Millaisia virrankulutuksia teillä on ilmanvaihtokoneissa. Löytyykö markkinoilta ns. A-luokan koneita? Merkit kehiin.
Virrankulutuksissa eroja
watteja
484829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Puhaltimet ovat tietyn tehoisia, ja sähkömoottoreiden hyötysuhde on melkoisen vakio.
Eri periaatteella toimivilla koneilla on eroja virrankulutuksessa, mutta se on taas toinen juttu. Ei siis järin hyvä peruste valinnassa.
Näyttäisi siltä että pyöriväkennoiset koneet on A luokkaa.
Parhaat vastavirtakennokoneet B luokkaa.
Parhaat ristivirtakennokoneet C luokkaa.
Vuosihyötysuhde:
A: yli 70%
B: 60-70%
C: 50-60%
D: 40-50%
Korjatkoon ken tietää paremmin.
joskus oli linkki jossain ...
Kone on ILTO 400. Onkohan se pyöriväkennoinen vai joku muu?
Ristivirtakenno taitaa olla.
ilmasta otetaan energiaa huomattavasti enemmän talteen pumpun ja sähkön avulla eli hyötysuhteella 3? Tällöin se on jo lämmönlähde.
Jos pyöriväkennoinen kerran kelpuutetaan A-luokkaan vaikka harakoille menee 15-30%, niin mihin sarjaan sijoittuu PILP?
Ei Pilppi mikään ikiliikkuja ole, jolla poistoilmasta otettaisiin energiaa enemmän kuin siinä on!
Kyllähän LTOkin hyötysuhde käytettyyn sähköenergiaan verrattuna on hyvä, mutta ei sitä tässä tapauksessa noin lasketa!
IVK<O kuluttaa vähemmän virtaa kuin PILP ja tuottaa kovalla pakkasella monikymmenkertaisen energiahyödyn ostoenergiaansa nähden.
riippuu oleellisimmin ilmavirrasta ja puhaltimen kehittämästä paine-erosta.
Vähän tarkemmin: verkosta otettu teho =
ilmavirta x paine-ero /(puhaltimen hyötysuhde x moottorin hyötysuhde x kierroslukusäätimen hyötysuhde)
Toisin sanoen noila watti- ja ampeerimäärillä ei käytännössä tee juuri yhtään mitään. Mitä enemmän menee ilma, ssitä enemmän tarvitaan watteja.
Wattimäärät. Eikö kenelläkään tietoa. Hankintahinnan, kulutuksen ja hyödyn kautta pystyisi parhaiten valitsemaan oikean laitteen.
wateista kiinni, unohda koko rakentaminen. Kyseisten laitteiden kulutukset ovat murto-osan talon kulutuksesta, mutta jos talous on tiukalla, niin se on.
Eiköhän se taloudellisuus perustu hyvin pitkälle talteenotettavan lämmön hyötysuhteeseen. Kaksi hyvällä hyötysuhteella olevaa laitetta sitten kilpailevat seuraavaksi hankintahinnaltaan ja lisäominaisuuksillaan. LTO-laitteiden tehon kulutuserot ovat tuon muun rinnalla niin pieniä, että ei kannata ruveta miettimään.
Mulla, ketjun aloittajalla jo hyvä kone, ollut jo kahdeksan vuotta. Kunhan kyselen ja virittelen keskustelua. Hyvähän siitä tuli. Talokin on lainaton.
ja sanoinkin, että melko lailla yhdentekevää vertailua ja tämä siksi, että jos wattiarvoja katsotaan, pitää aina verrata sähköarvoja samoilla ilmavirtoilla ja samoilla kanavapaineilla, muutenhan vertailu on aivan per**esta.
Hyötyä muodostuu myös lämmöntalteenotosta joten pelkän wattimäärän tarkastelu on turhaa puuhastelua.
