Moikka! Sellaista kyselisin että onko immeisiä joilla olisi kokemusta vauvojen hankkimisesta kun opiskelut on vielä (pahasti) kesken?! Jätittekö opiskelut pois ja jatkoitte kun lapsi/lapset olivat kyllin vanhoja päiväkotiin? Opiskelitteko vauvanhoidon ohella? Vai jotenkin muuten? Ja miten sujui? Ja miten olette taloudellisesti pärjänneet?
Itselläni on hirmuisa vauvakuume mutta opiskeluja vielä ainakin 4vuotta jäljellä. En haluaisi odottaa siihen että valmistun saatikka että olisin ehtinyt työelämään koska sitten olen jo niin "vanha". Mielipiteitä ja kokemuksia otetaan avosylin vastaan! :)
Itselläni on hirmuisa vauvakuume mutta opiskeluja vielä ainakin 4vuotta jäljellä. En haluaisi odottaa siihen että valmistun saatikka että olisin ehtinyt työelämään koska sitten olen jo niin "vanha". Mielipiteitä ja kokemuksia otetaan avosylin vastaan! :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itselläni ei siis kokemusta vauvoista saati sitten vielä opiskelusta, VIELÄ! Äidiltäni sitä kokemusta sitten löytyykin; yksinhuoltaja, kaksi pientä lasta, lääkiksen opinnot, toinen lapsista syntyi vielä kesken opintojen! Että toivoa on selvitä! ;) Valtio tukee yllättävän paljon.
Äidin esimerkin rohkaisemana yritämme saada avokkini kanssa lasta, vaikka opiskelut on vasta aluillaan. :)
Pitää myös muistaa se, että meillä naisilla on se biologinen kello joka tikittää. Jos ei nappaa tikityksestä kiinni oikealla hetkellä, ja yrittää vasta vuosien kuluttua, saattaa edessä olla ongelma poikasineen. Naisen hedelmällisyys kun romahtaa katastrofaalisesti kolmenkympin paikkeilla... :( Kyllähän se lapsen tekeminen onnistuu useilta siinäkin vaiheessa, mutta vaikeampaa se on, ja saattaa olla, että täytyy turvautua kaikenlaisiin hedelmöityshoitoihin...
Anyway, tässä vain mun mielipiteeni asiasta...
Hyvää loppusyksyä kaikille vauvakuumeisille! :)
luokallani 5 opiskelijaa on saanut vauvan.. Osa jää vuodeksi kotiin, muutama kahlaa opintoja vauvan kanssa (mies hoitaa välillä kotona).. Meidän koulussa vauvoihin suhtaudutaan hyvin.. saavat olla tunneilla mukana!
Itsekin ollaan yritetty vauvaa vuosi, tuloksetta. kaksi vuotta opiskeluja jäljellä..
jokaisen tulee ite miettiä jaksaako opiskella samalla vai jääkö kotiin.. AMK:ssa saa olla 2vuotta kotona, eikä se vaikuta opintopihin..
Ihanaa kuulla teidän muidenkin samanlaisia ajatuksia. Itse olen jo 24-vuotias, olen opiskellut AMK:ssa alaa joka ei kiinnosta enkä aio opintoja tehdä loppuun (nyt on menossa toinen välivuosi). Nyt haaveilen uudesta opiskelupaikasta toivomallani alalla, mutta toisaalta vauvakuume on ihan mieletön, varsinkin kun olen aina haaveillut useammasta lapsesta ja toivonut saavani lapsia melko nuorena... se biologinen kello todella tikittää! Tuntuu vain että ympäristön paineet tästä tilanteesta (ei edes opiskelupaikkaa!) estää kohta kokonaan vauvahaaveet... :(
Mulla on ihan täysin sama tilanne! Opiskelen amks:ssa alaa joka ei kiinnosta, keväällä taas hakemaan uutta paikkaa (joka toivon mukaan olisi sitten se MUN juttu). 4 lasta olisi toiveena (en tiedä miks just 4, se kuulostaa kivalta :)) ja kyllähän mä aina oon lapset halunnut aikaisin saada. Eihän mulla ikän puolesta vielä mitään kiirettä oo, vasta 20v, mutta silti! Hoh, ja joka aamu, päivä ja ilta on raskaus, vaavit ja lapset ajatuksissa...
