Kysyit, olinko se minä
joka huusi avaruuteen
silmät kiinni.
Se olin minä
minulla on tapana tehdä niin,
mutta teen sen silmät avoinna
ja äänettömänä.
Huudan niin lujaa kuin jaksan!
Se on tapani
että jaksaisin
Aina en tiedä, rakastanko enää
"ketään"
ja kysyn sitä avaruudelta,
vieläkö minussa riittää rakkautta.
Minä, syntinen pakana
joka ei kuule Jumalaa
tyhjässä sielussaan.
Ehkä sinäkin
olet luonut minusta kuvan,
jolta et huomaa minua.
En olekaan aina se herttainen,
se on ulkokuorta
vaikka suurimmaksi osaksi totta
On minussa myös puoli toinen
laskelmoiva, jäykkä, kärttyinen
ja yleensä sitä ei näe,
harva siihen edes uskoo.
Huudan taas avaruuteen
Harvoin sieltä vastausta kuulee
mutta olo helpottuu.
Pilvet hiukan raottuu
luo lämpöään päivänsäde
ja hymyilen jälleen.
Uskokoon, ken tahtoo!
-Tunsitko halauksen,
näitkö silmäni
Sinä, päivänsäteeni? ;-)
joka huusi avaruuteen
silmät kiinni.
Se olin minä
minulla on tapana tehdä niin,
mutta teen sen silmät avoinna
ja äänettömänä.
Huudan niin lujaa kuin jaksan!
Se on tapani
että jaksaisin
Aina en tiedä, rakastanko enää
"ketään"
ja kysyn sitä avaruudelta,
vieläkö minussa riittää rakkautta.
Minä, syntinen pakana
joka ei kuule Jumalaa
tyhjässä sielussaan.
Ehkä sinäkin
olet luonut minusta kuvan,
jolta et huomaa minua.
En olekaan aina se herttainen,
se on ulkokuorta
vaikka suurimmaksi osaksi totta
On minussa myös puoli toinen
laskelmoiva, jäykkä, kärttyinen
ja yleensä sitä ei näe,
harva siihen edes uskoo.
Huudan taas avaruuteen
Harvoin sieltä vastausta kuulee
mutta olo helpottuu.
Pilvet hiukan raottuu
luo lämpöään päivänsäde
ja hymyilen jälleen.
Uskokoon, ken tahtoo!
-Tunsitko halauksen,
näitkö silmäni
Sinä, päivänsäteeni? ;-)
Vastaukset 14
Vanhimmat
empä tuntenut sinä menninkäiseni, pörröhiuksinen körilääni?
väärään avaruuteen huusit
vaikka pörröhiuksinen
nykyjään minäkin
-tavallaan.... ;-)
körilääksi ei voi sanoa
sitten mitenkään
...'Niin se on sinulla kuin minullakin myös puoli toinen jota harvoin kukaan näkee. Sen niin mielellään sysää syrjään ja sisimpäänsä kätkee.
Hymyllänsä hyvä piilottaa ja naamarinsa kasvoilleen asentaa. Ei sitä moni näe, ei huomaa et hymy kasvojen on teennäinen, haaveiden luomaa.
Minä janoan rakkautta ja saankin helposti osakseni ihastusta, mut ken naamion syrjään heittää ja osakseni aitoa rakkautta antaa?
Olen kuin klovni joka hymyilee, iloisia asioita muille jakaa. E kyyneliään nää ketään sieltä naamionsa takaa.
Olen kuin marionettinukke jota on helppo omassa herkkyydessään ja haavoittuvuudessaan ohjastaa. Joka antaa kaikkensa toiselle joka sopivasti vain ohjaa narujaan.
Satutettunakin olen vain herkkä sininen ruusu, hieman piikikäs mutten paha. Kaiken taakse terälehtieni piilotan ja yksinäisinä hetkinä kun kukaan ei nää, surun ilmoille, taivaalle tihrustan.
Ole siis ylpeä lahjastasi tuosta, sen avulla voit nousta syvimmästäkin suosta. Minulle ei äiti luonto antanut suuttumusta, ei voimaa jolla itseänsä puolustaa pahasta muusta.
Onhan mulla myös pimeä puoleni, mut se olkoon jatkossakin oma huoleni. Tänäänkin niin turhautunut ja kärttyinen, kun puhelimen ruutuun ei saavu viesti rakkaan ihmisen.