ILTO 400
Sähkönkulutus eri nopeuksilla:
1: 50 W
2: 100 W
3: 150 W
4: 220 W
Eli itse ilmanvaihdon kulutus on nopeudesta riippuen 438...1927 kWh vuodessa.
50% harakoille 50% lämmitykseen
Tuskinpa kovin suuri osa puhallinmoottorien tehosta edes suoranaisesti lämmöksi muuttuu, joten väitteesi ei juurikaan pidä paikkaansa.
Mikäli väitteelläsi viittaat ILTOn hyötysuhteeseen, niin sekin on mielestäni riittävä. Koneen liityntätehoon se ei näissä luvuissa vaikuta.
Kerroppa miksi se sähköenergia muuttuu,jos ei lämmöksi?.Tulopuhaltimen energia virtaa sisätiloihin...
Kyllähan energiaperiaatteen mukaan joksikin sen sähköenergian pitää muuttua ja lämpö on todennäköisin muoto, joten olit ehkä enemmän oikeassa kuin minä tässä asiassa.
Täytyy kuitenkin vielä todeta, että poistoilmapuhallin on ilmanvaihtokoneen sisällä, joten osa senkin kuluttamasta sähköstä säteilee lämpönä sisätiloihin... Tästäkin lämmöstä tietysti osa katoaa poistoilman mukana harakoille, joten ehkä totuus on tuolla ulkona.
niin katsotaanpa, mitä lämmöksi muuttuu:
Puhaltimen hyötysuhde on noin pienissä hyrrissä jotain 40% ja moottorin ehkä 60%, joten hyötyyn eli ilman liikuttamiseen tulee 100%*0,4*0,6 = 24%. Kierrosluvun säätölaite taitaa kuumeta omassa boxissaan.
Eli lämmöksi moottorin ottamasta tehosta menee 76 %.
Poistopuhaltimia on sekä ennen että jälkeen lto:n joten hyöty ja toisaalta ylilämpöhaitta siltä osin vaihtelee.
Moottori on koneen sisällä ja "hukkalämpö" lämmittää ilmaa, joten hyötysuhde on 100%... Tosin poistoilmasta pitää vähentää lämmönvaihtimen hyötysuhde ja kesällähän ilmaa ei tarvi lämmittää.
Poistopuhallin lienee virtaussuunnassa kennon jälkeen,joten ulos virtaa moottorin hukkaenergia 100%:sti.
Ainakin omassa koneessa poistopuhallin on kennon lämpimällä puolella, eli osa senkin hukkalämmöstä tulee kennon kautta talteen.
Kiitos nimimerkille "itse mitattu", sai edes jonkinlaista osviittaa.
Sähköyhtiön mukaan kerrostaloasunnoissa asukas käyttää keskimäärin 2000 kWh/vuosi, ok-talossa muulla kuin suoralla sähkölämmityksellä 5000 kWh.
Minulla tilanne tämä: kerrostalo, 1 hlö, Ilmo talotuuletin aina päällä (1/3 teholla). Hellaa, uunia, pesukonetta tai astianpesukonetta ei käytetä yhtään kertaa vuoden aikana, saunaa 5-10 kertaa. Kulutus 2000 kWh/vuosi!
Vastaavasti vanhempani kaukolämmitys-ok-talossa 4000 kWh (2 hlö:ä), eli saman 2000 kWh kuin minä, vaikka heillä normaalissa käytössä pesukoneet, monta pakastinta, liesi, sauna, 2 auton lohkolämmitys, ja neliöitäkin 2,5 kertaa enemmän eli sen mukaan sähkölaitteita enemmän...
Olen kysynyt samaa sähköfirmaltakin, josta sain kattavan teoriavastauksen, mutta tarkkaa vastausta ei voi tietää - mutta mitään muuta syytä tälle ei voi olla kuin ILMO TALOTUULETIN, joka siis tuntuu vievän aivan älyttömästi virtaa!
