Tilanne on tämä: oma aviomies on perheriidan päätteksi pahoinpidellyt vaimonsa ja siitä aiheutunut sairaalahoitoa vaativa vamma. Asiasta ei ole tehty ilmoitusta poliisille.. "tällä kerralla meni överiksi.." Aviomies vannoo ettei tapahdu toiste. On rakastava, hellä, kaikkea paskaa.
2 kk myöhemmin kun asiasta pitäisi tehdä selvitys KELAlle, mies kiistää pahoinpitelyn. Mies esittää erilaisia syitä mikä johti "tönäisyyn". Toisin sanoen, mies syytää kaiken syyn ja vastuun vaimon niskaan. Mies on lakimies ja uhoaa vain että "uskallapas viedä asia oikeuteen, tai kertoa oma versiosi tapahtuneesta, ketähän ne uskoo??". Niinpä niin.
Eli, jos vaimo kertoo KELAlle tapahtuneen hänen kannaltaan, he tietysti kieltäytyvät sairapäivärahojen maksusta. Se tarkoittaa että vaimo menettää osan palkastaan. Toisin sanoen kärsijä on vaimo. Jos vaimo ei ilmoita KELAlle mitään, vaimo menettää osan palkastaan. Jos vaimo valehtelee, KELA saa kuitenkin jotain kautta tietoon (epikriisistä?) että kyse on ollut pahoinpitelystä. Vaimo syyllistyy johonkin.. mikähän lie, jos kyse olisi vakuutuskorvauksista niin vakuututuspetokseen. Jos vaimo lähtee "hakemaan oikeutta", eli tekee ilmoituksen poliisille, joka tutkii asian ja sitä kautta selvittää vastuullisen, niin ensinnäkin poliisilla ON Parempaakin tekemistä kuin perheriidan selvittely. Toiseksi, siinä vaiheessa avioliitto ei ole enää pelastettavissa millään keinoin. Ja vaimo on menettänyt kasvonsa kaikkien sukulaisten ym. silmissä. Etenkin jos poliisitutkinta ja tuomio kääntyy miehen puolelle vaimoa vastaan. Kysehän on sana sanaa vastaan, ja ketähän uskotaan, kun mies on lakimie ja hallitsee kaikki kusetukset. Vaimolla ei ole varaa kalliiseen kunnolliseen asianajajaan. Ja, joka tapauksessa oli syyllinen kuka tahansa, rahaa kuluu aiheettomasti ja molemmat maksavat vähintään omat kulunsa. Ja taas vaimo kärsii.
Mitä tuollaisessa tilanteessa vaimo voi tehdä, olla rehellinenkö?
2 kk myöhemmin kun asiasta pitäisi tehdä selvitys KELAlle, mies kiistää pahoinpitelyn. Mies esittää erilaisia syitä mikä johti "tönäisyyn". Toisin sanoen, mies syytää kaiken syyn ja vastuun vaimon niskaan. Mies on lakimies ja uhoaa vain että "uskallapas viedä asia oikeuteen, tai kertoa oma versiosi tapahtuneesta, ketähän ne uskoo??". Niinpä niin.
Eli, jos vaimo kertoo KELAlle tapahtuneen hänen kannaltaan, he tietysti kieltäytyvät sairapäivärahojen maksusta. Se tarkoittaa että vaimo menettää osan palkastaan. Toisin sanoen kärsijä on vaimo. Jos vaimo ei ilmoita KELAlle mitään, vaimo menettää osan palkastaan. Jos vaimo valehtelee, KELA saa kuitenkin jotain kautta tietoon (epikriisistä?) että kyse on ollut pahoinpitelystä. Vaimo syyllistyy johonkin.. mikähän lie, jos kyse olisi vakuutuskorvauksista niin vakuututuspetokseen. Jos vaimo lähtee "hakemaan oikeutta", eli tekee ilmoituksen poliisille, joka tutkii asian ja sitä kautta selvittää vastuullisen, niin ensinnäkin poliisilla ON Parempaakin tekemistä kuin perheriidan selvittely. Toiseksi, siinä vaiheessa avioliitto ei ole enää pelastettavissa millään keinoin. Ja vaimo on menettänyt kasvonsa kaikkien sukulaisten ym. silmissä. Etenkin jos poliisitutkinta ja tuomio kääntyy miehen puolelle vaimoa vastaan. Kysehän on sana sanaa vastaan, ja ketähän uskotaan, kun mies on lakimie ja hallitsee kaikki kusetukset. Vaimolla ei ole varaa kalliiseen kunnolliseen asianajajaan. Ja, joka tapauksessa oli syyllinen kuka tahansa, rahaa kuluu aiheettomasti ja molemmat maksavat vähintään omat kulunsa. Ja taas vaimo kärsii.