Olipa Vadelma ihanaa kuulla tilanteestasi, niiiin tutun kuuloisesta...Toden totta, jatkuvasti raskaus, vauvat ja lapset ajatuksissa ja toisaalta noi opiskelut ja se (toivottavasti vihdoin!) oikea ala... Toivotan sulle ja muillekin kaikkea hyvää, opiskelu- ja ennenkaikkea vauvaonnea :)
Heips!
Parvekkeella tutii 8 kk:n ikäinen tytteli jonka äidin OIKEASTI pitäisi nyt opiskella eikä surffata... (ai ai) Asia on siis hyvin ajankohtainen meidän perheessämme, jossa kummallakin vanhemmalla on n. 1½ v. yliopisto-opintoja jäljellä.
Miksi nyt?
Lapsi "hankittiin" tietoisesti nyt, koska vaihtoehtona olisi ollut usean vuoden odottelu ennen kuin ne tavanomaiset puitteet (asunto, auto ja ennen kaikkea vakituinen työ) olisivat olleet kunnossa. Siihen vauvakuume ei antanut periksi!
Laskimme myös sen varaan että vauva saattaa antaa odotuttaa itseään, ja senkin aikana on elettävä tavallista elämää. Puoli vuotta sitten yritettiin ennen tärppiä.
Opinnoista:
Opintoviikkoja kerääntyi mukavasti raskauden aikana rv 35 asti. Olen vielä virallisesti äitiyslomalla, mutta käytännössä loma loppui syyskuussa vauvan ollessa puolivuotias.
Käynnistän opintoja pikkuhiljaa kotoa, kerran viikossa mies hoitaa vauvaa jolloin minä käyn luennoilla. Myös isovanhemmat auttavat silloin tällöin. Järjestely toimii vallan mainiosti silloin kun minulla on kurinalaisuutta opiskeluun... ;)
Raha-asioista:
Asumme parhaillaan vuokralla isossa mutta edullisessa opiskelija-asunnossa. Tuskin olisimme uskaltaneet hankkia lasta jollei tilillä olisi useampi tuhat euroa säästössä pahan päivän varalle. Myös vanhempamme tukevat jos tulee paha hätä, tosin heidän siivellään emme elä.
Mies tekee töitä opintojen ohella, joten päivät ovat välillä pitkiä. Lisäksi mies nostaa opintotukea ja asumistukea, minulle tulevat äp-raha ja lapsilisä. Säästöt ovat onneksi vielä tallessa.
Suurin ongelma on varmaan ollut kummankin opintojen ja töitten yhteen sovittaminen, joka on ollut köydenvetoa siitä kumman kannattaisi valmistua ensin. Haluaisin saada tarpeeksi opintoviikkoja nostaakseni opintotukea keväällä, mutta pitää lapsen kotona ainakin kevätlukukauden.
Pikkukakkosesta:
Toinen lapsi olisi haaveissa, mutta miehen mielestä ainakin hänen olisi syytä valmistua ja päästä töihin ennen sitä. Minulle taas sopisi vaikka heti, sillä opinnot luistavat raskausaikana ja voisin vaikka valmistua vatsa pyöreänä. ;) En haluaisi saada vakituista työpaikkaa vaan jäädäkseni sieltä heti lomalle!
Tässä meidän pitkä tarinamme. En voi sanoa yksiselitteisesti, kannattaako opiskelijan hankkia lapsia, mutta meille se on tähän asti sopinut hyvin. Sitä kyllä kannattaa pohtia erittäin tarkkaan. =)