Jäi sanomatta, että Ilmo talotuuletin on siis koneellinen poistoilmanvaihto ja se ei siten lämmitä ilmaa, eikä tällä olisi kyllä merkitystäkään tässä tapauksessa kun kyseessä on kaukolämpö.
Ja tuo ok-talo on siis vapaasti hengittävä ilman koneellista ilmanvaihtoa.
..Niin ja tietenkin vielä se oleellinen seikka, että molemmissa kohteissa on yhtä vanhat kodinkoneet (-86), vaikka siis kerrostalokohteessa ainoastaan jk/pakastin on käytössä.
Kannattaisiko hieman laskeskella jk/pakastimen virrankulutusta?? Lähes 20-vuotta vanhat vehkeet eivät ole varmasti parhaassa terässään, kyllä siinä kuluu watti poikineen. Unohtamatta esim. television sammuttamista virtakytkimestä jne.
Sähkölaitoksilta saa lainaksi mittareita, millä pystyy mittaamaan virrankulutuksia eri laitteilla.
ollenkaan, tuskinpa. Täydellä tehollaan alle 200 wattia ja itse käytät vain 1-teholla, joten syy on muualla . . . . .
kytketään pistorasian ja laitteen väliin
Hyvä pointti, mutta kuten sanoin, molemmissa vertailun kohteissa on yhtä vanhat laitteet, ja minulla pelkästään jk/pakastin, jota käytetään vähän (auotaan vähän, kompressorit harvoin päällä), kun taas tuossa ok-talokohteessa on lisäksi samanikäinen iso arkkupakastin joka on kesällä käytännössä koko ajan päällä ja jk/pakastin myös kovemmassa käytössä, samanikäinen.
Televisio ei ole KOSKAAN standby-tilassa, jo sen äiti opetti vuonna -79 että siihen sitä ei saa jättää jo tulipalovaaran takiakaan.
Haluaisinkin löytää ratkaisun tälle tilanteelle...
En ole löytänyt valmistajan kotisivuja. Sähköyhtiön mies totesi, että eipä voi kai muuta syytä olla tällaisessa taloudessa, jossa ei juurikaan asuta edes (ei ruokaa, ei pyykkiä, astioita...) - päällä siis ainoastaan:
-talotuuletin
-jk/pakastin
-tietokone n. 2 - 4 h / vrk
-videoprojektori n. 1 h / vrk
-av-vahvistin n. 1 h / vrk
-televisio n. 4 - 5 h / vrk
-pari valoa
-standby-tilassa av-vahvistin ja dvd-soitinta
-sähköhammasharjan laturi
Ja silti kulutus sama kuin täyspainoisella kerrostaloasukkaalla keskimäärin...
Tarkoitin että Meptekin sivuilta en löytänyt juuri tätä n. -86 vm mallia...
Minusta tuntuu että vertailussa on sytemaattinen virhe. Kirjoitat "4000 kWh (2 hlö:ä), eli saman 2000 kWh kuin minä". Ei tuota neljää tuhatta voi noin suoraviivaiseti jakaa kahtia. Vaikka toinen asukas muuttaisi pois, ei sähkönkulutus laskisi puoleen.
Tätä voisi tarkastella niin, että sekä sinulla että vanhemmillasi on molemmilla vain yksi TV ja yksi jääkaappi. Miten ihmeessä vanhemmat pystyvät kuluttamaan tuplamäärän sähköä? Kummallakaan ei käyttövesi lämpeä sähköllä, joten henkilöiden määrä ei paljon vaikuta. No ehkä ruokaa keitetään tuplamäärä ja jääkaappia avataan usemmin. Toisaalta onko heillä tietokonettakaan ja sähkön käyttötottumukset voivat olla säästäväisemmät.
"Normaalilaitteden" lisäksi, paljonko ne kuluttavat; tietokone, videoprojektori, jne. katselehan hieman niiden kulutusta, puhumattakaan stanby-tilassa olevat laitteet. Otahan niistä selvää ensin, enenkuin revit pelihoususi.
