Jäin neljä vuotta sitten työttömäksi. En saanut mentyä työkkäriin. Onneksi oli kertynyt säästöjä, joten raha ei ollut ongelma. Nyt on.
Työkkärissä kävin viimein pari kuukautta sitten, kun rahat alkoi olemaan vähissä. Ei mennyt käynti oikein nappiin. Sanoivat mun olevan pimeästi töissä ja ilmoittivat, ettei ole mitään toivoa saada työttömyyskorvausta.
Työpaikoista tai työnhakemisesta ei puhuttu mitään.
Kurja kokemus.
Ei tehnyt kovin hyvää uupuneelle ihmiselle.
Miten kummassa voisi saada työpaikan? Kaikkialle haetaan energista, ulospäinsuuntautunutta ja positiivista ihmistä, jolla on eheä työura ja keskivertoa parempi koulutus.
Millähän saisi hengen pakenemaan ruumiista luetettavasti ja kivuttomasti?
Kuolema ei ajatuksena ole mitenkään ahdistava. Viimeinkin saisi nukkua ilman huolta heräämisestä ja uuden päivä mukanaan tuomista murheista.
Tuntuu oudolle olla kaikesta ulkona. Ei ole kiirettä minnekkään. Eikä aikatauluja jotka rajoittaisivat omaa olemista.
Toisaalta ei ole mitään mihin kiinnittyä. Kaikki tuntuu vain karkaavan käsistä. Aivan kuten unissaa joskus huomaa, kun yrittää juosta niin ei vaan saa jalkoja liikkeelle. Koko elämä samanlaista.
Määräaikaisia työsuhteita ei jatketa.
Ammattiliiton paksu paska oli tosi tyytyväinen, kun ei tullut irtisanomisia. Minua ja muita, jotka joutu lähtemään se ei paljoa lohduttanut.
Näinkin voisi jatkaa. Päivän kerrallan. Illalla nukkumaan. Aamulla ylös.
Se ei vaan ole minun käsissäni. Rahat on toivottamasti loppu. Vuosien säästöt. Vuosiksi ne myös riitti. Vaan nyt on tili tyhjä.
Aikani alkaa olla täysi. Eikä vain tämän kirjastonkoneen osalta.
Mukavaa, kun on ollut lämmin syksy.
Työkkärissä kävin viimein pari kuukautta sitten, kun rahat alkoi olemaan vähissä. Ei mennyt käynti oikein nappiin. Sanoivat mun olevan pimeästi töissä ja ilmoittivat, ettei ole mitään toivoa saada työttömyyskorvausta.
Työpaikoista tai työnhakemisesta ei puhuttu mitään.
Kurja kokemus.
Ei tehnyt kovin hyvää uupuneelle ihmiselle.
Miten kummassa voisi saada työpaikan? Kaikkialle haetaan energista, ulospäinsuuntautunutta ja positiivista ihmistä, jolla on eheä työura ja keskivertoa parempi koulutus.
Millähän saisi hengen pakenemaan ruumiista luetettavasti ja kivuttomasti?
Kuolema ei ajatuksena ole mitenkään ahdistava. Viimeinkin saisi nukkua ilman huolta heräämisestä ja uuden päivä mukanaan tuomista murheista.
Tuntuu oudolle olla kaikesta ulkona. Ei ole kiirettä minnekkään. Eikä aikatauluja jotka rajoittaisivat omaa olemista.
Toisaalta ei ole mitään mihin kiinnittyä. Kaikki tuntuu vain karkaavan käsistä. Aivan kuten unissaa joskus huomaa, kun yrittää juosta niin ei vaan saa jalkoja liikkeelle. Koko elämä samanlaista.
Määräaikaisia työsuhteita ei jatketa.
Ammattiliiton paksu paska oli tosi tyytyväinen, kun ei tullut irtisanomisia. Minua ja muita, jotka joutu lähtemään se ei paljoa lohduttanut.
Näinkin voisi jatkaa. Päivän kerrallan. Illalla nukkumaan. Aamulla ylös.
Se ei vaan ole minun käsissäni. Rahat on toivottamasti loppu. Vuosien säästöt. Vuosiksi ne myös riitti. Vaan nyt on tili tyhjä.
Aikani alkaa olla täysi. Eikä vain tämän kirjastonkoneen osalta.
Mukavaa, kun on ollut lämmin syksy.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mä olen myös ollut työttömänä muutaman vuoden.
Kärsin välillä masennuksesta ja masennusta pahentaa se että en saa työtä.. Eikä masentunutta/elämänilotonta henkilöä kukaan ota töihin, kuten sanoit. Enkä osaa esittää iloista ja positiivista työhaastattelussa kun en sitä ole.
En minäkään jaksaisi eteenpäin tylsää ja yksinäistä elämää, mutta se on vaan jaksettava..
niin saat edes jotain sairaspäivärahaa.Lääkäri varmana kirjoittaa pitkän sairasloman masennuksesi vuoksi. Älä vielä luovuta äläkä anna periksi, löydät varmasti monia asioita minkä vuoksi elää.Aikaa voi mennä toipumiseen mutta ole armelias itsellesi.Ei mikään tapahdu hetkessä!
että olet elänyt säästöilläsi, vai oletko myös tehnyt pimeitä töitä? Tilanne kannattaa kertoa juuri sellaisena kuin se on joko soskussa tai työkkärissä tai lääkärissä. Hae apua, puhu tilanteesi rehellisesti.
>Työkkärissä kävin viimein pari kuukautta sitten, >kun rahat alkoi olemaan vähissä. Ei mennyt >käynti oikein nappiin. Sanoivat mun olevan >pimeästi töissä ja ilmoittivat, ettei ole mitään >toivoa saada työttömyyskorvausta.
Onhan sinun saatava! Työkkäri voi evätä korvaukset vain jos kieltäytyy työstä tai on todistettavasti pimeästi työssä. Pidä oikeuksistasi kiinni!
Miten Suomessa ollaan niin ahneita ettei anneta työpaikkoja ihmisille. Kävin Suomalaisessa kirjakaupassa Hesan Stockan edessä missä liikkuu paljon ihmisiä ja turisteja ja siellä oli vain 2 myyjä isossa liikkeessä.
Pitäisi vähitään olla 5. Siinä olisi minullekkin työpaikka. Käsittämätöntä kuinka paha ihminen voi olla varsinkin rikkaat ja politiikot.