SijaisäitiÄiti

minulla on pieni poika, sijaislapsi. Ei mitään yhteyksiä biologisiin vanhempiin (he eivät tahdo pitää yhteyttä) Pitkäaikais-sijoitus, aikuisikään saakka.

Rakastan häntä kuin rakastaisin biologista lastani. Antaisin henkeni hänen puolestaan. Jos hän toivoisi kuuta taivaalta... hakisin sen hänelle.

Saan korvauksen "työstäni". Mutta en sitä tarvitsisi... En siksi että olisin rikas, vaan siksi että hän on minun poikani, eikä siitä minulle tarvitse maksaa!

Toivon että hän joskus voisi tavata biologisen äitinsä ja näin löytää juurensa. Mutta hänellä on myös juuret meidän sukuun, koska vauvasta asti me olemme olleet hänen vanhempansa ja suku hänen sukunsa.
Sanokaa mitä sanotte, Mutta hän on minun poikani!!!
5835
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

kuullostaa siltä että sinulla on minun poikani.

Äänestä
  • Ja pysyykin,pidä se aina mielessäsi.

    Äänestä

  • taitaa olla kirjoitti:

    Ja pysyykin,pidä se aina mielessäsi.

    niin pysyy.

    Äänestä

No jos on todellakin näin, että biovanhemmat eivät halua pitää minkäänlaista yhteyttä lapseensa, saat minun puolestani "omia" hänet. Saat rakastaa hän todella kuin omaasi.

Minun lapseni asuu sijoitettuna muualla, käy säännöllisesti kotona, on minulle äärettömän rakas. Sijoituksen alussa minulla oli suuri pelko, että joku tulee ja "omii" minun lapseni. Mutta eihän näin voi käydä. Minulla on lämpimät välit edelleen lapseeni. On hienoa, että sinä rakastat "lastasi".

Äänestä
  • Hieno asia että olet yhteydessä lapseesi.
    Minä usein mietin, että kuinka pojalleni kerron tulevaisuudessa biologisesta äidisä... Adoptio olisi tässä tapauksessa mielestäni paras ratkaisu.
    Adoptio olisi helpompi selittää,
    -bioäitisi ajatteli että sinun olisi parempi olla äidin ja isän lapsi koska hänellä oli vaikea elämäntilanne.
    Nykyinen tilanne taas...
    -Bioäitisi ei ole antanut äidin ja isän adoptoida sinua mutta ei myöskään itse tahdo sinua tavata...
    Pelkään pieneen sydämeen sattuvan.

    Kävi kuinka kävi... äitiin ja isään voit poika luottaa aina. Me emme sinulta katoa emmekä sinua hylkää.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Olen piokani Äiti kirjoitti:

minulla on pieni poika, sijaislapsi. Ei mitään yhteyksiä biologisiin vanhempiin (he eivät tahdo pitää yhteyttä) Pitkäaikais-sijoitus, aikuisikään saakka.

Rakastan häntä kuin rakastaisin biologista lastani. Antaisin henkeni hänen puolestaan. Jos hän toivoisi kuuta taivaalta... hakisin sen hänelle.

Saan korvauksen "työstäni". Mutta en sitä tarvitsisi... En siksi että olisin rikas, vaan siksi että hän on minun poikani, eikä siitä minulle tarvitse maksaa!

Toivon että hän joskus voisi tavata biologisen äitinsä ja näin löytää juurensa. Mutta hänellä on myös juuret meidän sukuun, koska vauvasta asti me olemme olleet hänen vanhempansa ja suku hänen sukunsa.
Sanokaa mitä sanotte, Mutta hän on minun poikani!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu