja maailmallisissa kokemuksissa ja mitä useammin sitä toistaa sitä rutiininomaisemmin tuo kiertäminen tapahtuu. Tie Jumalan luo on sitä että tuo kehä keskeytetään eikä piirretä viivaa mihinkään suuntaan paperilla vaan mennään ikäänkuin suoraan paperin läpi. Tällä tavalla pelastus tulee nykyhetkessä, ei kuolemana tai maailmanloppuna. Ymmärrätkö mitä yritän saada sanotuksi? :)
Tiedät varmaan melkopaljon Zen -Buddhalaisesta mietiskelystä. Siinäkin vain havainnoidaan sitä mitä sisällä on, himojakin (!), mutta niitä ei ryhdytä toteuttamaan.
""missä Herran Henki on, siellä on vapaus." (2. Kor. 3:17)
Siellä on vapaus himoista. Himojen toteuttamisen pakkohan ei ole vapautta.
ACIM: Do you want freedom of the body or of the mind? For both you cannot have.
http://acim.home.att.net/text-22-07.html - acim la i nen
acim la i ne n kirjoitti:
Tässä vaiheessa otan taas esille tuon oman vuosien takaisen kokemukseni josta en ole kertonut kaikkia yksityiskohtia. Tarkoitan nyt noita "Oma puolustusmekanismiviestejä".
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001304&posting=22000000008482364
Kun tuo prosessi oli lähtenyt käyntiin niin koin kaikenlaisia kiusauksia jotta sen eteneminen estyisi. Jos olisin antanut periksi kiusauksille niin olisin jäänyt puolitiehen ja tuo eheyttävä kokemus omasta syntisyydestä joka sitten johti lähemmäs Jumalaa ja lopulta armon saamisen kokemuksen olisi jäänyt tapahtumatta.
Eräs asia joka tuossa tuli häiritsemään oli aivan pakonomainen tarve ryhtyä välittömästi harrastamaan itsetyydytystä. Jos olisin moiseen hommaan ryhtynyt niin sillä olisi ollut negatiivinen vaikutus. Prosessi olisi pysähtynyt siihen.
Ajattelen että tupakanhimon kanssa on sama juttu. Kun toistamiseen sytyttää tupakan niin sitä ikäänkuin kiertää samaa kehää maailmassa ja maailmallisissa kokemuksissa ja mitä useammin sitä toistaa sitä rutiininomaisemmin tuo kiertäminen tapahtuu. Tie Jumalan luo on sitä että tuo kehä keskeytetään eikä piirretä viivaa mihinkään suuntaan paperilla vaan mennään ikäänkuin suoraan paperin läpi. Tällä tavalla pelastus tulee nykyhetkessä, ei kuolemana tai maailmanloppuna. Ymmärrätkö mitä yritän saada sanotuksi? :)
Tiedät varmaan melkopaljon Zen -Buddhalaisesta mietiskelystä. Siinäkin vain havainnoidaan sitä mitä sisällä on, himojakin (!), mutta niitä ei ryhdytä toteuttamaan.
""missä Herran Henki on, siellä on vapaus." (2. Kor. 3:17)
Siellä on vapaus himoista. Himojen toteuttamisen pakkohan ei ole vapautta.
ACIM: Do you want freedom of the body or of the mind? For both you cannot have.
http://acim.home.att.net/text-22-07.htmlKatsotaanpa harjoituskirjan oppituntia 79.
http://acim.home.att.net/workbook079.html
Siellä puhutaan ongelman ratkaisemisesta. Tupakan himon (tai suklaan tai kahvin tai minkä tahansa) vallassa oleva kuvittelee että ongelma on se himo ja että ratkaisu on polttaa tupakka. Kuitenkin tässä on kysymyksessä vain ongelman ulkonainen muoto ei sen ydin. Muoto voi vaihdella mutta ydin on kaikille sama. Jos pitäydytään muotoon ja yritetään ratkaista se muodon tasolla niin ei päästä edes asian ytimeen. Ongelma toistuu ja toistuu.
"Everyone in this world seems to have his own special problems. Yet they are all the same, and must be recognized as one if the one solution that solves them all is to be accepted.
