Olen parikymppinen nuori nainen jolla on ollut aina normaalit kuukautiset 13-vuotiaasta alkaen (yläasteikäisenä jäivät toisinaan useaksikin kuukaudeksi pois, mikä käsittääkseni on aivan normaalia).
Harrastan kevyttä liikuntaa (lähinnä lenkkeilyä) tunnin pari päivässä. Joskus innostun jumppaamaan kotonakin.
Syön mielestäni hyvin ja terveellisesti, tosin vihanneksia liian vähän, koska eivät ole ikinä maistuneet. Joka päivä runsaasti maitotuotteita, yksi lämmin liha-ateria, leipää ja voita, puuroa ja vähintään yhden hedelmän. Vitamiinitabletti nykyään joka päivä lisäksi tuon kasvisten vähäisyyden vuoksi. Alkoholia en käytä, tupakka ei pala.
Nukun mielestäni erittäin hyvin noin 8-10 tunnin yöunet lähes joka yö. Terveelliset elämäntavat siis.
Kaikesta tästä huolimatta näytän ulkoisesti todella säälittävältä, riutuneelta ja huonokuntoiselta (sikäli totta että olen lähes aina erittäin väsynyt). Tiedän olevani alipainoinen, kuten olen koko ikäni ollutkin, enkä käsittääkseni voi sille mitään mitä en olisi jo kokeillut? Saan usein kuulla kauhisteluja olemuksestani ja varoituksia anoreksiasta.
Onkohan tämä nyt aivan oikein, että saan riutuneen ja ruman anorektikon ruumiin kiitokseksi terveistä elämäntavoista ja realistisesta minäkuvasta? Ei ihme, ettei miehetkään kiinnostu, kun ulkonäkö on kuin psyykkisesti sairaalla / anorektikolla / heroinistilla yms.
Harrastan kevyttä liikuntaa (lähinnä lenkkeilyä) tunnin pari päivässä. Joskus innostun jumppaamaan kotonakin.
Syön mielestäni hyvin ja terveellisesti, tosin vihanneksia liian vähän, koska eivät ole ikinä maistuneet. Joka päivä runsaasti maitotuotteita, yksi lämmin liha-ateria, leipää ja voita, puuroa ja vähintään yhden hedelmän. Vitamiinitabletti nykyään joka päivä lisäksi tuon kasvisten vähäisyyden vuoksi. Alkoholia en käytä, tupakka ei pala.
Nukun mielestäni erittäin hyvin noin 8-10 tunnin yöunet lähes joka yö. Terveelliset elämäntavat siis.
Kaikesta tästä huolimatta näytän ulkoisesti todella säälittävältä, riutuneelta ja huonokuntoiselta (sikäli totta että olen lähes aina erittäin väsynyt). Tiedän olevani alipainoinen, kuten olen koko ikäni ollutkin, enkä käsittääkseni voi sille mitään mitä en olisi jo kokeillut? Saan usein kuulla kauhisteluja olemuksestani ja varoituksia anoreksiasta.
Onkohan tämä nyt aivan oikein, että saan riutuneen ja ruman anorektikon ruumiin kiitokseksi terveistä elämäntavoista ja realistisesta minäkuvasta? Ei ihme, ettei miehetkään kiinnostu, kun ulkonäkö on kuin psyykkisesti sairaalla / anorektikolla / heroinistilla yms.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hae apteekista rautatabletteja ja kalanmaksaöljykapseleita. Jos ei auta, mene lääkäriin.
Eikä viestisi muuten edes kuulu tälle palstalle.
anemiaa, koska veriarvot on vasta tutkittu ja hemoglobiini erittäin hyvä kuten on aina ollutkin...
kuulostaa... Vielä parikymppisenä painoin 45kg (pituus 171 cm). Paino ei noussut, vaikka tein mitä ja söin tarkoituksella kaikkea "lihottavaa". Sain jatkuvasti kuulla epäilyjä mahdollisesta anoreksiasta ja se oli todella rasittavaa, kun tiesin, ettei minulla moista vaivaa varmasti ole. Nyt olen mielestäni "sopivan kokoinen", 54 kg. Paino ei vieläkään helposti nouse ja voin huoletta syödä sen verran kuin haluan. Jälkeenpäin olen miettinyt, että olisikohan kilpirauhasen toiminta ollut liian vilkasta silloin "laihoina" vuosinani... Voisit pyytää lääkäriltäsi, että tutkisi ensin kilpirauhasen toiminnan; eivät kovin ihmeellisiä kokeita ole. =)
Mä tiiän mitä sä tarkotat. Mulla oli kans aikoinaan sama ongelma. Nyt mä oon lihonu viime kuukausina.