Haluaa neuvoja!
Olen ollut kihloissa miesystäväni kanssa 3,5 vuotta.
Avokkini täyttää vuosia joulukuussa ja suunnittelin kutsuvani ystävämme kylään juhlimaan. Siinä vaiheessa kun sitten pidän onnittelupuheen avokilleni, ajattelin polvistua ja kosia häntä=)
Mietin vain sitä että pitäisikö mulla olla sormukset siinä sitten kädessä vai riitäisikö jos kädessäni olisi esim. ruusu?
Koska enhän voi kihlasormuksiakaan ojentaa, koska se on jo hänellä sormessa:)
Ja olisi mukava käydä hänen kanssaan sitten kosinnan jälkeen ajan kanssa yhdessä valikoimassa sormuksia.
Vai pitäisikö rasiassa olla jotkin muut korut, esim. molemmille ranneketjut ym.
Koska kosinta voi näyttää tyhmältä jos hänen suostuessaan ei meillä ole laittaa sormuksia sormiin tai mitään muutakaan yhteistä esinettä ym.
Olen ollut kihloissa miesystäväni kanssa 3,5 vuotta.
Avokkini täyttää vuosia joulukuussa ja suunnittelin kutsuvani ystävämme kylään juhlimaan. Siinä vaiheessa kun sitten pidän onnittelupuheen avokilleni, ajattelin polvistua ja kosia häntä=)
Mietin vain sitä että pitäisikö mulla olla sormukset siinä sitten kädessä vai riitäisikö jos kädessäni olisi esim. ruusu?
Koska enhän voi kihlasormuksiakaan ojentaa, koska se on jo hänellä sormessa:)
Ja olisi mukava käydä hänen kanssaan sitten kosinnan jälkeen ajan kanssa yhdessä valikoimassa sormuksia.
Vai pitäisikö rasiassa olla jotkin muut korut, esim. molemmille ranneketjut ym.
Koska kosinta voi näyttää tyhmältä jos hänen suostuessaan ei meillä ole laittaa sormuksia sormiin tai mitään muutakaan yhteistä esinettä ym.
Vastaukset 13
Vanhimmat
olla mitään laitettavaa minnekään... Ei minusta ainakaan. Ja jos olette jo kihloissa, kosiminen on oikeastaan vaan "päätetäänpäs se hääpäiväkin nyt sitten viimein - tyylinen".
Eli kosaset vaan ja sit pussaatte ja olette romanttisia! :)
Onnea!
kiitos! ajattelin jos vaikka ruusun ojentaisin kysyessäni.
Miksi sinun enää pitäisi kosia, jos kerran olette jo lupautuneet menemään naimisiin? Aika typerältä minusta vaikuttaisi, jos nainen kysyisi suurin elkein "Menetkö naimisiin kanssani?", vaikka lupaukset on jo annettu. Ja vielä ystävien edessä. Ja muutenkin tuo touhu vaikuttaa teatterilta: "Koska kosinta voi näyttää tyhmältä jos hänen suostuessaan ei meillä ole laittaa sormuksia sormiin tai mitään muutakaan yhteistä esinettä". Mitä väliä?
samaa mieltä, kyllä kosiminen on siinä vaiheessa myöhäistä kun kihlat on jo ostettu. No kukin tyylillään, olihan tässä telkkarissakin se helvetin tyylitön ohjelma jossa kosittiin suorassa lähetyksessä ja sitten tuli joku elvis pappi ja vihki parin puoliksi huonolla suomella ja puoliksi vielä huonommalla englannilla, järjestä vaikka sellainen kohtaus niin on ainakin kavereillas hauskaa :)
En kysyisi häneltä että menetkö naisimisiin kanssani, koska olemme jo sen toisillemme luvanneet kihlautuessa.
Itse naimisiin menosta vain ei ole ollut suurempaa puhetta, eikä ajankohtaa ole päätetty.
Ensin kiitän kaikkia paikalle saapuneita.
Sitten Onnittelen avokkiani ja kerron kuinka ihanaa tämä yhteinen aikamme on ollut.
