Tapasin viehkeän naisen. Ehdotin valaistuksen himmentämistä, ehdotin kosteaa suudelmaa.
--näinhän se yleensä käy,mutta, sitten alkavat kysymykset:kuinka monta naista sulla on
ollut? Hmm...mikähän tähän olisi se tilanteeseen sopiva vastaus, mitä olisi kohteliasta kertoa ettei kellekään tulisi paha mieli.
Olen miettinyt asiaa, ja tullut tulokseen, että on vastaus mikä tahansa, se ei miellytä. Miksi niin paljon kiinnostaa, kuinka monen kanssa on viettänyt lakanoiden välissä aikaa?
Kummmallista on sekin, että jokainen haluaa hyvän suhteen, mutta kokemusta ei saisi olla?haetaan kokenutta kumppania, mutta loppupeleissä ei kestetä sitä, että onkin kokemusta?kysymyksiä vailla vastauksia, mitäs sanotte?
--näinhän se yleensä käy,mutta, sitten alkavat kysymykset:kuinka monta naista sulla on
ollut? Hmm...mikähän tähän olisi se tilanteeseen sopiva vastaus, mitä olisi kohteliasta kertoa ettei kellekään tulisi paha mieli.
Olen miettinyt asiaa, ja tullut tulokseen, että on vastaus mikä tahansa, se ei miellytä. Miksi niin paljon kiinnostaa, kuinka monen kanssa on viettänyt lakanoiden välissä aikaa?
Kummmallista on sekin, että jokainen haluaa hyvän suhteen, mutta kokemusta ei saisi olla?haetaan kokenutta kumppania, mutta loppupeleissä ei kestetä sitä, että onkin kokemusta?kysymyksiä vailla vastauksia, mitäs sanotte?
Vastaukset 18
Vanhimmat
parempi?
Jos on ollut paljon, saattaa kumppani ajatella että oot hieman kritiikitön; lähdet kenen matkaan vaan.. Enkä tiedä onko se hyvä lähtökohta suhteelle? No ehkä yhden yön jutulle voi olla, mutta entä pidemmälle? Herättääkö luottamusta että on esim. 50 kumppania? Tai tekeekö se vaikutuksen että niin moni on ollut susta kiinnostunut?
Jos on vähän kumppaneita, ei se välttämättä tarkoita että oisit taidottomampi tai hunompi vuoteessa? Ehkä pitkässä suhteessa on saattanut oppia paljon temppuja?
peesaisin kyllä höpsöä tässä asiassa ihan täysin. Ei minunkaan mielestä herätä kovin innostusta, jos ilmenee, että nainen on suurinpiirtein joka viikonloppu herännyt eri tyypin vierestä. Jotenkin sellainen liika seksikumppanien määrä herättää myös epäilyksen siitä, voisiko kyseisen ihmisen kanssa syntyäkään mitään vakavampaa, jos mielessä vilkkuu vain pelkkä seksi.
Se on tämän kokemuksenkin kanssa niin, että sopivassa suhteessa sitäkin saa olla, mutta liika on mielestäni siinäkin liikaa.
..no, nyt ei ollut tarkoitus antaa sellaista mielikuvaa, että tässä olisi harrastettu jotain irtonumeroita koko elämä. mutta kun en ihan nuori ole enää,niin on ollut pitempiäkin suhteita,pisin lähes 10 vuotta. kyse olis nyt siitä,että mitä on sopivaa kertoa esim.siitä millaisia suhteita edeltävät ovat olleet sisällöltään, ja miten asiat ovat sujuneet. -mun mielestä, kunnioitus on sitäkin,ettei edellisen suhteen asioita puida ihmisen kanssa, joka ei edes tunne eikä tiedä mitä siinä on ollut. ja jokaisella aikuisella ihmisellä on jonkinlainen menneisyys, ja mulla ei ainakaan ole mitään hävettävää, mutta uteliaisuus ja sosiaalirajoitteinen näkökulma joskus häiritsee.--ehkä olen keskimääräistä vapaamielisempi,kun en liikoja pohdi ihmisten elettyä elämää, mutta ei tarkoita että olisin kritiikitön, tai moaraaliltani höllempi. ja tempuista en ole puhunut mitään.ihan sitten eri jutunaihe.
