Elämä särkyy
niin monetta kertaa
ettei osata laskea
Sirpaleet lentävät ympäriinsä
Kerätään ne
jotka löydetään
Rakennetaan uusi
joka sekään ei kestä
Lakaistaan sirpaleet kasaan
Yritetään vielä kerran
Ja mosaiikki särkyy
taas
Vahvinkin sydän murtuu
ei enää jaksa
Muurataan ympärille muuri
Eristäydytään maailmasta
Haihdutaan tomuna ilmaan
eikä olla koskaan oltu olemassa
niin monetta kertaa
ettei osata laskea
Sirpaleet lentävät ympäriinsä
Kerätään ne
jotka löydetään
Rakennetaan uusi
joka sekään ei kestä
Lakaistaan sirpaleet kasaan
Yritetään vielä kerran
Ja mosaiikki särkyy
taas
Vahvinkin sydän murtuu
ei enää jaksa
Muurataan ympärille muuri
Eristäydytään maailmasta
Haihdutaan tomuna ilmaan
eikä olla koskaan oltu olemassa
Vastaukset 7
Vanhimmat
jaksa uskoa huomiseen,mut on pakko.
usko säkin! *hali* with
se elämä on... minunkin elämäni... pakko yrittää vaan jaksaa eteenpäin, jotenkin.
Mitä niin kauheata teille on kaikille tapahtunut ettette jaksa elämää? Oikeasti, valitatteko vain valittamisen ilosta vai ovatko ongelmanne todellakin suurempia kuin elämä tai kuolema? En sano etteikö teillä todella voisi olla surkeata, mutta jos se on niinkin kamalaa kuin että olette liian läskejä tai pojat ei tykkää teistä, niin irrottakaa katseenne siitä omasta navasta ja katsokaapa vaikka uutisia!
No..mun mielestä kaikki tulevat tänne kirjoittamaan, koska on paha olo..ja yleensä silloin runoja tupsahtaa. Joskus runot ovat totta, jotkut eivät..mikä nyt onkaan kenenkään tyyli..mulla kaikki kärsimys ei oo totta..
Mutta, en usko että meitä kaikkia vaivaa kun on läski tai jotain..ruman näköinen..mä oon ihan tyytyväinen ainakin itseeni..
Toivottavasti ymmärsit mitä sanoin..*hymy*
En tarkoittanut runojanne, tietenkin sitä voi kirjoittaa vaikka täysin tunteidensa ohi, minä ainakin kirjoitan parhaiten ns. tyhjänä kautena, silloin kun minulla ei ole mitään erityistä tunnetta pinnalla. Vaan tarkoitin enemmänkin sitä, kun useat täällä lukiessaan jonkun surkeamielisen runon rupeavat surkuttelemaan siihen perään tyyliin: "Mäkään en jaksa tätä elämää mutta yritän silti..." Voiko siis Suomen nuoriso todellakin näin huonosti vai eikö heillä ole tarpeeksi muuta ajateltavaa kuin "minä, minä, minä"?
hmm..sanot..että kaikki täällä on itserakkaita..*nauraa* ei muuten pidä paikkaansa..
Tai toinen on se että me välitetään vain itsestämme..onko naurettavampaa kuullutkaan..
Kuule, tutustu ihmisiin täällä, niin huomaat että joistakin voi tulla sinun ystäviäsi, silloin huomaat etteivät he välitä vain itsestään..
Ja täällä saa ilmaista itseään..ja kertoa huolistaan runomuodossa..ja se helpottaa monia..
Mulla itselläni on täällä muutama hyvä ystävä..
Kokeile sinäkin..tutustumista ajattelin..
Oma elämäni ei ihan sirpaleina ole, vaikkeivat kaikki asiat kohdallaan ole (eihän kenelläkään ole, mutta tarkoitankin nyt vähän suurempia asioita kuin esim. sitä, että pitää itseään rumana).
Olen kuitenkin nähnyt, että monet ikäiseni (15 v.) ovat joutuneet kokemaan pahoja asioita.
Vanhempien ongelmat, riidat, koulukiusaaminen, kuolema, väkivalta.
Kai siksi kirjoitin runon.