Kävin lasten kanssa kylpylässä eräänä päivänä ja olin pyörtyä. Osa hieronta laitteista rikki, kuuma allas pois käytöstä ja naapuri maan turisteja JOKA AINUT muu asiakas. Ei KETÄÄN muuta suomea puhuvaa kuin me lasten kanssa. Ja oikeasti, olen pitänyt itseäni hyvin suvaitsevana ihmisenä, tunnenkin muutaman. MUTTA. Tällä kertaa he tulivat suuhun, silmille ja ihan tönimään asti. Sitä jaksettiin noin tunti suorastaan juosten karkuun kyseisiä uimareita ja sitten kotiin. Viimenen kerta, ehdottomasti Imatran Kylpylässä...
Imatran kylpylä venäläisille
Entä suomalaiset?
278201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
joo ite kävin kans kylpyläs ja ........
Mä olin yksi ilta kävelemässä Karhumäen valaistua pururataa, lenkin aikana vastaan tuli kaksi lapsiperhettä sekä yksi pariskunta sauvakävelyllä. Kaikki vastaan tulleet olivat VENÄLÄISIÄ.
Ei sen puoleen kyllähän sinne metsään mahtuu, mutta kun ovat näköjään varastaneet meidän yksinoikeutetun aseman sauvakävelyyn.
uimahalli,sielläkin venäläisii
olen huomannut saman asian. minulla ei sinänsä ole venäläisiä mitään vastaan mutta osa heistä ovat todella röyhkeitä. ei mitään käytöstapoja! esim. kylpylässä ja uimahallissa: mennään peseytymättä saunaan ja saunasta suoraan uimaan. levitellään pukuhuoneessa koko "maallinen omaisuus" pitkin penkkejä eikä ajatella ollenkaan että muittenkin pitäisi mahtua. altaassa uidaan miten sattuu vaikka ainakin uimahallissa merkitty selkeästi kiertosuunta. paras oli kyllä kun venäläinen mies tuli saunasta altaaseen ilko alasti eikä tuntunut välittävän mitään vaikka moni näki. eli tuskin oli vahinko. suomalainen jos tekisi noin niin varmasti tulisi sanomista.
kyllä nää velivenäläiset käyttäytyvät täällä kuin maailmanomistajat...kaiken huippu viime talvena oli, kun kävivät kusemassa sankarihaudoille....ja sit viel niitä pitäs tääl paapoa.....hyi helvetti. pysykööt rahoineen rajan takana. ja menköön ne suomalaiset sinne jos niin näistä venakoista tykkää.
Ei Helvetti? paskalle haisevat äpärät menevät kyllä pikkaisen liian pitkälle jos näin on.
Niinettä ketkäs Imatralla kunkkuina häärii? Toverimme tietty.
nuoriso tietää millaista oli suomalaisten meno reilu 20 vuotta sitten CCCP:ssä käydessä ? Kustiin ja oksenneltiin joka paikkaan. Sankarihaudoille myöskin. Elettiin kuin maailman omistajat. Nyt on suomi-poikakin hiljetynyt, tosin uskallusta taitaa nykyisin puuttua. "Kärsikää" venäläisiä turisteja vielä 2 vuotta. Sitten he suuntaavat lomansa jo muualle.
Kylpylässä en käy eikä moni muukaan.Hävettäis ees olla töissä siellä.
Niin, onko se venäläisten vika, jos suomalaiset ei viitsi käydä kylpylässä? Hyvä että siellä käy edes ne, muuten tuskin koko hemmetin laitosta enää olisi olemassakaan!
Ruikuttaisitteko sitten, vai olisitteko tyytyväisiä, HÄ?
t:reissaaja
Onneksi siellä riittää kävijöitä, että pysyy pystyssä ja pääsen minäkin sentään silloin tällöin lillumaan. (kun saattuu olemaan eläkepäivä) Joskus toivoisin, että minunkin nuoret sukulaiset kustaisivat minua sinne , näillä naapurimaan perheillä näyttää olevan mummotkin mukana. Ja kaikilla on kivaa.
Kävishä siel mutta ei venäläisten kanssa!
Ei tartte tulla eikä edes hävetä. Ihraset suomalaismuijat eivät ole sen toivotumpia.
Muuttakaa kauemmas rajalta. Eipä näy juuri venäläisiä!
Kävin kyllä kesällä aamiaisella kyseisessä paikassa Itä-Suomea reissatessa ja kohtasin kyllä venäläisiä, mutta en huomannut siinä tilanteessa mitään häiritsevää heissä.
Kivahan se on käydä "pesulassa" lepuuttamassa silmiä ja katsella kauniita Venakoita.
Hyvä kun käyvät kylpylässä tuovathan he vähän euroja Imatralle.Tunnustan kyllä, että joskus vesi on vähän kitkerää altailla.
Kysyitkö kaikilta asiakkailta ovatko mistä?