Who can see that a problem has been solved if he thinks the problem is something else? Even if he is given the answer, he cannot see its relevance."
Sovellettuna tupakanhimoasiaan tämä menee näin:
Kuka voi ymmärtää että on saanut syntinsä anteeksi jos kuvittelee että häntä edelleenkin vaivaa nikotiinin puute? Vaikka hänelle sanotaan että sinun syntisi on anteeksiannettu niin hän ei näe vastauksen mielekkyyttä asiayhteydessä. Lähteekö tupakan himo sillä että joku sanoo että sinun syntisi ovat anteeksiannetut? Pitäisi varmaan kokeilla. Joku pyytää savuketta niin sanoo sille että et sinä savuketta tarvitse, sinun syntisi on anteeksiannettu. Herättäsi varmaan hilpeyttä jossain kadulla kun tuolla tavalla sanoisi jollekin.
Eli tarvitaan se sisäinen prosessi jossa tuo tupakka asia nähdään eri perspektiivistä.
ACIM väittää että meidän ainut ongelmamme on se että kuvittelemme olevamme erossa Jumalasta.
Ja täten kuvittelemme myös että tarvitsemme asiota jotka eivät ole Jumalasta. - acim la i nen
acim la i nen kirjoitti:
Katsotaanpa harjoituskirjan oppituntia 79.
http://acim.home.att.net/workbook079.html
Siellä puhutaan ongelman ratkaisemisesta. Tupakan himon (tai suklaan tai kahvin tai minkä tahansa) vallassa oleva kuvittelee että ongelma on se himo ja että ratkaisu on polttaa tupakka. Kuitenkin tässä on kysymyksessä vain ongelman ulkonainen muoto ei sen ydin. Muoto voi vaihdella mutta ydin on kaikille sama. Jos pitäydytään muotoon ja yritetään ratkaista se muodon tasolla niin ei päästä edes asian ytimeen. Ongelma toistuu ja toistuu.
"Everyone in this world seems to have his own special problems. Yet they are all the same, and must be recognized as one if the one solution that solves them all is to be accepted.
Who can see that a problem has been solved if he thinks the problem is something else? Even if he is given the answer, he cannot see its relevance."
Sovellettuna tupakanhimoasiaan tämä menee näin:
Kuka voi ymmärtää että on saanut syntinsä anteeksi jos kuvittelee että häntä edelleenkin vaivaa nikotiinin puute? Vaikka hänelle sanotaan että sinun syntisi on anteeksiannettu niin hän ei näe vastauksen mielekkyyttä asiayhteydessä. Lähteekö tupakan himo sillä että joku sanoo että sinun syntisi ovat anteeksiannetut? Pitäisi varmaan kokeilla. Joku pyytää savuketta niin sanoo sille että et sinä savuketta tarvitse, sinun syntisi on anteeksiannettu. Herättäsi varmaan hilpeyttä jossain kadulla kun tuolla tavalla sanoisi jollekin.
Eli tarvitaan se sisäinen prosessi jossa tuo tupakka asia nähdään eri perspektiivistä.
ACIM väittää että meidän ainut ongelmamme on se että kuvittelemme olevamme erossa Jumalasta.
Ja täten kuvittelemme myös että tarvitsemme asiota jotka eivät ole Jumalasta.Tähän ongelman määrittelyyn liittyvä juttu. Sanoako että synnit on anteeksi vai että ongelmasi on pois päiväjärjestyksestä.
"Silloin lainopettajat ja fariseukset ajattelivat: "Mikä mies tämä on? Hän herjaa Jumalaa, kun puhuu noin. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?" 22 Mutta Jeesus oli selvillä siitä, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: "Mitä te oikein ajattelette? 23 Kumpi on helpompaa, sanoa: 'Sinun syntisi on annettu anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja kävele'? 24 Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla* on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi" -- hän puhui nyt halvaantuneelle -- "minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/Luuk.5.html - admata.
acim la i nen kirjoitti:
Katsotaanpa harjoituskirjan oppituntia 79.
http://acim.home.att.net/workbook079.html
Siellä puhutaan ongelman ratkaisemisesta. Tupakan himon (tai suklaan tai kahvin tai minkä tahansa) vallassa oleva kuvittelee että ongelma on se himo ja että ratkaisu on polttaa tupakka. Kuitenkin tässä on kysymyksessä vain ongelman ulkonainen muoto ei sen ydin. Muoto voi vaihdella mutta ydin on kaikille sama. Jos pitäydytään muotoon ja yritetään ratkaista se muodon tasolla niin ei päästä edes asian ytimeen. Ongelma toistuu ja toistuu.