Ollut tarkoitus siis suoraan sinulle kirjoittaa mitä tuossa höpsön alapuolella kirjoittelin. Selvennyksenä vain, että jos toisesta ilmenee vain se, että on vain ollut noita yhden yön juttuja, niin lähinnä sellaisessa tilanteessa laittaa vähän miettimään sen ihmisen tarkoitusperiä ja moraaliakin...
Ja se on kyllä ihan totta, että jokaisella meillä on menneisyys ja eipä sitä nyt ihan ensimmäisenä tule mieleen alkaa purkamaan oman exän(exien)- kanssa elettyä aikaa uuden naisen kanssa. Voihan sitä mainita, että on ollut tälläinenkin juttu, mutta mitäs sitä siellä menneisyydessä elämään toisaalta liikaa. Ihmiset vaan sattuvat olemaan aina joskus vähän liiankin uteliaita toisten asioiden suhteen....
voihan ihminen muuttua! jos on nuoruudessa tullutkin hurviteltua, useimmat kuitenkin rauhoittuvat kun ikää tulee.
Onhan se luonnollista, että on kiinnostunut toisen taustasta. Mutta itse en haluaisi mitään tarkkaa tilitystä. Joku ylimalkainen tieto kyllä on paikallaan, mutta ei ehkä juuri herkällä hetkellä sitäkään.
Olen itse siinä mielessä tunneihminen, että kokeneisuus tai kokemattomuus ei ole ratkaiseva. Jos rakastun/himoitsen elän siinä hetkessä ja kuvittelen toisenkin tekevän niin. Tietysti keski-ikäinen nainen, jolla ei ole mitään kokemusta, voisi herättää hämmästystä. Tulisi myös mieleen, että hän on varmaankin seksuaalisesti melko estoinen/intohimoton, vaikka syyhän voi olla joku aivan muukin. Estoinen ja intohimoton vaan ei valitettavasti sovi minun kumppanikseni. Ellen pysty herättämään häntä henkiin... Rakkaus voi joskus olla ihmeellinen.
Minulle kyllä tulee kovin monesta kumppanista sellainenkin ajatus mieleen, että henkilö ei ole tainnut löytää mieleistään seksikumppania. Etsiikö hän pakonomaisesti jotain, mitä ei ole? Nauttiiko hän lopultakaan seksistä niin kovasti? Ehkä jotenkin nurinkurinen ajatus, mutta ylivilkas kumppanien vaihto voi olla seurausta jostakin tunnevammastakin.
mulle tulee vaikutelma, että niitä kumppaneita on ollut runsaammin, niin en edes kysy. Mitä se mulle kuuluu, lopulta. Se on mennyttä, eletään nykyisyyttä. Exältäni en koskaan kysynyt, enkä tänä päivänä tiedä, mutta sen tiedän, että hän on elänyt ilmeisen vaudikkaan nuoruuden. Se ei suhdettamme kaatanut, vaan se kaatui aivan muihin asioihin.
meillä kaikillahan on menneisyys! minulla itselläni on kokemusta sekä miehistä että naisista eikä se ole seurustelukumppaneitani haitannut, eikä kyllä heidänkään kokemukset ole haitanneet minua. ainoa mikä rassaa on se, jos ei olla päästy yli entisistä ja koko ajan vertaillaan että hänen kanssaan oli niin ja sinun kanssasi näin.
Niinhän meillä on menneisyys. Eihän se haittaa, jos ei se ala kummittelemaan sieltä. Juuri tuo, ettei ole päästy yli entisistä ja vertaillaan, on aika kamala tilanne.
Ihminen voi myös elää erilaisia elämänvaiheita: olla ensin seikkailunhaluinen ja sitten etsiä elämänkumppania. Siis vaikka joskus on halunnut kokeilla useita kumppaneita, ei enää halua jatkaa samalla tavoin. Tällainen muutos on aika tavallinen.