Ja että paras tekoni ikinä, oli mennä kihloihin hänen kanssaan. Ja että nyt haluankin kysyä tärkeän kysymyksen, mitä et ole varmaankaan osannut odottaa=) Sitten kaikkien katsellessa, polvistun hymyillen hänen eteensä, ojennan ruusun ja kysyn:"Menetkö naimisiin kanssani huhtikuun 7. päivänä (ja loppuun lisään paikan nimen josta olen varannut sille päivälle vihkimistilaisuutta varten tietyn osan)
On siinä erikoinen tapa kysyä pelkästään että sopiiko päivämäärä ja aika toiselle. No tietysti jos tietää että toinen on häveliäämpää sorttia niin saa tietysti runnottua oman päivämääräehdotuksen läpi kun toinen ei yleisön edessä uskalla sanoa vastaankaan.
niin ihanalta!! Onnea!!!!!!
tuolla tavalla saa asiat ainakin eteenpäin eikä tarvitse odottaa toisen aloitetta :-D
Kirjoitit, että kosinta voi näyttää tyhmältä, kun ei ole sormuksia mitä laittaa sormiin. Saanen kirjoittaa sitten, että eikös se itse kosintakin voi vaikuttaa tyhmältä? Kun te olette jo kihloissa ja mies on jo 3,5 vuotta sitten suostunut menemään kanssasi naimisiin? Vai onko hän suostunut?
Mutta jos haluat vielä kosia niin mikäs siinä. Mielestäni kosiessa ei tarvitse olla sormusta. Ja jos aikaisempi kihlaus ei ole ollut "oikea kihlaus" niin tehän voitte ostaa uudet kihlasormukset joihin kaiverratte tämän kosintapäivän (suostumispäivän).
Niin mitä sormuksia haluat yhdessä käydä valikoimassa? Vihkisormuksia vai...?
Oho, anteeksi en taas lukenut kaikkia viestejä. Siis et varsinaisesti kosikaan vaan ehdotat tai kysyt sopiiko tietty päivämäärä hääpäiväksi. Hyvin juhlallisesti.
Tuo tietysti on erikoista kysyä toiselta, että sopiiko se päivä ja kertoa, että olen jo varannut siksi päiväksi tilan. Tietysti jos se ei sovi niin varauksen voi perua. Itse kyllä haluaisin keskustella yhdessä päivämäärästä ja paikasta mieheni kanssa. Mutta kaikilla on omat tapansa.
Kuinka paljon olette puhuneet naimisiin menosta? Ja kuinka paljon on ollut puhetta häitten ajankohdasta? Tuossa ajassa luulisi ehtineen puhua asiasta paljonkin. Oletko 100% varma, että mies kihlautuessaan lupautui menemään kanssasi naimisiin? Nimimerkkisikin on ”Toivottavasti morsian…”?
Ei kai ole väliä miltä kosinta (tai häiden ajankohdan kysyminen) näyttää ystäviesi silmissä? Tärkeintä on miltä se teistä kahdesta tuntuu. Ruusu on mun mielestä ihan hyvä. Koska kyseessä ei ole kosinta, eli et pyydä miestä mieheksesi niin ei tarvitse sormuksia. (tai kosiessakaan ei ole pakko olla sormuksia)
Jos olette kihloissa, kosinta on jo tehty. Jos vielä kosit, teet vain teistä molemmista aika pellejä ystävien edessä.
Siis: ensin toinen kosii, ja jos toinen suostuu, sitten ollaan kihloissa. Ihan riippumatta siitä onko sormuksia. Jos taas naimisiinmenosta ei ole sovittu, ei olla kihloissa, vaikka miten olisi sormukset sormissa. Sormukset eivät tee kihlausta, se on lupaus naimisiinmenosta.
Sillä tavalla ei velvoita, että jos ei pidäkään lupaustaan (purkaa kihlauksen) toinen ei voi vaatia vahingonkorvauksia. Mutta kihlauksen merkitys kyllä on vieläkin sama, että se on lupaus (sopimus) avioliiton solmimisesta. Kahdenkeskinen kylläkin eli sitä ei tarvitse mihinkään ilmoittaa ja kihlauksen voi purkaa.
Naisen lakikirjassa minkä mainitsit kuitenkin on tuo kohta myös: "Sopimus avioliiton solmimisesta.".
Jos sellaista ei ole sovittu, ei olla kihloissa.
Ja miksi sopia jotain mitä ei ole tarkoituskaan toteuttaa... Siis kun jotkut tietävät jo "kihloihin" mennessä, että eivät aio mennä naimisiin koskaan.