"Everyone in this world seems to have his own special problems. Yet they are all the same, and must be recognized as one if the one solution that solves them all is to be accepted.
Who can see that a problem has been solved if he thinks the problem is something else? Even if he is given the answer, he cannot see its relevance."
Sovellettuna tupakanhimoasiaan tämä menee näin:
Kuka voi ymmärtää että on saanut syntinsä anteeksi jos kuvittelee että häntä edelleenkin vaivaa nikotiinin puute? Vaikka hänelle sanotaan että sinun syntisi on anteeksiannettu niin hän ei näe vastauksen mielekkyyttä asiayhteydessä. Lähteekö tupakan himo sillä että joku sanoo että sinun syntisi ovat anteeksiannetut? Pitäisi varmaan kokeilla. Joku pyytää savuketta niin sanoo sille että et sinä savuketta tarvitse, sinun syntisi on anteeksiannettu. Herättäsi varmaan hilpeyttä jossain kadulla kun tuolla tavalla sanoisi jollekin.
Eli tarvitaan se sisäinen prosessi jossa tuo tupakka asia nähdään eri perspektiivistä.
ACIM väittää että meidän ainut ongelmamme on se että kuvittelemme olevamme erossa Jumalasta.
Ja täten kuvittelemme myös että tarvitsemme asiota jotka eivät ole Jumalasta.Jotta ylipäänsä olisi tarvetta ratkaista ongelmaa, niin täytyy ensin olla ongelma. Mikä on ongelma tupakoinnissa ja kenelle?
Jos tupakointi muodostuu esteeksi jollekin mitä haluaa tai tarvitsee, niin silloin se on ongelma. En kuitenkaan ymmärrä miksi tupakan pitäisi olla ongelma esimerkiksi Jumalaan uskomisen suhteen? Tupakointi ei lähennä eikä loitonna minua Jumalasta.
>>
Eli tarvitaan se sisäinen prosessi jossa tuo tupakka asia nähdään eri perspektiivistä
>>
Samaa mieltä. Jos tupakoinnin haluaa lopettaa, niin tupakka täytyy todellakin nähdä eri perspektiivistä sellaisena asiana, jota ei tarvitse. Taidan jättää sen "en tarvitse tupakkaa kun syntini ovat anteeksi" jutun kuitenkin testaamatta. Arvelen että olen riittävän huuhaahihhulin maineessa muutenkin;)
Tuli tässä sellainenkin asia mieleen, että jos kerran kaikki maallinen on harhaa, niin tällöinhän myös tupakoinnista seuraavat ikävät asiat ovat harhaa. Eikö tällöin koko tupakointi pitäisi olla IOK:n suhteen merkityksetöntä myös siinä mielessä että on aivan sama polttaako vai ei? Jos puolestaan kaikki aistinautinto "viettelee" meitä syvemmälle harhaan, niin siinä tapauksessahan ainut pelastuksen keino olisi askeesi;)
Käsittääkseni IOK ei painota niinkään sitä, mitä tekee ja mitä jättää tekemättä, vaan tietä Jumalan luokse ymmärtämisen ja oikeanlaisen havainnoimisen kautta. Syntini ovat anteeksi. Myös naapurin ateistisen Jorman synnit ovat anteeksi, vaikka hän ei vielä sitä ymmärrä. Kokemani kärsimykset eivät ole totta, eikä kukaan tai mikään voi todellisuutta uhata. Siinä on vapaus ja Jumalan voima. Eikö tällöin ole aivan sama polttaako tupakkaa vai ei?