..tässä nyt oli sellaista pohdiskelua jota minäkin käyn ,melkein jatkuvasti nykyään.nuo muut vastaukset painottuvat hiukan liikaa vaan seksipuolelle, en sitä tarkoittanut aloituksellani,vaan että tosiaan elämässä on ollut erilaisia vaiheita, ja kaikki eivät ole eläneet samalla tavalla. onhan se hienoa, jos löytää kumppanin 20-kymppisenä ja siitä sitten jatketaan yhteistä taivalta loppuelämä. kaikilla se ei ole käynyt niin. voin kertoa, että ei ole lainkaan helppoa kumppanin löytäminen, kun samaan aikaan pitäisi olla melkein neitsyt, ja kaunis, hyvintoimeentuleva, hyvä keskustelija,huumorintajuinen, akateeeminen(jota olenkin)jne.--mikähän siinä tekee ihmisestä huonomman, jos rakastelee 12 kertaa vuodessa miellyttävien kumppanien kanssa, kuin että tekee sen 48 kertaa saman kumppanin kanssa?liekö se luterilainen mentaliteetti?muistattaneen vielä sekin,että kaikki eivät tod.halua sitoutua, ainakaan heti, kai silti on oikeus nauttia elämästä. makselen asuntolainaa, teen henkisesti
vaativaa työtä, olen kunnon veroamaksava kansalainen. mutta aina löytyy jotain vikaa,ja se vika on aistillisuuden kaipaus -ainakin mun kohdalla.
Akateemiselta odottaisi jonkunlaista kappalejakoa ja virkkeiden aloittamista isolla kirjaimella. Se nimittäin tekisi tekstistä helpommin luettavan ja ymmärrettävän.
hihihihihihhi juuh
Asia ymmärretty, hyvää jatkoa kaikille. Ja kiitos niille, jotka malttoivat lukea ajatuksiani.
Olikohan tässä nyt virheitä, joita joku pikkusielu voi kaivella?
täällä parhaansa mukaan koettaa pärjäillä. En mä ole ihmisiä heidän menneisyytensä vuoksi kaihtanut.
Epäjohdonmukaisiahan ihmisten odotukset ovat useinkin.
Kiinnitin huomiota tuohon, että johtopäätöksenä kokemaasi toteat että: "mutta aina löytyy jotain vikaa,ja se vika on aistillisuuden kaipaus -ainakin mun kohdalla." Millainen kumppani olisi sitten sellainen, jolla ei tätä "vikaa" ole? Epäaistillinen ja intohimoton. Ja kuka haluaisi sellaisen kumppanin - ellei itse ole samanlainen?
Toisaalta, kannattaa miettiä hiukan mitä jättää kertomatta ja kertoilee.
Tutustuin nuorena erittäin mukavanoloiseen naiseen. Hän odotti kärsivällisesti sen neljä kuukautta, mikä meni ennenkuin olin valmis sänkyyn. Juteltiin ja tutustuttiin. Hän jätti kertomatta, että hänellä on ollut muutama sata miestä (väitti että oli ollut 10 vuoden parisuhde miehen kanssa, joka nyt meni kun tajusi olevansa lesbo). Minulle hän oli toinen seurustelusuhde koko elämässäni. (ja toinen seksikokemuskin itse asiassa).
Suhdetta kesti viisi vuotta. Se kaatui siihen, että tämä ihminen sitten tosiaan kävi miehelässä salaa kunnes jäi kiinni. Kaverini näki ja kertoi.
Se loppui siihen.
Maailmankatsomus on aika tärkeä asia, samoin arvomaailmojen on syytä kohdata. Minä en ihan oikeasti pysty enää seurustelemaan sellaisen ihmisen kanssa, jolla on ollut useita partnereita.
Nyt tosin aihe ei ole ajankohtainen. Seurustelen onnellisesti jo kymmenettä vuotta naiseni kanssa. Meillä on yhteenlaskettuna ollut 5 partneria. Kummankin elämässä henkisyys ja henkiset arvot ja etenkin moraali ovat tärkeitä. Kumppani on ateisti, minä uskovainen -- ja silti meidän eettis-moraalinen maailmankuvamme on lähes identtinen. Minä hain tietoisesti ihmistä, joka odottaa puoli vuotta ennenkuin suostuu seksiin, eikä ole koskaan harrastanut irtoseksiä. Samaa haki hän.
Ei kannata valehdellakaan, koska jollekin nämä jutut oikeasti ovat merkityksellisiä ja ystävät viimeistään menevät ajattelemattomuuksissaan paljastamaan todelliset karvasi. Ja silloin nainen tuntee tulleensa petetyksi.
keskeisyys:)
.. niin varmasti menneen elämän päälinjat riittää - yksityiskohdat voi jättää kertomatta (itse en ainakaan haluaisi kaivella menneitä ja aiheuttaa loukkaantumisia ym).
Se olisi reilua kaikille osapuolille..
Ja niin varmaan teetkin:)
...sitä kun naiset tekee asiat niin hankaliksi. Mitä väliä oikeasti jos tyyppi natsaa niin go for it!