Olisko jollain kokemusta perheen sisäisestä adoptiosta,että kuinkahan kauan kestää kaavakkeen lähetyksen jälkeen kun ottavat yhteyttä ja homma alkaa eteneen?
perheen sisäinen adoptio
taavi
136015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
hei!
Meillä tilanne ollut avoinna jo 3 vuotta eikä loppua näy vieläkään...
adopitoneuvonta kestää sen vajaan vuoden niinkuin "normi" adoptiossa.
Lisäksi luopuvalle äidille/isälle sosiaalityöntekijöiden täytyy antaa myös adopitoneuvonta(mistä luopuu ja käsittää että luopuu oikeudesta lapseen)ja tätä voi toinen osapuoli pitkittää niin pitkään kuin haluaa.
Meillä sosiaalityöntekijät vetoavat siihen että ei ole ennen tehty heillä tälläistä...siitä suunnattoman pitkä aika.
Mutta jos hieman isompi paikkakunta kyseessä varmaan menee nopeammin.
Tsemppiä ja jätä yhteystietosi jos haluat lisää infoa asiasta.
Asutaan kyllä isossa kaupungissa,joten tapauksemme ei ole ensimmäinen täällä,eikä bioisästäkään ole jarruttamaan prosessia kun ei ole aikoinaan edes tunnustanut lasta.Harmi että teillä asia on venynyt noin pitkäksi,mutta toivotaan että tekin saisitte homman pian päätökseen,saako muuten kysyä minkäikäinen/ikäiset lapsi/lapset teillä on?
tyttö 7 vuotta nyt ja yhdessä ollaan oltu tytön olleessa 1,5 kk.tyttö aina sanonut isäksi eikä bio/isä oskaan ollut kuvioissa,tunnusti kylläkin aikanaan.
Koko prosessi voitiin aloittaa vasta kun menimme naimisiin 4 vuotta sitten ja tosiaan jo ensimmäistä kotikäyntiä odotimme melkein vuoden ja 3 vuotta ollaan nyt odoteltu odoteltu ja odoteltu.
No jopas on kummallista että noin venyy tuo teidän juttu,bioisäkö jarruttaa vai joko häneltä on suostumus saatu?Nykyisinhän ei tarvitse naimisissa olla että adoptio toteutuu,varmistin asian etukäteen,mekin oltais ampaistu maistraattiin samantien jos niin olisi.Nyt voimme mennä naimisiin ihan "ajan kanssa"ja pitää kirkkohäät jos siltä tuntuu.Ootteko soitellu näille adoptioihmisille ja "painostaneet"kiirehtimään asiaanne?
meille selvitettiin että EHDOTON edellys edes prosessin aloitukselle oli että ollaan naimisissa ja suosittelivat että "kokeiltaisiin" naimisissa oloa hetken aikaa...oltiin jo muutama vuosi kokeiltu yhteiseloa ja ihan hyvin toimi...käsittääkseni on kyse sosiaalityöntekijöiden saamattomuudesta.itse selvittelin aina missä vamkilassa "bioisä"milloinki oli ja ilmoitin muttakun on nämä "resurssit" niin vajaat hoitaa asioita...no ei se meidän elämmää hetkauta vaikka prosessi vielä kesken mutta olispa se kiva joskus saada päätökseen.
Juu eiköhän se aurinko joskus vielä teillekkin paista tässä asiassa,mutta olen myös saanut huomata sossuntätien ammattitaidottomuuden erilaisissa tilanteissa joissa heidän kanssaan olen asioinut,omituista mitä pahvipäitä siellä työskentelee,kun välillä kukaan ei tiedä mistään mitään ja asiakasta pompotellaan minne sattuu!Noh,tässä tuli tällänen "purkaus"näin lopuks,heh..Mukavaa isänpäivää teille,oli kiva jutskata!
Kurjaa luettavaa, että perheen sis. adoptio voi kestää vuosia!! Kestävyyttä teille!
Taavi, tiedätkö kuinka pitkää avoliittoa vaaditaan ennen kuin voi aloittaa perheen sis. adoption? Voitko kertoa kaupungin, jossa naimisiinmeno ei ole edellytys?
