Jos koira epävarmuuttaan/pelkoaan räyhää ulkoilessa ohiajaville autoille, niin onko väärin siinä tilanteessa ottaa koira tukevasti vierelle ja rauhoittaa se puhumalla? Ei siis lässyttämällä, vaan rauhallisella äänensävyllä?
Tämä on varmasti joidenkin mielestä todella typerä kysymys, mutta haluaisin tietää. Jotkut kouluttajat kun käskevät ottaa luulot pois ja toiset taas puhuvat rauhallisemman etenemisen puolesta... Ensin mainitut perustelevat sillä, että koira ei kunnioita johtajuutta ja sille pitää tehdä selväksi mikä on sallittua. Toiset taas selittävät asian sillä, että koira ei luota minuun kun räyhää peloissaan ja että pahennan asiaa kovilla otteilla.
Kokemuksia siis??
Tämä on varmasti joidenkin mielestä todella typerä kysymys, mutta haluaisin tietää. Jotkut kouluttajat kun käskevät ottaa luulot pois ja toiset taas puhuvat rauhallisemman etenemisen puolesta... Ensin mainitut perustelevat sillä, että koira ei kunnioita johtajuutta ja sille pitää tehdä selväksi mikä on sallittua. Toiset taas selittävät asian sillä, että koira ei luota minuun kun räyhää peloissaan ja että pahennan asiaa kovilla otteilla.
Kokemuksia siis??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Varmaan sen takia tulee niin erilaisia neuvoja ja kommentteja kun kukaan ei tunne sinun koiraa!
Meillä kaikilla on omat koira kokemukset ja miten on ongelmia ratkottu...
Mutta ne ei välttämättä sovi toiselle!
Pääasia tuossa kai on, saada koiralta ei-toivottu toiminta pois, oli tapa mikä vaan(tietysti ilman satuttamista), kunhan se toimii!
Minäkään en tiedä koiraasi joten se jää sinun arvioitavaksi tarvitseeko koira pehmeää vai kovaa koulutusta asiassa!
Joka koira on eri tasoinen, toiset pehmeitä lutusia jotka uskoo kun sanoo vaan EI ja toruu päälle, mutta sitten on näitä jästipäitä joille saa olla tosi tiukkana ja johtajuus välttämätöntä! Ja jos kumpaakaan väärin kouluttaa, tulee todennäköisesti ongelmia...
Onko tuo vierelle otto ja rauhoittelu puhumalla tehonnut? Jos tuo tehoaa, ei koira tarvitse mitään luulojen pois ottoa tms...
Jos se pelkoaan räyhää, on se tietysti turvaton, eikö niin...
Oletko kokeillut sitä, että itse olet aina koiran ja auton välissä. Et laske koiraa "selvittelemään välejään" autojen kanssa.
Sinä vastaat tulevista tilanteista eikä koiran tarvitse toimia oman pelkonsa hallinnassa pitämiseksi.
Minä sain aralta koiralta pelkäämisen tuolla konstilla pois! Minä olin tilanteissa aina ensin vastaava, kohdattiin sitten koiria tai pelottavia mustia säkkejä tien varressa :)
Laitoin koiran aina sinne puolelle, että olin itse pelottavan asian ja koiran välissä, menin urhoollisesti ja levollisesti tilanteesta ohi, koira oppi, että minä hallitsen tilanteet ym..
Nykyään ei mene koiria itse haistelemaan mutta jos sanon, että saat mennä, uskaltautuu hiljaa toisen lähelle (eli koira luottaa minun tietävän kuka on turvallinen haistella).
Toinen mikä tuli mieleen, on siedätyshoito! Eli menet tien varteen vaikka penkille istumaan ja koiran kanssa "katselette" autoja. Koiran pitää istua tai maata. Muista itse olla hyvin tylsääntyneen oloinen (huokaile ja haukottele ja katsele vaikka taivaille tai näprää kiinnostuneesti hanskaa :), koira rauhottuu pikku hiljaa kun huomaa, ettet sinä reagoi autoihin mitenkään ja ettei sinua yksinkertaisesti kiinnosta autot!
Tollasia tuli mieleen mutt tosiaan kannattaa itse miettiä tarviiko koira pehmeät vai kovat otteet..
Minkä rotuinen se on?
Olen kovasti tarkkaillut tilanteissa myös itseäni. Ja olen kokeillut eri keinoja tilanteessa. Alkuun toimi kielto, kun ehti kieltämään ennen kun rähinä pääsi alkuun. (näinhän sen siis pitäisi mennä!) Sittemmin tilanne vaan paheni, mutta kovempi kieltäminen ei todellakaan auttanut ja kokeilin tilanteessa jopa vesisuihkulla ruikkaamista erään kouluttajan ohjeen mukaan. Yksi ehdotti räminätölkkiä, mutta siihen en ole lähtenyt, kun ei näyttänyt muutenkaan "järeämmät" keinot toimivan. Ja yksi syy on ehkä siinä, että itse en koskaan ole uskonut koviin otteisiin, eikä minusta niihin olekkaan. En siis sillä tapaa ohjatessa usko itseeni, joten eipä se koirakaan usko...