Säteen auringon näin ja halauksen lentävän minua päin. Siks nyt kuiskaankin sulle; Ole ystäväni ja rakkaimpani aina mulle.
Ei liikaa ystäviä
ole kenelläkään
Vain ystävien avulla
jaksaa tallata
kun on vaikeaa todella
Ei rakkainkaan aina ymmärrä
Tiedän, olen onnekas
Selviytyjän luonne,
se on arvokas
Ei päälle astuta
vaikka silti liian monesti
olen ollut alla raskaan saappaan
On mullakin opittu naamio
elämän tuoma,
elämän kuluttama
Enkä sitä aina omakseni tunne,
olen kuin luopio
itselleni
Enkä alle pinnan
päästä helposti ketään
Siksi tätä rakkauttani kummastelen
kuka jätti auki oven
vai löysikö hän avaimen,
mahdoinko pudottaa sen?
Tiedän, ei hänkään tiedä
mahtoiko avaimeni viedä
vai mitä tapahtui.
Oveni vain avautui. :-/
Oli sitten niin tai näin,
jatketaanpa eteenpäin
Ystäväni, sinä Blue
rakkaus nurkan takana oottaa
vielä kohdallesi osuu! =D
isohali!
=D Ilmankos nukahdin niin autuaalliseen uneen... ;-)!
tiituu vaan sinnekin lallaa! Eli hyvä tuuleni senkuin jatkuu.... ja jatkuu.... siitä kuuluu KIITOS sinne!! =)
-Tarttuvaa? Toivottavasti! Säästä huolimatta...
(tätä oloa ei saa runoon muokattua, anteeksi vain kovasti!)
jos se minun viestistäni irtosi :D
no jos joku halaa
noin lujaa
kuka siinä pahalla tuulella
voi olla?
Hyvällä tuulella
tällä tuulella,
mahdoton yhtälö eilen
totta tänään!
Ymmärtääkö vieläkään
koukeroita mielen?
-Tuskin vaan,
mut jatketaan! ;-)
Trallallaa
kun laulattaa....
Saunassa mietin
hymyilevin suupielin;
onni on tässä
luonain kyläilemässä
Nyt elän ja nautin
otan irti kaiken!
Jos ei kärsitä tästä,
jatketaan vain
voimalla rakkauden.... =)
syysmasennus
hyvä niin
minä olen puolikuollut
jos voisin
sinua halaisin
aivan oikeasti
miksi?
Koska saisit energiaani
sitä minulla riittää
nyt
vielä pari päivää sitten
olin minäkin
syysväsynyt
Minua katsotaan pitkään
täällä, missä vaeltelen
hymyän yksin ilman syytä
Epäilykset herää?
En välitä!
Odotahan
koetan keksiä
jotain piristävää,
kun tässä ehdin! =D
Sitä odotellessa
vedän sinut syliin
tanssiin
rallatellaan yhdessä
vaikka vain hetki. ;-)
(Ei tällaista ole ennen tapahtunut, tähän aikaan vuodesta....)
:D
kiitos sinulle virkkunen
päivänsäde auringon viimeisen?
toivottavasti ei
auringon viimeisen... :-/
tätä oloa on pakko jakaa
harvalla on virtaa
näin syksyn pimeällä.
Ja itselläkin riittää ihmetystä
olosta tästä
Niin monta päivää iloista
En tahtoisi piruja maalata,
mutta alitajunta
niitä odottaa
Vielä tulee päiviä mustia....
Joten rallatan
vielä se on mahdollista
Nyt elän täysillä! =D
töitä tein kun hullu
koko viikon pakersin
nyt on sille loppu tullu
siitäkös jo ilostuin
ihana on olotila tää
kun ryhdyn lepäämään
:DDDDDDD
Lepää sinä vaan
lepuuttele jalkoja
rentoudu
Olet leposi ansainnut
Minä touhuan
kun on virtaa
Vielä ennen iltaa
minäkin väsähdän
sohvan pohjaan lysähdän
Muista ottaa torkkuja
näe päiväunia
oikein suloisia!
=D
P.S. Savua ilmassa,
ei suklaata voi sulattaa mikrossa! ;-)
(Töpeksinkö...?) Hahhahhaa, vaan naurattaa...