Lisäykseesi: tuskin minimiteholla vie sähköä enenpää, kuin 100w/h.
En mitään pelihousuja tässä revikään, kunhan yritän rauhallisesti ja ystävällisesti pohtia tilannetta... 5 vuotta jo olen tässä asunut joten ei asia ole mikään uusi.
Standby-tilassa ei siis tosiaan ole mitään televisioita tai tietokoneen monitoreja, ainoastaan 1 vahvistin, 2 DVD-soitinta, ja mikroaaltouunin sekä kelloradion kellot, jos tarkkoja ollaan.
Pitää laskeskella noiden viihde-elektroniikan laitteiden kulutukset ja hommata vaikka se mittari, mutta lienee selvää, että ne eivät vie paljoa virtaa verrattuna suuriin kodinkoneisiin (pesukoneet, liedet), joita asunnossani siis ei käytetä ollenkaan.
Totta, mutta tuo on sähköyhtiön keskikulutusten ilmoitustapa: per asukas. OK-talossa kaukolämmöllä käyttösähkön pitäisi olla keskimäärin 5000 kWh per asukas, eli 10000 kWh. Keskimäärin. Mutta vaikka olisi 5000:ttakin, ei se muuta aihetta sinänsä.
Ja kulutuksiin: Televisioita on kolme vanhempien talossa, joskaan ei jatkuvassa käytössä. Vanhempien talossa siis lämmitetään myös kahden auton lohkolämmittimiä sisätilalämmitin, 2h ennen ajoa ohjeiden mukaisesti. Pakastin on suurinta mahdollista mallia ja aina piripintaan asti täynnä (marjankeruu- & kasvimaaihmisiä), samoin toinen pakastin ja jääkaappi ovat aina täpötäynnä.
Mainittakoon vielä, että tuossa ok-talossa siis pestään kolmen henkilön pyykit ja valmistetaan/tiskataan kolmen henkilön astiat. Ja ok-talo on 125 m2, osakkeen ollessa vain 50 m2. Sähkön käyttötottumukset ovat molemmilla yhtä säästäväiset.
Tietokone voi viedä sähköä yllättävän paljon jos se on aina päällä 24 h vuorokaudessa kuten usein on, mutta minulla näin ei siis ole.
Kiitokset tähän asti vastanneille. Tein silläviisiin, että laskin sähköyhtiön "laitteiden keskikulutuksia"-taulukon avulla kaikki omat laitteeni huomioon ottaen kulutusta, ja sain tulokseksi
1700 kWh / v ilman talotuuletinta. Eli tuollainen 300 kWh puuttuu vielä, tietysti ottaen myös huomioon että en ole vielä mitannut todellisia kulutuksia.
Nyt muistan, että tein samantapaisen laskelman jo vuosia sitten, eli en epäile omien laitteideni kulutusta, mutta ihmettelen:
kuinka keskiarvokulutus voi olla vain 2000 kWh niillä, jotka vielä tekevät ruokaakin, pesävät astioita, käyttävät saunaa harva se päivä, pesevät pyykkiä... Vai huijaavatko sähköfirmat tässä?
Voipi olla, että mittarisi ei laske oikein, ihmistenhän tekemiä, kun ovat.
se joki muodostuu. Tietojeni ja ymmärtämykseni mukaan varsinkaan vahvistin ei ole mikään virtapihi. Viimekädessä kulutusmittarin hankkimisen jälkeen ja sen pidemmän käytön jälkeen toivonmukaan syykin löytyy.
Siis eihän minulla vielä mitään mittaria ole, laskin vain sen perusteella mitä keskiarvokulutuksiksi ilmoitetaan, esim. cd-soitin xxx televisio xxx jne.
siis se mittari, mistä sähkölaitoksesi lukee kulutuksesi. Niissäkin on vikoja, joskus laskee liikaa, joskus taasen llian vähän.
ensinnäkin pakastimen ollessa täydempi, käyntikerrat harvenevat = sähköä kuluu vähemmän. Ja kummasta sähköstä omakotitalossa puhutaan päivä, vai yösähköstä, nehän eritellään laskuissa.