Mitä tuollaisessa tilanteessa vaimo voi tehdä, olla rehellinenkö?
Vastaukset 7
Vanhimmat
törmännyt tuollaiseen "ongelmaan"..? Siis tuo kummastuttaa mitä se Kelalle kuuluu, millaisessa tilanteessa asiakas on loukkaantunut ja joutunut sairauslomalle? Mielestäni ei kuulu mitenkään. Jos henkilö on lääkärin toimesta kirjattu sairauslomalle, olkoot sitten vaikka puolison pahoinpitelyn seurauksena,mikä on ikävää ja valitettavaa, niin ei kuulu Kelalle, mikä on taustalla. Jos joku muu tietää paremmin niin kertokoon.
Jos työnantaja on hakenut sairaspäivärahakorvausta kelalta, kela selvittää onko kyseessä tapaturma jolloin korvausta pitää hakea vakuutusyhtiöstä. Ellei ole tapaturma, potilas selvittäköön mistä sairaudesta on kyse, milloin alkoi jne. Tämän perustana on se lääkärintodistus jonka potilas on työnantajalleen toimittanut sairaslomansa perusteeksi.
Tunnusmerkit eivät ainakaan näytä hyvältä. Vanha totuus nimittäin on, että jos mies lyö vaimoaan kerran noinkin pahasti, niin on vain ajan kysymys, koska tulee se toinen kerta ja silloin jo taas pahempana eli kierre jatkuu.
Jostain kumman syystä Suomessa on sinisilmäisiä naisia pilvin pimein, jotka uskovat miehensä vakuutteluja. Lähes kaikki käyvät vielä linnassa olevaa miestään tapaamassa, jos mies on sinne joutunut ja vakuuttelevat, että se on niin lutunen ja ihana mies selvänä, mutta kun saa viinaa niin muuttuu hirviöksi.
Naisille on kyllä monia organisaatioita, joista voi hakea ongelmaan apua.
Tässä ei ollutkaan kyse tuon aviosuhteen ruotimisesta ja arvostelusta, vaan siitä miten selvitä niistä tilanteista jotka on jo eteen tullut. Pragmatiikkaa,
Kuuluuhan se Kelalle jo senkin tähden, että jos joku on tahallisesti, vieläpä rikoksella, aiheuttanut Kelan korvattavan vamman, niin tokihan Kelalla on oikeus vaatia maksamansa korvaus takaisin vamman aiheuttajalta. Varmaankin Kela tällaisessa tapauksessa edellyttää, että asianomistaja tekee pahoinpitelystä rikosilmoituksen - luulisin.
Näin minäkin sen ajattelen, että jollei vaimo tee miehestään rikosilmoitusta, niin sairausajan palkka jää maksamatta koska KELA ei sitä korvaa. Eli vaimo jää kärsijäksi.
Toinen vaihtoehto kai on tehdä rikosilmoitus tai tutkintapyyntö, joka taas kuulostaa aika dramaattiselta. Ilmoitus on ymmärrettävää siinä tapauksessa jos pahoinpitelyt ja tappelut kuuluvat ko. perheen arkeen, niin jossain vaiheessa on puututtava. Ekakertalainen luonnollisesti uskoo, että asiat saadaan muutenkin järjestettyä, tai sitten asiassa on taustalla sellaisia edunalaisia tekijöitä jotka vain ko. pariskunta itse tietää. Esimerkiksi asia tulee monien mutkien kautta kuitenkin työnantajan tietoon. Vaimolle voi olla kova paikka jos ihmiseet alkavat osoittelemaan sormella kuinka tyhmä se on, kun on sellaisen miehen ottanut. Miten siitä miehestä tällaista olisi tiennyt ennen kuin näin kävi?
Ulkopuoliset ovat hyviä neuvomaan. Se, kenen elämää se konkreettisesti koskettaa onkin eri tilanteessa. Yksi pieni askel voi muuttaa koko elämän - eikä aina parempaan suuntaan vaikka niin luulisi... ei oo helppoo elämä, mutta kukapa sellaista olisi luvannutkaan.
Eikö pahoinpidellyksi joutunut vaimo voi sanoa miehelleen, että saattaa vahingossa kertoa tapauksesta miehen työkavereille, pomolle tms. Ei lakimiespiireissäkään ole hyväksyttävää vaimon hakkaaminen jne.
Itse ainakin toimisin niin.