Raamatussa Jeesus kuvaa uskovaisia "vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä." (Markus 16:18)
Vaikka en sinänsä lähde tuota testaamaan enkä suosittele muillekaan, niin eikö tuon voisi käsittää niin ettei myöskään tupakka voi uskovaista vahingoittaa? - acim la i ne n
admata. kirjoitti:
Jotta ylipäänsä olisi tarvetta ratkaista ongelmaa, niin täytyy ensin olla ongelma. Mikä on ongelma tupakoinnissa ja kenelle?
Jos tupakointi muodostuu esteeksi jollekin mitä haluaa tai tarvitsee, niin silloin se on ongelma. En kuitenkaan ymmärrä miksi tupakan pitäisi olla ongelma esimerkiksi Jumalaan uskomisen suhteen? Tupakointi ei lähennä eikä loitonna minua Jumalasta.
>>
Eli tarvitaan se sisäinen prosessi jossa tuo tupakka asia nähdään eri perspektiivistä
>>
Samaa mieltä. Jos tupakoinnin haluaa lopettaa, niin tupakka täytyy todellakin nähdä eri perspektiivistä sellaisena asiana, jota ei tarvitse. Taidan jättää sen "en tarvitse tupakkaa kun syntini ovat anteeksi" jutun kuitenkin testaamatta. Arvelen että olen riittävän huuhaahihhulin maineessa muutenkin;)
Tuli tässä sellainenkin asia mieleen, että jos kerran kaikki maallinen on harhaa, niin tällöinhän myös tupakoinnista seuraavat ikävät asiat ovat harhaa. Eikö tällöin koko tupakointi pitäisi olla IOK:n suhteen merkityksetöntä myös siinä mielessä että on aivan sama polttaako vai ei? Jos puolestaan kaikki aistinautinto "viettelee" meitä syvemmälle harhaan, niin siinä tapauksessahan ainut pelastuksen keino olisi askeesi;)
Käsittääkseni IOK ei painota niinkään sitä, mitä tekee ja mitä jättää tekemättä, vaan tietä Jumalan luokse ymmärtämisen ja oikeanlaisen havainnoimisen kautta. Syntini ovat anteeksi. Myös naapurin ateistisen Jorman synnit ovat anteeksi, vaikka hän ei vielä sitä ymmärrä. Kokemani kärsimykset eivät ole totta, eikä kukaan tai mikään voi todellisuutta uhata. Siinä on vapaus ja Jumalan voima. Eikö tällöin ole aivan sama polttaako tupakkaa vai ei?
Raamatussa Jeesus kuvaa uskovaisia "vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä." (Markus 16:18)
Vaikka en sinänsä lähde tuota testaamaan enkä suosittele muillekaan, niin eikö tuon voisi käsittää niin ettei myöskään tupakka voi uskovaista vahingoittaa?"Taidan jättää sen "en tarvitse tupakkaa kun syntini ovat anteeksi" jutun kuitenkin testaamatta. Arvelen että olen riittävän huuhaahihhulin maineessa muutenkin;)"
Ajatuksen tasolla, vaikket lopettaisikaan tupakointia. Jos syntisi ovat anteeksi niin mihin tarvitset tupakkaa? - acim la i ne n
admata. kirjoitti:
Jotta ylipäänsä olisi tarvetta ratkaista ongelmaa, niin täytyy ensin olla ongelma. Mikä on ongelma tupakoinnissa ja kenelle?
Jos tupakointi muodostuu esteeksi jollekin mitä haluaa tai tarvitsee, niin silloin se on ongelma. En kuitenkaan ymmärrä miksi tupakan pitäisi olla ongelma esimerkiksi Jumalaan uskomisen suhteen? Tupakointi ei lähennä eikä loitonna minua Jumalasta.
