Mitäs mieltä olette..onkohan masennus periytyvää sillätavalla että se on opittua. Tuli vain jotenkin mieleeni että jos koko lapsuutensa ajan katselee epätasapainoista äitiä joka jo lapselleen valittaa asioista ja jatkaa tätä vuosikymmeniä niin että lapsikin on jo jollaintavalla sekoitettu päästään. Jos 'masennus'-mallin omii omilta vanhemmiltaan niin sitähän on jo valmiiksi masentunut lapsesta saakka ja sitähän on jo vaikee korjata aikuisiässä. Mitäs sanotte. Hyvää syksyn jatkoa kaikille.
perinnöksi
uusi sukupolvi
1122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opittuja tapoja saattaa olla, mutta yksilössähän se vika on ellei osaa käyttää tilaisuutta hyväkseen oman persoonan esilletuomisessa päästessään vanhemmista eroon. Väärinkäsityksien äitihän on se, että nuori aikuinen käy koulunsa läpi ja aloittaa elämänsä omana itsenään, eikä näin enää vastaakkaan sitä nekemystä, joka vanhentuvilla ihmisillä hänestä on. Saattaa toki olla, ettei ympäristö taikka jokin esim. taloudellinen tekijä anna periksi tuoda esille sitä omaa persoonaa, jolloin ympäristö kokonaisvaltaisesti on masentava.