Hei kaikki!
Olen kymmenennellä viikolla raskaana ja mieltäni, tai enemmänkin mieheni mieltä, vaivaa lapsen mahdollisuus olla kehitysvammainen. Mitään perustetta ajatukselle ei ole; kehitysvammaisuutta ei esiinny suvuissamme ja elän hyvin terveellistä elämää. Mieheni tuntuu välillä ajattelevan ainoastaan sitä, että mitä jos lapsemme on mongoloidi tai muuten vammainen. Menen parin viikon päästä niskaturvotusultraan ja mieheni haluaisi jatkotutkimuksiin vaikkei turvotusta sikiöllä edes olisi. Itse en haluaisi kuitenkaan jatkokokeisiin, ellei todellista tarvetta ole. Mitä mieltä olette asiasta? Mitkä todennäköisyydet on, että terveille vanhemmille syntyy vammainen lapsi? Voiko millään testillä varmentaa 100 prosenttisesti, että sikiö on terve? Itse en usko, että olisin valmis tekemään aborttia vammaisuuden takia.
Olen kymmenennellä viikolla raskaana ja mieltäni, tai enemmänkin mieheni mieltä, vaivaa lapsen mahdollisuus olla kehitysvammainen. Mitään perustetta ajatukselle ei ole; kehitysvammaisuutta ei esiinny suvuissamme ja elän hyvin terveellistä elämää. Mieheni tuntuu välillä ajattelevan ainoastaan sitä, että mitä jos lapsemme on mongoloidi tai muuten vammainen. Menen parin viikon päästä niskaturvotusultraan ja mieheni haluaisi jatkotutkimuksiin vaikkei turvotusta sikiöllä edes olisi. Itse en haluaisi kuitenkaan jatkokokeisiin, ellei todellista tarvetta ole. Mitä mieltä olette asiasta? Mitkä todennäköisyydet on, että terveille vanhemmille syntyy vammainen lapsi? Voiko millään testillä varmentaa 100 prosenttisesti, että sikiö on terve? Itse en usko, että olisin valmis tekemään aborttia vammaisuuden takia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Moi!
Meillä molemmat ollaan aivan hysteerisiä että mitä jos lapsi olisi vammainen tai vakavasti sairas. Tutkimuksia en kuitenkaan suosittele liiaksi esim. istukka tutkimuksessa on keskenmeno riski ja siitä voi muutenkin tulla jotain komplikaatioit.
Itseäni on myös mietityttänyt lapsen terveys, nyt takana niskaturvotus ja rakenne ultra. Kummassakaan ei näkynyt poikkeavuutta, joten luotan ja toivon, että kaikki olisi hyvin. Lapsivesitutkimus on varmin tapa selvittäää mahdolliset vammat, mutta siihen sisältyy keskenmeno riski! Jos et ole riski odottaja korkean ikäsi vuoksi niin suosittelen tavallisia tutkimuksia mitä kuntasi tarjoaa! Onnellista odotusta!:)
Eli millään seuloilla tai kokeilla ei voi 100% olla varma ettei lapsi olisi jollain tavalla vammainen tai sairas.
Ylimääräisiin tutkimuksiin ei ole tarvetta jos ei ole mitään epäilystä vammaisuudesta.
Tämä oli vain minun mielipide!
Ultraäänellä ja muilla tutkimuksilla voidaan tietyssä määrin poissulkea mahd kehiytsvammisuus.ja lapsivesipunktiolla sulkeapois dowsydrooma.Mutta siitä huolimatta ei sataprosenttisia voi olla..
Olen samaa mieltä kanssanne ja tiedän, ettei sadan prossan varmuutta asiasta voi saada. En todennäköisesti halua lapsivesipunktioon, varsinkaan jos siihen liittyy keskenmenoriski, mutta miten se tehdään? Se ei kuulosta kivalle :( Yritän rauhoitella miestäni, muuten asia pyörii liiaksi omassa mielessänikin...
.. siskoni on kehitysvammainen mongoloidi. voin sanoa että ihana ihminen on hänkin, oikea enkeli! en koskaan ajattele häntä automaattisesti kehitysvammaisena.
ymmärrän pelkosi lapsesi vammaisuudesta, olen itsekin raskaana ja ajatellut samaa..
äidilleni tehtiin hänen odottaessaan tuota erilaista lastaan niskaturvotus, joka oli normaali. lapsen olisi siis pitänyt olla terve.. en muista tehtiinkö hänelle lapsivesipunktiokin koska oli yli nelikymppinen synnyttäjä (eikös se tehdä kaikille tuon ikäisille), mutta kaikki arvot viittasivat normaaliin.
ELI.. näillä testeillä ei koskaan saada sataprosenttista varmuutta, joten siksi en henkilökohtaisesti niitä edes kannata.
oma lapsi se on, niin rakas, vaikka olisi muista "terveistä" poikkeava!!!
tsemppiä odotukseen :)
on oma lapsi vaikka olis vammanen tai jotenkin "poikkeava"..itse en ole halunnu, eikä täällä päin saakaan mitään tutkimuksia (lukuunottamatta 12 vkon ultraa ja neuvoloita) esim. terveyttä koskien. en oikeastaan haluaisikaan etukäteen tietää jos lapsella olisi joku..koska raskaudenkeskeytys ei tulisi kuuloonkaan..en vain pystyisi siihen.luotan siihen että omaansa rakastaa vaikka se olis sit millainen tahansa!
eli punktiossa pitkällä neulalla otetaan lapsivettä, sopiva paikka tarkastetaan ultralla etukäteen, itse pisto ei tunnu juuri miltään, enempi tuntuu esim. tavallinen rokotus. keskenmenoriskiä tulee 0.5 % lisää tuon ajankohdan normaaliin 1.5-2 % riskiin.
