Masentuneet, luuletteko että maailma pyörii yksinomaan oman napanne ympärillä? Katselkaa vähän mitä elämässä tapahtuu, huomatkaa kauneus ympärillänne ja lopettakaa jatkuva ruikutus. Ei säälin kerjäämistänne ymmärrä ellei syynä sitten ole jotain konkreettista.
Jatkuvaa valitusta
POSILLI
7533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
et erota enää sitäkään.
Älä vain mene lähellekään masentunutta, voit antaa sen viimeisen niitin.
Joku joskus sanonut, että kun masentuneelle sanotaan, että piristy, se on sama kuin sanoisi syöpäsairaalle, parane.
Toivon, että et koskaan sairastu tähän, on tämä niin helvetillinen tauti.
Sairastan itse vaikeaa masennusta kuudetta vuotta. Rankin hoito oli 10 kerran sähköhoito. Lääkkeet olen kokeillut laidasta laitaan, joten älä tule minua varoittamaan siitä miten masentunutta pitäisi kohdella.
Aika paljon kaikki on omasta asenteesta kiinni.
Etkä voi kieltää sitä tosiasiaa että aika paljon turhaakin ruikutusta täällä näkee.
antoi vain aiheen ymmärtää, että loukkaat tahallasi masennukseen sairastuneita. Kirjoituksesi ei ollut kovin "kauniisti" kirjoitettu, siinä kaikki! :)
Eiköhän me kaikki "kärsitä" tautimme ja sairautemme omalla tavallamme. Turha toista ihmistä on ojentaa. Pitäis vain keskittyä siihen "omaan napaansa" eli oman itsensä paranemiseen. Näin ainakin minun mielestäni.
En ole masentunut, mutta kirjoittelin ajatuksiani.. :)
Minä olen kärsinyt masennuksesta ja ahdistukseta koko ikäni, enkä ole sitä valittanut. Oli pakko mennä lääkäriin suuren ahdistuksen takia työkaverin neuvosta. JOuduin terapiaan ja siellä selvisi lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö. Nyt voin jo paremmin kun tiedän mitä ahsitus on johtunut, joten älä kirjoita vasten parempaa tietoasi ja ole onnellinen ja nöyrä, jos sinulle ei ole sattunut lapsuudessa traumaattisia kokomeuksia.
Miten puhuminen olisi säälinkerjäämistä?
älä tule tänne palstalle. Täällä haetaan vertaistukea, mietitään, että , mikä mua vaivaa jne. Jollekin tämä voi olla ainoa kanava, jossa uskaltaa puhua pahasta olostaan. Jos joku sanoo mulle, että koita nyt piristyä tai näe luonnon kauneus, kun on tuskainen olo, niin se lisää ahdistusta ja syyllisyyttä.
Itse sairastan vaikeaa masennusta neljättä vuotta ja siihen kuuluu myös nuo hetket, jolloin ihailee kaunista luontoa, nauttii hyvästä kirjasta, musiikista, perheestä. Mutta siihen kuuluu vielä toistaiseksi myös hetket, jolloin ei jaksa kuin itkeä, haluaisi vain kuolla pois tuskasta ja toivottomuudesta, ei jaksa huomioida perhettä tarpeeksi jne. Mutta mä olen siitä hyvässä tilanteessa, että mä oon terapiassa oppinut paljon ja myös sen, että tuska menee ohi, vaikkei sitä aina oikein koettelevalla hetkellä tahdo muistaa.