Eikös tuo yösähkö ole niille joilla on suorasähkölämmitys...? No joka tapauksessa, ei ole edes mahdollisuutta mihinkään yösähköön ainakaan tässä tapauksessa. Luonnollisesti sen olisin ottanut huomioon.
Ja miten se harventaisi käyntikertoja, kun pakastin on (yli)täynnä aina... Jatkuvastihan sitä silti auotaan. Uutta tulee sitä mukaa tilalle kun entisiä otetaan, vaikkakaan ei tietysti uusia marjoja tms. talvella/keväällä, mutta lähes päivittäin jotain muuta (mm. kellarista otettuja ja eri muotoon valmistettuja pakasteita ja kaupasta ostettua tavaraa), tästä johtuen myös uuden tavaran pakastusta tarvitaan koko ajan. Täysi pakastin myös kerryttää huomattavasti nopeammin paksun jääkerroksen seinämiin, jolloin virrankulutus kasvaa.
Niin tarkoitin tietenkin otsikolla sitä, että omat lukuni olivat teoriaa.
Jaa että sähkölaitoksen mittarissa virhe... No jos sellainen mahdollisuus on, niin eihän tässä mihinkään voi luottaa enää... :-O
Jep, toivottavasti selviää. Varmaan sähköfirmalta kannattaa käydä sitä mittaria kysyä, siis omaksi ostettavaakin (minkä joku oli saanut 19 eurolla)?
Kyllähän vahvistimet voivat virtaa viedä, tosin pienistä tehoista ja varsin lyhyistä käyttöajoista tällä hetkellä puhutaan... Varsinkin kun vastapuolena on pesukone/tiskikone/liesi/auton lämmitys... Mutta kyllähän sitä pienistäkin kertyy, taitaakin olla niin että tuossa ok-kohteessa on sitten poikkeuksellisen pieni kulutus käyttöön nähden... Ei kyllä uskoisi, kun siinäkin on tosiaan vanhat laitteet pääasiassa.
Ei mene ihan kuvaamallasi tavalla, vaan tavaraahan kun on paljon kylmänä, ei jokaisen pussin pakastus käynnistä kompuraa, koska "kylmämassaa" on paljon = tasaa lämpötiloja. Ja mitä tyhjempi pakastin, sen enenmän sitä "jäätä" pääsee muodostumaan, koska enenmän seinää "vapaana", joka taasen aiheutuu ulkopuolen ilmankosteudesta.
Onko muuten pakastimessasi ns. pikapakastuskytkin? Jos se on "tapissa" kone yrittää jäähdyttää jatkuvasti.
ne mittaritkin ovat, ei ole ennenkuulumatonta, että heittoa on jompaankumpaan suuntaan. Mikään ei ole ikuista. Ainoastaan siihen voi luottaa, että ketään täällä ei ole loputtomiin, jotkut lähtevat aikaisemmin, jotkut myöhemmin.
No joo, tuo on taas teoriointia, käytäntö on osoittanut toista.
Jäätä kertyy nopeasti, koska aukaisukertoja tulee paljon ja siten myös lämpöä pääsee sisään eli kosteus pääsee sisälle aukaisuissa / lisättävissä uusissa pakasteissa.
Ja kaiken lisäksi minun pakastimestanihan tässä ei ollut kyse, vaan toisen talouden, ja tietenkin pikapakastus tiedetään (on meilläkin ollut 5-7 pakastinta aikojen saatossa ja tälläkin hetkellä on neljässä eri talossa aika monta...). Pikapakastusta ei kuitenkaan käytä suvussa kukaan, koska suuria uusia pakastusmääriä ei yleensä tule kerralla (ei voi tulla, kun kerran tilaakaan ei ole).