Tiedän että osa pitää mua jonain helvetin häirikkönä tai muuta. Mutta mäkin sairastan anoreksiaa..olen ollut yli vuoden sairaalassa, suljetulla osastolla,psykoosi on ehkä suurin ongelmani,joka tuottaa muita sairauksia.En kerro mitään painoja tai muuta ettei kukaan innostuisi niistä.Enemmänkin elämästä lukkojen takana. En traagisia "kun se joutu anoreksian takia sairaalaan tiputukseen" hommia,vaikka nekin olen kokenu.Enkä romantisoi tätä.
Suljetulta osastolta ei pääse ulos,ei edes tupakalle,on henkisesti todella raskasta tuijottaa samoja seiniä koko ajan mä olisin halunnu teho osastolta tullessani lastenosastolle tai sisätaudille,olisi ollut vähän vapaampaa,mut joudunkin mielisairaalaan. En ole hengenvaarallisen laiha,mutta munuaiset vuotaa silti,ja niissä on vikoja.Anoreksia on oravanpyörä,jota ei voi päättää millon lopettaa laihtumisen..Tärisevät kädet ja jalat ja nopea pulssi alhanen paine ovat jo arkipäivää..Kirjotus oli sekava,mutta niin olen minäkin.Kommentoikaa.
Suljetulta osastolta ei pääse ulos,ei edes tupakalle,on henkisesti todella raskasta tuijottaa samoja seiniä koko ajan mä olisin halunnu teho osastolta tullessani lastenosastolle tai sisätaudille,olisi ollut vähän vapaampaa,mut joudunkin mielisairaalaan. En ole hengenvaarallisen laiha,mutta munuaiset vuotaa silti,ja niissä on vikoja.Anoreksia on oravanpyörä,jota ei voi päättää millon lopettaa laihtumisen..Tärisevät kädet ja jalat ja nopea pulssi alhanen paine ovat jo arkipäivää..Kirjotus oli sekava,mutta niin olen minäkin.Kommentoikaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen ollut suljetulla osastolla myös useamman kerran... Ahdistavaa on, varsinkin se miten muut ohjailee sun elämää.
eihän suljettu osasto mikään mielisairaala ole!!
Suljettu osasto on mielisairaalassa vitun pölöpää!!! Eli jos olen suljetulla olen pöpilässä! Vittu kun joillekkin pitää vääntää rautalangasta!
nyt et ole pöpilässä vaan julkisella nettipalstalla, joten koita nyt kultaseni olla huutamatta ja käyttäytyä ihmisiksi.
Kiitos tarinasi kertomisesta. Ei se varmaan helppoa ole kun on oman mielensä vanki ja sitten vielä ulkoisesti kuin vankilassa. Mutta kaipa ne hyvää tarkoitti, että parantuisit etkä tekisi pahaa itselle tai muille?
Mutta entä nyt ja tulevaisuudessa? Oletko paranemaan päin ja mitä lääkärit sanovat? Minkälaista elämäsi on 5, 10, 20 vuoden kuluttua?
Ethän kuitenkaan ole antanut periksi?
En ole paranemään päin=(