>>
Eli tarvitaan se sisäinen prosessi jossa tuo tupakka asia nähdään eri perspektiivistä
>>
Samaa mieltä. Jos tupakoinnin haluaa lopettaa, niin tupakka täytyy todellakin nähdä eri perspektiivistä sellaisena asiana, jota ei tarvitse. Taidan jättää sen "en tarvitse tupakkaa kun syntini ovat anteeksi" jutun kuitenkin testaamatta. Arvelen että olen riittävän huuhaahihhulin maineessa muutenkin;)
Tuli tässä sellainenkin asia mieleen, että jos kerran kaikki maallinen on harhaa, niin tällöinhän myös tupakoinnista seuraavat ikävät asiat ovat harhaa. Eikö tällöin koko tupakointi pitäisi olla IOK:n suhteen merkityksetöntä myös siinä mielessä että on aivan sama polttaako vai ei? Jos puolestaan kaikki aistinautinto "viettelee" meitä syvemmälle harhaan, niin siinä tapauksessahan ainut pelastuksen keino olisi askeesi;)
Käsittääkseni IOK ei painota niinkään sitä, mitä tekee ja mitä jättää tekemättä, vaan tietä Jumalan luokse ymmärtämisen ja oikeanlaisen havainnoimisen kautta. Syntini ovat anteeksi. Myös naapurin ateistisen Jorman synnit ovat anteeksi, vaikka hän ei vielä sitä ymmärrä. Kokemani kärsimykset eivät ole totta, eikä kukaan tai mikään voi todellisuutta uhata. Siinä on vapaus ja Jumalan voima. Eikö tällöin ole aivan sama polttaako tupakkaa vai ei?
Raamatussa Jeesus kuvaa uskovaisia "vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä." (Markus 16:18)
Vaikka en sinänsä lähde tuota testaamaan enkä suosittele muillekaan, niin eikö tuon voisi käsittää niin ettei myöskään tupakka voi uskovaista vahingoittaa?Tupakoinnin ongelma on se että se peittää Jumalan savupilven takana.
- admata.
acim la i ne n kirjoitti:
Tupakoinnin ongelma on se että se peittää Jumalan savupilven takana.
>>
Tupakoinnin ongelma on se että se peittää Jumalan savupilven takana
>>
Entäpä jos Jumala näkyy kirkkaana tupakoinnista huolimatta?
Jos huomaamme että kaikki materialistinen on harhaa, niin huomaamme että myös tupakan savu on harhaa. Tällöin näemme Jumalan kirkkaana vaikka suklaa maistuisi suussa hyvälle tai kahvikupposen jälkeen nautiskelisi tupakasta;)
Askeesi, jossa kielletään itseltä kaikenlainen nautinto, ei ole oikea tie. Jeesus ei kieltänyt nauttimasta esimerkiksi viinistä, vaan kehoitti muistamaan häntä kun viiniä juodaan. En näe mitään estettä muistaa Jeesusta vaikka tupakanpolttamisen yhteydessä... - acim la i ne n
admata. kirjoitti:
>>
Tupakoinnin ongelma on se että se peittää Jumalan savupilven takana
>>
Entäpä jos Jumala näkyy kirkkaana tupakoinnista huolimatta?
Jos huomaamme että kaikki materialistinen on harhaa, niin huomaamme että myös tupakan savu on harhaa. Tällöin näemme Jumalan kirkkaana vaikka suklaa maistuisi suussa hyvälle tai kahvikupposen jälkeen nautiskelisi tupakasta;)
Askeesi, jossa kielletään itseltä kaikenlainen nautinto, ei ole oikea tie. Jeesus ei kieltänyt nauttimasta esimerkiksi viinistä, vaan kehoitti muistamaan häntä kun viiniä juodaan. En näe mitään estettä muistaa Jeesusta vaikka tupakanpolttamisen yhteydessä.....nautinnoiksi. Mikään ei ole nautintoa mitä tämä maailma antaa.
Miten reagoit siihen kun kirjoitin tuosta että kiusaukset nauttia keskeyttävät sen "tapahtumasarjan" joka vie Jumalan luo? Jos minä olisin vaikka lähtenyt keittämään kahvia siinä vaiheessa kun luulin kuolevani niin minun kysymykseni olisi jäänyt toistaiseksi ratkaisematta.
"Entäpä jos Jumala näkyy kirkkaana tupakoinnista huolimatta? "
Hmm..
