sukuelinherpes ja raskaus?

tehdään, jos äidillä herpes. Synnytyksessä lapsi saattaa saada äidiltä herppeksen. Luulatavasti sun kannattas ottaa herppeksesi puheeksi poikaystäväsi kanssa. Inhottavaa hänelle, jos selviää vasta synnytyssalissa.. Ja kerro asiasta heti neuvolassa.

Minä olen myös samoilla linjoilla edellisen kanssa, että kannattaa nyt hyvissä ajoin keskustella poikaystävän kanssa asiasta ettei sitten tule ikäviä yllätyksiä myöhemmin...

Jos äidillä on ulkosynnyttymissä herpestä silloin kun menee synnyttämään, niin silloin EI saa synnyttää alakautta, mutta muuten saa, vaikka olisikin ollut herpestä, mutta jos siellä hetkellä ei ole niin ei ole mtn syytä miksi ei voisi synnyttää alakautta. itsekin alakautta aina synnyttänyt vaikka herpestä ollut elämän varrella, synnytys hetkellä ei.

En tiiä, voiko sukupuoliherpeksen tartuttaa kumppaniinsa vasta, jos oireet on näkyvissä vai muulloinkin, mutta mieti, että poikaystäväsi on aloittamassa lapsen teon kanssasi! Ehkä hänkin saa tartunnan (tuskin niitä lapsia muuten niin helposti saadaan kuin suojaamattomassa yhdynnässä...) tai pelkää yhteisen lapsenne puolesta. Kyllä tuommoisista asioista kannattaa keskustella ennen noin ison päätöksen tekemistä!

mulla kans todettiin tossa keväällä herpes..sain sen siis lapsen tulevalta isukilta!eikä ollut kiva juosta testeissä ja miettiä,et mikähän vaivaa..joten eoivon ettei sinun miehesi tarvitsisi samaa rumbaa kokea vaan kerrot jo hyvissä ajoin kantavasi viirusta!sehän ei tartu kuin rakkulavaiheessa,mutta tiedä nyt sitten koska naisellakin on rakkuloita kun ne voivat olla emättimen sopukoissa ja eivät yleensä enää ole kivuliaita niinkuin ekan puhkeemisen aikana!
ja niin mä ainakin sanoin heti neuvolassa herpeksestä ja lääkärille kans ja sain vastauksen: synnyttää saa jos herpes ei ole"päällä",mutta jos huomataan ajoissa,että on rakkuloita niin n.2vkoa ennen laskettua aloitetaan antibioottikuuri joka ei aiheuta enää siinä vaiheessa sikiölle ongelmia!

joten lapsentekopuuhiin vaan,mutta muista että kumppanillasi on oikeus tietää altistavansa itsensä herpekselle!!

Eli herpestä seurataan raskauden aikana. Kun kerran on herpesviruksen elimistöönsä saanut, niin ei se sieltä mihinkään häviä. Herpeksen uusiutuminen on yleensä huomattavasti lievempioireinen, joten kaikki eivät edes välttämättä tajua, että herpes on päällä. (Tai vasta sitten kun on kutiava, kirvelevä rakkula) Mikäli herpes on synnytyksen aikaan oireeton, voit synnyttää normaalisti alakautta. Mikäli oireilua, aloitetaan asikloviirilääkitys noin 2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Tarpeen vaatiessa voidaan antaa myös vielä synnytyssalissa tippana lääkitys suoraan suoneen. Nykyään on erittäin harvinaista, että lapsi saisi tartunnan synnytyksessä, ole siis aivan rauhallisin mielin.

Poikaystävälle kannattaa kertoa herpeksestä, kuten yleensäkin kaikista sp-taudeista. Kun kerrot siitä etukäteen, ei sitten tule syytöksiä uskottomuudesta... Ja jos poikaystäväsi saa tartunnan, hänkin säästyy turhilta paniikeilta, kun on aavistus, että mistä on kyse. Herpes tarttuu harvemmin oireettomana kautena, yleensä se tarttuu rakkulavaiheessa limakalvokosketuksesta. (Rakkulan lisäksi joillain tulee myös kuumetta kun herpes iskee päälle) Myös suuseksistä se voi tarttua.

Paikallisissa ja lievissä tapauksissa apua antaa tosiaan asikloviirivoiteet, joita saa apteekista reseptivapaana. (Zovirax yms.) Kuitenkin, jos on usein toistuva tai rajuoireinen (huuli- tai genitaalialueen) herpes, kannattaa mennä lääkärille, jotta saa tehokkaamman lääkityksen.

Jos käyttää voidetta, niin on kannattaa levittää voide esim. puhtaalla pumpulipuikolla rakkulalle ja tämän jälkeen pestä kädet huolellisesti. Voidetta ei koskaan saa levittää suoraan tuubista rakkulalle tai paljaalla kädellä rakkulalle sivellen. Ei mielellään edes huuliherpeksessä - virus saattaa helposti siirtyä esim silmään, missä se on todella kiusallinen ja kivulias.

Mutta se siitä saarnasta, ja onnea kuitenkin vauvaprojektiin ja toivottavasti tärppää pian =)

Korjaus moniin edellisiin viesteihin. Nykykäsityksen mukaan herpesvirusta erittyy myös taudin oireettomassa vaiheessa, tosin ei läheskään niin suuria määriä kuin rakkulavaiheessa. Joten tartunnanmahdollisuus on aina.