Jos olet tyypillinen suomalainen hapannaama niin ei varmaan tule kukaan puhumaankaan.
Se on kyllä totta että kylpylässä on venäläisiä paljon, mutta eipä sitä ilman venäläisiä olisi laajennettukaan. Eikä paljoa muutakaan olisi rakennettu.
Kylmä tosiasia on että toppahousujen kanssa on opittava elämään ja keskitytään vaan keräämään heiltä rahat pois. Ennen kuin venäläisetkin kiikuttavat rahansa pois teollisuuden mallilla. Sitten täällä saadaan tosiaan olla ihan keskenään...
No Imatralla alkaa olla venäläisiä niin paljon, että kyllä se pistää jo vieraankin silmään. Ja kyllä he tuovat muutakin kuin rahaa, siihen joukkoon kuuluu paljon rikollista toimintaa. Jollet liiku iltaisin/öisin jää sinulta huomaamatta, että juuri tuohon aikaan on venäläisiä erittäin paljon liikkeellä ja ei mitenkään ystävällisin aikein ystäväämme imatranasukkia kohtaan.Jollet sitten satu kuulumaan samaan "jengiin".
No Imatrahan on tunnettu rasistisuudestaan.Näin kun asuu nykyään muualla niin tajuaa kuin sisäänpäin lämpiävä ja säälittävä paikka se on.Jos ei venäläisiä niin ei teillä mitkään kylpylät ees toiminnassa olis enää,säälittävät ruikuttajat!
väittää että Imatran ulkomaalaisväestö ja turistit ovat aika pieniä ongelmia, kun verrataan täällä pääkaupunkiseudulla olevaan somali ym. etniseen väestoon. Ne ovat oikeita ongelmia. Täällä on todellinen riski yöllä liikkuminen. Pienessä kaupungissa ulkomaalainen näkyy vain liian helposti.Tarjotkaa vain venäläisille palveluja, rahan luulisi kelpaavan Imatran seudulle.
Suvaitsevaisuus... se on hieno sana. Olisitkos Kirjottanu tänne jos kylpylä olis ollu täynnä suomalaisia ja joku olisi vahingossa törmänny sinuun, et. Eli voit lopettaa itses suvaitsevaisena pitämisen.
Ja sit noi pääkaupunkiseudun ongelmat kans, enemmän siel suomalaiset hakkaa ja pahoinpitelee kumminkin ku vähemmistöryhmät
tuohan ne rahaa.se hyvä, mutta huono puoli nuo torakat. katos kun niitä tulee väkisin niitten mukana. mutta sehän tietää tuholaistorjujille myös rahaa. seki hjyvä juttu..
Aiemmin kävin syömässä juhlapäivinä sukulaisten kanssa kylpylässä mutta ruokakin on siellä niin outoa nykyisin ettei sinne tule mentyä. Taitaa olla tehty enemmin tuohon rajan takaiseen makuun. Tänäkin isänpäivänä kannan mieluummin rahani toiseen imatralaiseen ravintolaan.
et tee kotona ruokas? senkin tollikka.Voithan mennä nakkarille isänpäivä lounaalle. Siellä ei ole venäläisiä.Ruokakin on aivan suomalaiseen makuun.
Ehkä se ruoka kelpaakin tuollaisille nakkarilla isänpäivänä gourmee-aterian syömässä käyvälle. Venäläisiähän siellä on joka paikassa, nakkarillakin tai siinä ravintolassa, johon menen. Ruokaahan kannattaa tehdä joka päivä kotona, joka ei ole ihan lähellä Imatraa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000103&posting=22000000011889477
Työttömyys on kallista:
Tehdään kuvitelma, että paperitonni maksaa 100 euroa. Tarkastellaan mistä tuo hinta koostuu. Siinä on muun muassa seuraavia osia:
Työ (jotta puut saadaan metsästä koneille ja koneet saadaan rakennettua, ajettua, puu kuljketettua, paperi kuljetettua, tehtaat lämmitettyä, tilaukset hoidettua, paperi toimitettua. Siis kaikki ihmisten tekemä työ).
Materiaalit (tarvitaan puuta, metallia, kemiallisia aineita, joilla on joku hinta)
Kate (joku on sijoittanut rahaa, ottanut riskejä ja tehnyt sen sen vuoksi, että saisi sijoittamalleen pääomalle tuottoa).
Vero (yhteiskunnan keräämä osuus kaikesta yhteiskunnassa tapahtuvasta toiminnasta).
Ja tältähän se meillä näyttää:
Vero 60 €
Kate 15 €
Materiaalit 20 €
Työ 5 €
Tarkastellaan lähemmin noita summia. Voitaisiinko esimerkiksi työkustannuksia ehkä vähentää? Olisiko siitä hyötyä paperitonnin hintaan? Jos laskettaisiin palkkoja viidenneksellä, niin se tarkoittaisi prosentin pudotusta paperitonnin hinnassa eli tässä tapauksessa euron pudotusta. Olisikohan paperitonni (joka tässä mallissa maksaa 100) kilpailukykyinen jos sen hintaa laskettaisiin eurolla eli se maksaisi enää 99 €?