Kärsivällisyydellä olen saanut muissakin asioissa tulosta, esimerkiksi koiran hoidossa, tarkoittaen kynsienleikkausta, harjausta, lääkintää ja pesua. Nyt se luottaa minuun niissä tilanteissa, mutta esimerkiksi miestäni pakenee.
Mutta mitä noihin räyhätilanteisiin tulee, niin olen nyt tehnyt niin, että otan koiran rauhallisesti viereeni, siten ettei panta kiristä ja vaan juttelen sille rauhallisella äänellä. Ei mene kauaa, kun koira "sulaa". Siitä huomaa kyllä, koska se "pudottaa asenteensa". Sitten olen jatkanut matkaa niin kuin mitään ei olisi ollutkaan. Koira on sekarotuinen, aika isokokoinen. Sen isässä on osittain ainakin labbista ja sakemannia. Kotona koira on tosi luttana, mutta pihalla on ongelmia. Se ei ole koskaan uhmannut minua mitenkään, pistää vaan miettimään tätä luottamuspula-juttua. Eikä tätä räyhää tapahdu ainoastaan minun kanssa, vaan myös niinä harvoina kertoina kun isäntä lähtee viemään koiraa pihalle. Pidän itseäni jämptinä koiran kanssa ja isäntä on vielä jämptimpi. Jossain kuitenkin mättää...
Nuo sinun otteethan kuulostaa hyviltä!
Ehkä siihen tosiaan auttaa tuo kärsivällisyys parhaiten...
Minä en ole koskaan kokeillu noita vesisuihku hommia tai räminäpurkkia, en oikein usko niihin. Kyllähän koira pitää saada tottelemaan ilman purnukoita ym.. :)
Aika pehmeältä koirasi kuulostaa mutta nyt on vaan autoissa joku erittäin häiritsevä asia!
Onko se varmasti pelkoa?
Jotkut paimennus viettiset koirat "paimentaa" autoja, ja tosiaan suu vaahdossa haukkuvat niille!
Onko joskus auto satuttanu koiraa tai liittyykö autoihin muita epämiellyttäviä muistoja?
Hyvä, jos jonkun mielestä kuulostaa hyvältä, itseltä meinaa aina välillä usko loppua. . . :)
Tietääkseni koiralla ei ole ollut auton kanssa mitään konfliktia. Jotkut autot ohittaa nätisti, ei edes huomaa. Useimmiten alkaa ohitella nätisti, kun on ensin muutaman kerran rauhoituttu tien poskessa ja kateltu muutama ohiajava auto kaikessa rauhassa.
Koiruus on ollut pienen ikänsä jollain tapaa varautunut; saattaa jotain mielestään ihmeellistä nähdessään pysähtyä tuijottamaan selkeästi huolestuneen ja hämmentyneen näköisenä. Useimmiten "herää" tästä, kun sanon "ettei siellä ole mitään". Toisinaan se sitten vaan päättää karauttaa hihnassa rääkymään, ihan kuin varmuuden vuoksi. Mietin sitäkin, että voisiko tässä olla joku reviirin vartiointi kyseessä...
Aikanani koitin harhauttaa koiraa lelulla, mutta se ei toiminut koska koira kertakaikkiaan kiihtyi entisestään. Namit taas eivät kiinnostaneet. Tai sitten minä en vain ole kiinnostava koiran mielestä...
Muutan kerran kokeilin tilanteessa nykäisyä hihnasta ja tiukkaa kieltoa. Koira meni sen näköiseksi, kuin olisi pelännyt minun lyövän sitä. Koskaan sitä ei ole läimitty tai vastaavaa. Itselleni tuli tosi paha olo tilanteesta. Otti varmaan minun sieluuni kovemmin kuin koiran, mene ja tiedä...
Saanko kysyä minkä ikäinen koira on?
Tuo epäilevyys asioita kohtaan kuulostaa nuoren koiran varautuneisuudelta...
Jos se kuitenkin rauhottuu rauhoittamalla, ja kun on alku huumasta päässy, uskon tuohon ongelmaan riittävän pelkästään kärsivällisyyden. Oppii pikku hiljaa ettei kannata räyhätä!
Hyviä neuvoja vois muuten löytyä myös koirat.comin keskustelu sivuilta... Itse oon aika ahkera kävijä siellä :)
on kohtapuoliin 1v 9kk vanha. Parhaassa iässä siis... ;)
Taidanpa pistäytyä mainitsemallasi sivustolla.
Kiitos sinulle!
Hyvää syksyn jatkoa ja toivottavasti koirat.comista löytyy uusia ideoita :)!!