Minulla on viimein varattuna aika gynekologille muutaman viikon päästä, ja jännitän sitä jo nyt niin etten pysty nukkumaan. Minua ihan kirjaimellisesti PELOTTAA jokin, mutten osaa oiken sanoa, liittyykö se sinänsä tutkimukseen vai johonkin muuhun. Pelkään, että alan täristä vastaanotolla, koska jännitän niin paljon, pelkään että minusta löydetään jotain epätavallista, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Silti en tiedä sitä varsinaista asiaa, joka eniten pelottaa. Jollain samanlaisia tuntemuksia, ei kai gyne-pelko kovin harvinaista ole...?
Gynekologia pelkäävä
jännittäjä
3666
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun menet sinne, kerro, että sinua jännittää ja pelottaa se tutkimus. Kyllä lääkäri ymmärtää.
Olet nähtävästi nuori ja kokematon tässä suhteessa.
Gynegologinen tutkimus tuntuu ajatuksissa pahemmalta kuin se onkaan, yleensä se ei tee kipeää, tuntuu vaan. Vaikka otettaisiin näytteitä, ne eivät yleensä tunnu kipuna. Luultavasti mitään kummallista ei myöskään löydy, mutta siltihän on hyvä käydä säännöllisesti tutkimuksissa. Senkin vuoksi, että joskus voi tulla kysymyksiä, joihin haluaa vastauksen ja silloin kokemukset ovat hyvästä, uskaltaa puhua aroistakin asioista.
Mutta onhan se varmaan jokaiselle naiselle vähän jännittävä paikka, toisaalta mikä helpotus, kun siellä on käynyt :) Luultavasti huomaat lääkäristä, että oletkin ihan tavallinen tapaus :)
Minunkin pitäisi muuten varata aika, kävin vuosi sitten viimeksi.
Jännitetään vapaasti kun on mitä jännittää ja uskalletaan sanoa se myös :)
Itselläni oli sama edessä eilen,edellisestä
(ja ensimmäisestä) kerrasta oli kulunut 4 vuotta.En vaan ollut saanut mentyä kun niin kovasti jännitti.
Olen jo 22-vuotias.
Jotenkin sitä vaan rentoutui kun astui sisään lääkärin huoneeseen..
Otin itseäni niskasta kiinni ja ajattelin että nyt on aika mennä ja hoitaa tämä asia ja ottaa papat sun muut. Nyt vaan odotellaan tuloksia...
Tsemppiä sinullekin!
Kiitoksia molemmille tuesta, aika hirveästi tuota tutkimusta kyllä jännitän, mutta onhan se totta, että omaksi parhaaksi se on ja hyvä hoitaa. Saa nähdä, muuttuuko mieli ovella, mutta kyllä minä yritän. :)