Entä materiaalit? Jos ei maksetaisikaan enää raudasta, puusta, polttoaineesta niin paljoa kuin nykyisin. Myisikö joku puuta puoleen hintaan, jolloin saataisiin taas vähän edullisempaa paperia? Eipä taida syntyä kauppoja. Entä jos ostettaisiin ulkomailta enemmän halvalla puuta? Ei taida onnistua, hinta nousee kuljetusten kanssa lähes samoihin kotimaisen puun kanssa kun matkat pitenee kun puuta ei saada enää rajan pinnasta teiden varsilta. Vaikea siis saada edullisempaa puutakaan. Jos saataisiin vähän, ehkä sen verran että euro voitaisiin laskea. Voitaisiin siis myydä 98 eurolla tonni. Joko menisi kaupauksi?
Sitten on tuo kate. Eihän osakkeen omistajan tarvitse saada noin paljon, eihän? Annetaan vain kaksi prosenttia tai 10 prosenttia, eikö niin? Niin, mutta kun paperia ei mene kaupauksi, mutta kustannukset säilyvät, eikö siinä käy juuri niin, että osa tuosta katteesta meneekin tappioihin. Sijoittajalle jääkin vian 10 % tai 5 %. Toisinaan se onnistuu näin. Mutta entä jos tuo on pitempiaikaista.
Jos pankki maksaa korkoa 2 % ja naapurikadulla oleva pankki maksaa korkoa 8 %, mitä tapahtuu? Taitaa se, joka maksaa 8 %, saada lähes kaikki kaupungin asukkaat asiakkaikseen. Samoin tapahtuu sijoittajien rahojen kanssa. Jos paperista ei saa riittävää tuottoa ja jostakin toisesta saa, niin ne sijoitukset menevät naapuriin. Joko siten, että siirretään ne tehtaat sinne missä se tuottamienen on edullisempaa ja myydään osakkeet ja ostetaan kannattavampia.
Eli, ulkopuoliset eivät voi määrätä missä pankissa tai yhtiössä kukin sijoituksiaan pitää. joten jos halutaan paperia ja siitä työpaikkoja, on katteen oltava riittävän suuri. Sehän on yleensä se, joka vaihtelee, joten 15 % antaa aina periksi jos on lakkoja tai myynti ei vedä. Ehkä voimme kuitenkin hyvää hyvyyttä pudottaa euron verran katteesta pois ja saamme paperitonnin myyntihinnaksi 97 €. Jokohan nyt menisi kaupaksi? Onhan 97 € edullisempi kuin 100 €, eikö vain?
Jaa, ei menetetä vielä toivoa. Meillähän on vielä yksi pieni menoerä paperin tuottamisessa, tuo vero. Se on tosin vain 60 % paperitonnin hinnasta eli 60 euroa, joten sillä ei ole isoa merkitystä. Mutta tarkastellaan kumminkin sitä vähän tarkemmin.
Mistä tuo 60 € koostuu? Jaetaan se ensin kahtia, 30 € ja 30 €. Tuo ensimmäisen 30 euroa tarvitsemme sen vuoksi, että voimme ylläpitää yhteiskunnan, sen infrastruktuurin, hoitaa heikommat ja sairaa, hoitaa vanhukset, taata riittävän turvallisuuden, hoitaa lapset, opettaa heille riittävät taidot elämiseen ja yhteiskunnan jäseniksi tulemiseen.
Tuo toinen 30 € meillä menee sitten sellaiseen pyhään asiaan kuin työttömyyden ylläpito. Se on hallituksen, sen puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeiden pyhä eläin, aivan kuten lehmä Intiassa. Jokaisesta sadasta eurosta, joka paperitonnin hinnassa on, menee tälle pyhälle lehmälle 30 €. Kaikkiaan siis maassamme tämä pyhä lehmä saa 40 000 000 000 euroa vuodessa. Sillä summalla se porskuttaa ja voi hyvin.
Kukaan ei tosin ole tullut ajatelleeksi, tarvitsemmeko tätä pyhää lehmää, työttömyyttä, ollenkaan. Jos meillä ei ylläpidettäisi työttömyyttä, niin voisimme laskea paperitonnin hintaa 30 € eli voisimme myydä sitä nyt 67 €:n tonnihinnalla, entisen 100 euron sijasta. Vaikuttaisikohan tämä mitenkään paperin kilpailukykyyn?
Tämä tilannehan ei koske ainoastaan paperia, vaan aivan kaikkea tuotantoa, mitä meillä on tai ei ole. Kuinka monta prosenttia kannattaa tänään presidenttiehdokasta, joka suojelee tätä meidän pyhää eläintämme?
menkää kylpylän omille sivuille ja kertokaa
mielipiteenne sinne!
www.imatrankylpyla.fi