Buddhalaisuudessa on tämän tapainen sanonta.
Ennen valaistumista: Pilko puut, hae vettä. Valaistumisen jälkeen: pilko puut, hae vettä.
Silti en jotenkin ymmärrä sitä että Jumala näkyy kirkkaana savupilven läpi. Tai kahvin. Olen itse lopullisesti lopettamassa kahvinjuontia. Uskon että olen vapaampi sen jälkeen ja tietoisuuteni voi askarrella tärkeämpien asioiden parissa kuin kahvin antamassa tilapäisessä nautinnossa.
Kahviabstinenssi on erinomainen tilaisuus harjoitella riippumattomuutta tästä maailmasta. Samoin kuukautiskivut. Voi tarkoituksella jättää ottamatta särkytabletin ja hallita kipua mielen avulla. Muuten tiesitkö että minä olen nainen vaikka kaikki näillä palstoilla luulevat minua mieheksi? Miksiköhän? En ole koskaan korjannut tuota väärinkäsitystä vaan olen tarkoituksella yrittänyt olla sukupuoleton. Ja se varmasti on edelleen ylläpitänyt tuota luuloa.
En malta olla tässä yhteydessä kertomatta omakohtaista
kokemusta ylettömästä kahvin nauttimisesta.
Aloin juoda sitä vasta 23-vuotiaana mennessäni
naimisiin, kun vaimokin sitä joi. Alusta alkaen
nautin sen mustana. Ja minusta tulikin melkoinen
kahvin orja. Vielä silloinkin, kun valokuvaajana
joskus puolenyön maissa tulin pimiöstä kuvia
tekemästä, keitin yleensä pari isoa kuppia kahvia,
ennen kuin menin nukkumaan.
Kuitenkin minulla oli jatkuvasti vatsassa kaikenlaisia
kipristyksiä, enkä niitä mitenkään opsannut liittää
ylettömän kahvin juomisen seurauksiin. Kuvittelin
vain, että minulla nyt vain on näin herkkä vatsa.
Sitten kun sen tottelemattomuuden takia Jumala
antoi sen jänisruton minua runnella, tapahtui
sellainen asia, että lääkkeiden vaikutuksesta
kahvi alkoi ensin tuoksua hyvin vastenmieliseltä,
ja se maistui niin pahalta, etten voinut sitä
juoda. Ja kun jälkeen päin tuota ajattelen, niin
sekin vielä lisäsi tuon taudin inhottavuutta, kun
siihen tuli mukaan myöskin kahvin vieroitusoireet.
Se tauti sitten parani, kun varasin ajan piispa
Rimpiläisen luokse, kuten olen kertonut, ja
kahvi vaan ei alkanut maistua. Kun olin kolme
kuukautta ollut ilman kahvia, niin eräänä päivänä
itsekin yllätyin, kun huomasin, ettei minulla ole
enää pitkään aikaan ollut vatsassa minkäänlaisia
kipristyksiä. Silloin tajusin, että ne johtuivat
varmasti kahvista ja saattoi olla jo hyvin lähellä
vatsahaavakin. Silloin päätin, etten ikinä enää
juo kahvia, ja se päätös on pitänyt. Ja vatsa on täysin terve.
Kyllä minä tästäkin paranemisesta annan kaiken
kiitoksen Jumalalle, sillä ilman hänen apuaan
siitä "myrkystä" tuskin olisin koskaan päässyt eroon.
Minä kun olen sellainen joko/tai ihminen, lähes
kaikkissa asioissa. Niin olin alkoholinkin suhteen,
sitä en juonut. Mutta kahvia join päivässä monen normaalin
ihmisen annoksen, koska en kohtuudessa osannut pysyä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-201400005308418Aamuseuraa/rehevää naista
uhkean rehevät m-xxxl naiset/rouvat/pari 18-80v kutsu luokses 31.1 aamusta päiväpanoille 32v hetero mies.oon innokas nuo4363224h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?61975Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy1571123Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja17756Olen niin haaveillut
Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo57702Sun ulkonäkö on
Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.28653Oletko koskaan
Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?60650En voi ottaa
Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.36617- 34588