Tietoa mm.
http://www.avoin.helsinki.fi/laaketiede/EK1_2.html
http://www.avoin.helsinki.fi/laaketiede/D91479.html
(täällä mm. downin esiintyvyys eri ikäisillä äideillä)
Eli mä olen ymmärtänyt ettei niiden "normaalien" ja vapaaehtoisten tutkimusten lisäksi edes tehdä lisätutkimuksia ellei todellista aihetta ole. Eli on hyvin todennäköistä ettette edes saisi niskaturvotusultran lisäksi muita sikiötutkimuksia (esim. lapsivesipunktio) jos kaikki näyttäisi siinä olevan kunnossa...
Itselleni annettiin mahdollisuus päästä lapsivesipunktioon, koska verikokeella tehdyssä tutkimuksessa olivat jotkin arvot koholla ja riski että vaavi olisi kehitysvammainen.
Menin siihen, koska huoli oli tietenkin suuri. Loppujen lopuksi kaikki ok...
Se on aika varma keino tutkia onko lapsella downsyndroomaa, mutta silläkään ei voi varmaksi sulkea muita vammaisuuksia pois...
Oli pakko alkaa kirjoittamaan, vaikka ootkin saanut jo paljon vastauksia. Minä odotan esikoistani ja nyt on raskausviikkoja takana 34. Neuvolassa silloin ekalla kerralla kerrottiin, että on mahdollisuus osallistua siihen verikoeseulaan, missä tutkitaan mm. sitä down-syndroomaa. Minä en halunnur siihen eikä myöskään mies halunnut, että sitä tutkitaan. Ennen kuin olin raskaana sanoin aina, että kun tulen raskaaksi haluan kaikki mahdolliset tutkimukset. Sitten kun olin raskaana, en halunnut mitään. Alussa ajattelin koko ajan, että totta kai lapsi on terve, mutta nyt mitä lähemmäs synnytys tulee, sitä enemmän olen alkanut miettimään kehitysvammaisuutta. Ja ollaan siitä useasti miehen kans puhuttu. Yhtään kertaa en ole katunut etten mennyt silloin alussa niihin tutkimuksiin. Nyt vain koko ajan ajattelen, että jos lapsi olisi vammainen niin mitä sitten. Ei siihen pysty etukäteen asennoitumaan. Ja vaikka nyt ajattelee, että miten suhtautuisi vammaiseen lapseen niin ei sitä kuitenkaan voi tietää miten siihen sitten oikeasti suhtautuisi. Itsestä tuntuu, että totta kai rakastaisin mun pikku kultaa,vaikka oiskin kehitysvammainen. Oon kysellyt monta kertaa mieheltä, että hankitaanhan me lisää lapsia, jos kävisikin niin että syntyisi vammainen lapsi. Että eihän se automaattisesti tarkottaisi sitä, että ei hankita. Toisaalta ei osaa edes ajatella että omassa vauvassi voisi olla mitään vikaa ja toisaalta koko ajan pyörii ajatus päässä että jos se lapsi onkin vammainen. Sit itseä rassaa se, että jos pystyisin hyväksymään vammaisen lapsen, ainakin näin ajatuksena, niin miksi kuitenkin mietin sitä asiaa niin usein. Ja se on kans aika jännä, että se vammaisuus on vähän tabu. Tuntuu että ihmiset ajattelee, että jos puhuu vammaisuudesta niin se automaattisesti tarkoittaa, että lapsi olisi vammainen. Onneksi olen pystynyt puhuun miehen kans vammaisuudesta ja sit mun tädin kans, jolla itsellä ei ole ollenkaan lapsia, niin heidän kanssaan on asiasta pystytty oikeasti puhumaan. Useimmilta muilta on vain tullut kommentti, että turha sellaisesta puhua, että ei teidän lapsi kuitenkaan ole vammainen.
Kun aikanaan odotin kuopustani, olin töissä kehitysvammalaitoksessa. Olin koko raskauden ajan varma siitä, että lapseni on kehitysvammainen, kun näin heitä jatkuvasti päivittäin. Eihän maailmassa edes voi olla tervettä lasta, oli tuntemukseni.
Keskustelin paljon sekä mieheni että työkavereitteni ja tuttavien kanssa vammaisuudesta ja mahdollisuudesta vammaiseen lapseen. Minulle ne keskustelut olivat hyvin antoisia enkä edes pelännyt tulla vammaisen lapsen äidiksi.
Kun vauva sitten syntyi 6 viikkoa ennenaikojaan ja kellastui niin pahasti, että joutui päivystyksenä tehtyyn verenvaihtoon, olin edelleen ihan varma, että pikkuinen ei voi olla terve.
Kaikki tämä oli sitten kuitenkin vain pelottelua ja tyttärestä kasvoi ihan tavallinen lapsi.