Taas nähtiin mitä vakaumuksellinen luonnonsuojelutyö on. Olen todella kiitollinen Greenpeacelle siitä, että järjestö jaksaa puolustaa luontoa ja sorrettuja. GIITU!
Kiitos Greenpeace
Áhkos
7737
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
joillakin muovikassillinen rahaa joista maksettiin rahakorvauksia työnsä menettäville että he selviävät jokapäiväisistä arkielämänsä kuluistaan? (ruokaostokset,asuntovelkalyhennykset,vaatekulut ym.ym.eteen tulevat kulut)
Kun metsäfirma maksaa lahjusrahat veroparatiisien kautta, niin jostain kumman syystä Greenpeace jättää ko. firman rauhaan (ainakin vähäksi aikaa)...
tämähän on mielenkiintosta!
kerro heti että minkä metsäfirman ne on jättänyt rauhaan eli kuka niille maksaa?
varmaan tiedät kun osaat kirjottaakin.
Greenpeace järjestön motiiveissa ja rahoituskuvioissa on ollut epäiltävää vuosikaudet. Suomalaisten luonnonsuojelijoiden ei pitäisi hakea tukea keskieuroopan urbaaneilta se ei ole reilua ja on typerää. Arvostan itse luontoamme enkä hyväksy sen raiskausta mutta en pidä sen 'suojelusta' kansainvälisen 'mafian' avulla. Varjellaan mielummin itse luontoamme, mehän sen paremmin tunnemme.
vakaumuksellisuuteen valehtelu Ylä-Lapin hakkuista kuten greenpeace tekee huippuna valokuva "Peurakairanjärven rannalla olevasta avohakkuualueesta" joka oli talvinen kuva jängältä. Miksi greenpeace ei kerro saksalaisille jo olemassa olevista suojelualueista tai poromies-liittolaistensa ympäristörikoksista, joihin kuuluu mönkijöiden urat tuntureissa ja jängillä, poroaidat jotka ovat suurena haittana eläimille ja ihmisille tai siitä että poromiehet ovat jo hakanneet omat metsänsä sileiksi. Nyt nämä "sorretut" saamelaiset haluavat valtion maat itselleen että pääsisivät taas metsärahoihin käsiksi. Osittain toivon että näin kävisikin, siinäpä sitä olisi kiitollisuutta greenpeacelle
2005-11-08
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin tyrmää Metsähallituksen ja ministeri Juha Korkeaojan väitteet siitä, että liikelaitoksen meneillään olevat hakkuut Nellimissä olisivat kansainvälisen oikeuden mukaisia. Metsähallitus kritisoi eilen Greenpeacea tiedotteessaan todeten, että ”Metsähallitus ei riko perustuslakia, poronhoitolakia eikä kansainvälisiä sopimuksia, vaikka julkisuudessa näin on väitetty.”
- Metsähallituksen hakkuut Nellimissä ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa. Hakatessaan saamelaisten arvokkaita laidunmetsiä, Suomi rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta vuodelta 1966. YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että Suomi rikkoo kyseistä sopimusta salliessaan hakkuut alueilla, jotka ovat tärkeitä laidunmetsiä saamelaisille poromiehille, kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin totesi Greenpeacen tiedotustilaisuudessa.
Kolme Inarin Nellimin poromiestä ilmoitti 24.10. nostavansa kanteen Metsähallituksen hakkuista tärkeillä laidunalueilla. Lapin käräjäoikeus määräsi kaksi viikkoa sitten Metsähallituksen lopettamaan hakkuut kyseisillä alueilla oikeudenkäynnin ajaksi. Metsähallitus ei ole lopettanut hakkuita, vaan aikoo käyttää lain sallimaa mahdollisuutta vaatia poromiehiltä rahallista vakuutta hakkuiden lopettamista vastaan. Suuren vakuuden vaatimisella Metsähallitus voi estää poromiesten mahdollisuuden oikeudenmukaiseen ja mielekkääseen oikeudenkäyntiin.
Nellimin metsät on hakattu suurilta osin vuoden 1980 jälkeen. Porojen talvilaitumiksi sopivia metsiä on enää harvoina laikkuina. Metsähallituksen tämänhetkiset hakkuusuunnitelmat koskevat lähes kaikkia jäljellä olevia talvilaitumia.
- Poronhoito on saamelaiskulttuurin tärkein perusta. Valtion tulisi huolehtia, että poronhoidon oikeudet otetaan huomioon hakkuissa eikä huomattavaa haittaa poronhoidolle aiheudu. Kukaan ei kuitenkaan arvioi poronhoidolle aiheutuvia haittoja ennen hakkuita. Hakkuut vaarantavat perinteisen poronhoidon tulevaisuuden, koska nuoret pelkäävät ryhtyä vaikeaksi käyneeseen elinkeinoon, kertoo Juha Magga, Suomen porosaamelaiset ry:n puheenjohtaja.
- Saamelaisen poronhoidon ja valtion kiistassa on kysymys oikeudesta osallistua maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon. Valtion hakkuut uhkaavat monilla alueilla tuhota perinteisen poroelinkeinon ja -kulttuurin mahdollisuudet elää, sanoo Pauliina Feodoroff Saaamelaisneuvostosta.
Saamelaisneuvosto on tänä syksynä aloittanut kirjeenvaihdon Stora Enson ja yhtiön listanneiden eettisten sijoitusindeksien (Dow Jones, FTSE4, Ethibel sustainability index) kanssa liittyen puun hankintaan poronhoidolle tärkeiltä laidunalueilta ja arvokkaista aarniometsistä.
- Stora Enso ostaa kriittisten tärkeiden laidunmetsien puun, vaikka se uhkaa perinteistä poronhoitoa ja saamelaiskulttuuria. Olemme vaatineet, että yhtiö poistetaan kestävää toimintaa mittaavien indeksien listoilta kunnes hakkuille on saatu yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt, Feodoroff jatkaa.
Lisätiedot:
Martin Scheinin, kansainvälisen oikeuden professori, Åbo Akademi, 040 508 9532
1) Martin Scheinin on Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtio-oikeuden professori. Hän johtaa myös Åbo Akademin ihmisoikeusinstituuttia ja toimii Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusraportoijana tästä vuodesta alkaen.
poromiesten omat metsät ovat aikoja sitten hakattu sileäksi ja nyt märissään, kun ryty kuuluu "ruunun" metsästä. Valtion metsät pitäisi pyhittää porojen kaluttavaksi.
Omat metsät ovat olleet parhaimpia talvilaidun ja luppometsiä, mutta ei ole painanut, kun avohakkuut on suoritettu.
Greenpeacen pitäisi nostaa helvetinmoinen HALOOO poromiesten tappamien/vaatimien petoeläimien kaatokiintiöiden takia.