Monella sosiaalivirkailijoilla on lasten huostaanottotausta, joten he katsovat
asioita 'likaisten lasien takaa'. -eikö lapsen edun mukaista ole, että hänellä on läsnäoleva äiti ja isä? Miksi pitkittää prosessia???
Mikä instanssi päättää perheen sis. adoptiosta?
Rasittaa jo etukäteen tuo sossuprosessi perheeni puolesta.
Kyllä tuo naimisiinmenemättömyys mielestäni on ihan laissakin mainittu,kun kyseessä perheen sisäinen adoptio,eli ei ole kaupunkikohtainen.Kun soitin adoptioasioita hoitavalle henkilölle niin ei hän ainakaan kysynyt kauanko olemme avoliitossa olleet,en usko että silläkään suurta merkitystä.Samanlaillahan he tulevat kotiin kyseleen ja kyttään tässäkin tapauksessa,kuin jos adoptoisimme täysin vieraan lapsen,se on mielestäni aika outoa..
Kiitos vastauksestasi.
Sitten meillä on edessa pikavisiitti maistraattiin. En koskaan ajatellut meneväni naimisiin lapsen vuoksi. Nyt sitten menen naimisiin, jotta lapseni saa isän.
Tehdäänkö perheen sisäisessä adoptiossa vuosien mittaista 'jatkoseuranta' (=sosiaalin kotivisiitit ja raportit)?
Tsemppiä ja pitkämielisyyttä prosessiin!
Muotoilin vissiin vähän huonosti lauseeni,tarkoitin nimittäin että perheen sisäisen adoption vuoksi EI tarvitse mennä naimisiin,riittää että adoptoija on 18 vuotta täyttänyt.
Me laitoimme hakemuksen käräjäoikeuteen heti kun ottolapsineuvonta oli saatu meidän osaltamme tehtyä. Haemme perheen sisäistä adoptiota "laki lapseksiottamisesta 9§ 2mom". Eli ilman biologisen suostumusta erittäin painavin perustein.
Helsingin sosiaalivirastossa vt johtava sosiaalityöntekijä meille sanoi että hänellä on valtaa pitkittää prosessiamme vaikka 2 vuotta, eikä kukaan muka voisi asialle mitään. Kuitenkin käräjäoikeus otti asiamme tutkintaan vaikkei ottolapsineuvonnan selvitystä ollut. Olimme laittaneet hyvät perustelut asialle sekä kaiken kirjallisen materiaalin mukaan. Lisäksi lapsemme ovat jo yli 12 vuotiaita ja heidän pyyntönsä adoptioon laitoimme myös liitteeksi. Lapsilla ei myöskään ole ollut voimassaolevaa tapaamisoikeus sopimusta 8 vuoteen. Eikä biologinen ole edes yrittänyt pitää yhteyttä lapsiimme.
Nyt vain odotellaan päätöstä.
Ottolapsineuvonnan jonossa olimme yli vuoden, ottolapsineuvonta alkoi 2005 tammikuussa, kotikäynti tehtiin elokuussa ja käräjäoikeuteen laitoimme hakemuksen syyskuussa ja käsittelevälle tuomarille asiamme meni marraskuussa, käytyään ensin notaarin ja osastonpäällikön selvitettävänä.
Että Puolisolleni haettiin oheishuoltajuutta ensin v. 2004 keväällä.
Oheishuoltajuus oli hakemusasia. Eli laitoimme vapaamuotoisen hakemuksen perusteluineen käräjäoikeuteen ja aika pian tuli vastaus. Biologinen ei ollut antanut mitään vastinetta käräjäoikeudelle määräaikaan mennessä, joten asiasta tehtiin yksipuolinen päätös, ilman sen kummempia käsittelyjä.
Suosittelen hakemaan oheishuoltajuutta mahdollisimman pikaisesti jollei sitä ole jo haettu.
Ikäväkyllä ottolapsineuvontaa tekevillä sosiaalityöntekijöillä ei ole juridista koulutusta. Sen vuoksi he eivät aina tiedä neuvoa asiakasta lakiasioissa.
Kannattaa käydä kysymässä asiaa juristilta ja selvittää siellä mikä on lainmukaista ja mikä ei.