Monet tuntuu nykyään valitsevan Ubuntun:n Debianin sijasta. Se mistä ei hirveästi ole keskustelua näkynyt on järjestelmän vakaus.
Voisin vaikka lyödä vetoa, että vaikka Ubuntu onkin Debian pohjainen, niin itse Debian on hyvin suurella todennäköisyydellä vakaampi kuin Ubuntu. Mihinkö toi väite perustuu? No siihen, että Debianissa testaus on erittäin tärkeässä asemassa.
Debianin kehityksen yksi kehityskierros kestää suhteellisen kaun verrattuna moniin muihin Linux jakeluihin, Se näkyy siinä, että Debianista julkaistaa uusi versio harvemmin kuin mikä on tapana muiden Linux distrojen kohdalla. Se näkyy myös siinä, että Debianin paketit on hiukan vanhempia kuin muilla jakeluilla.
Syynä tuohon on nimenomaan se, että Debianin kehittäjät pitää ohjelmistotestausta erittäin tärkeänä. Softien toimivuus, riippuvuudet ja softien toimiminen yhdessä keskenään testataan huolella. Se ottaa aikaa.
Debian onkin monien mielestä edelleen ehdottomasti vakain Linux jakelu mitä on olemassa.
Ubuntun kohdalla kehityskierto on selvästi nopeampi ja Ubuntun stable versiolle on saatavana monia hiukan uudempia paketteja kuin Debianin stablelle. Mutta tosta juuri seuraa se, että Ubuntun kehittäjille jää vähemmän aikaa testata ohjelmistoja ennenkuin ne julkastaan loppukäyttäjille. Vähemmän testausta taas yleensä tarkottaa enemmän bukeja ja esim yhteensopivuusongelmia muiden pakettien kanssa.
Eli, jos joku haluaa Debian tyyppisen Linuxin, jonka kehitys on nopeaa, ja jolle tulee nopeasti uudemmat ohjelmistoversiot, silloin Ubuntu on hyvä vaihtoehto.
Mutta, jos järjestelmän vakaus on tärkeää, sillon on mielestäni järkevämpää asentaa Debian.
Voisin vaikka lyödä vetoa, että vaikka Ubuntu onkin Debian pohjainen, niin itse Debian on hyvin suurella todennäköisyydellä vakaampi kuin Ubuntu. Mihinkö toi väite perustuu? No siihen, että Debianissa testaus on erittäin tärkeässä asemassa.
Debianin kehityksen yksi kehityskierros kestää suhteellisen kaun verrattuna moniin muihin Linux jakeluihin, Se näkyy siinä, että Debianista julkaistaa uusi versio harvemmin kuin mikä on tapana muiden Linux distrojen kohdalla. Se näkyy myös siinä, että Debianin paketit on hiukan vanhempia kuin muilla jakeluilla.
Syynä tuohon on nimenomaan se, että Debianin kehittäjät pitää ohjelmistotestausta erittäin tärkeänä. Softien toimivuus, riippuvuudet ja softien toimiminen yhdessä keskenään testataan huolella. Se ottaa aikaa.
Debian onkin monien mielestä edelleen ehdottomasti vakain Linux jakelu mitä on olemassa.
Ubuntun kohdalla kehityskierto on selvästi nopeampi ja Ubuntun stable versiolle on saatavana monia hiukan uudempia paketteja kuin Debianin stablelle. Mutta tosta juuri seuraa se, että Ubuntun kehittäjille jää vähemmän aikaa testata ohjelmistoja ennenkuin ne julkastaan loppukäyttäjille. Vähemmän testausta taas yleensä tarkottaa enemmän bukeja ja esim yhteensopivuusongelmia muiden pakettien kanssa.
Eli, jos joku haluaa Debian tyyppisen Linuxin, jonka kehitys on nopeaa, ja jolle tulee nopeasti uudemmat ohjelmistoversiot, silloin Ubuntu on hyvä vaihtoehto.
Mutta, jos järjestelmän vakaus on tärkeää, sillon on mielestäni järkevämpää asentaa Debian.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Mutta, jos järjestelmän vakaus on tärkeää, sillon on mielestäni järkevämpää asentaa Debian."
Todennäköisesti olet oikeassa. Mutta asialla on puolensa. Ubuntu on tarkoitettu työpöytäversioksi valmiine, lokalisoituneine konfigurointeineen. Ubuntu perustuu pääosin Debianin vakaaseen (Sarge) versioon, mutta siinä on myös tuon epävakaan lisukkeita.
Itse nyt lopulta, joidenkin Ubuntu-asennusten jälkeen (4.10, 5.04 päivitys 5.10. Kokemusta myös Debian-pohjaista Knoppixista ja Mepiksestä), noudin Debianin nettiasennuslevyn. Projektin tarkoitus oli vanha tavoite rakentaa minimiasennuksen päälle täysin ja vain omia tarpeitani vastaava kokonaisuus.
Homma karahti karille moniin konfigurointiongelmiin. Lopulta asensin Sargen valmiin työpöytäversion, jota nyt hissuksiin on rakenneltu toimivaksi kokonaisuudeksi lisättynä yhtä sun toista unstable-tavaraa. Järjestelmä toimii toki ihan hyvin, mutta Ubuntussa kaikki on toiminut "suoraa paketista".
Varmasti palaan tuohon alkuperäiseen projektiin uudelleen, kun sille löytyy taas fiilistä. Vastaavaa projektia joskus yrittelin SlackWaren perusteella, mutta paljon vaivattomammin saa suht' pienen toimivan kokonaisuuden SlackWare-pohjalta käyttämällä valmiiksi konfiguroitua Vector-Linuxia.
Debianin vahvuus kyllä on tuo testaus, mutta siinä piilee myös ikäviä sivuvaikutuksia. Kun Debiania kehitellään monille arkkitehtuureille, ja sen vakaus esim. palvelimille on välttämätöntä, jää työpöytäkäyttäjä "vanhojen versioiden loukkuun". Kun koneelle asennetaan epävakaata tai jopa testi-versioita, mutta siis tuoretta tavaraa, tingitään toki vakaudesta ja turvallisuudesta.
Suo siellä - vetelä täällä :(
Työpöytäkäyttäjien pitäisi pysytellä vitun Perse-Windowsissaan tai sitten Mac OS X:ssä.
Osaavat hakkerit X-serverinkin päällä järjestelmää pääasiassa konsolista, ja siirtyvät GNU-sillisalaatti-Linuxista johonkin BSD-unixiin.
Ja myöhemmin ei enää tarvitse X-serveriäkään, kun voi mplayerillä pyörittää leffat vaikka suoraan framebufferissa. Näin on närhet.
Koko turha "karkkia ja nappuloita" graafinen paskakilke on vain hidasteena käyttöjärjestelmien tekniselle suunnittelulle. Hyvänä esimerkkinä tästä on Windows.
"Työpöytäkäyttäjien pitäisi pysytellä vitun Perse-Windowsissaan tai sitten Mac OS X:ssä."
Heh, heh. Työpöydän tarkoitus on käynnistää sovellutuksia työpöydälle. Mitään kummempia hilavitkuttimia ei toki tarvita. TWM on jo toimiva ikkunamanageri sille, joka haluaa yksinkertaistaa työpöytänsä minimiin:
http://www.xwinman.org/screenshots/twm-system.gif
Tuossakin voisi hieman noista väreistä tinkiä...
Tuon twmrc:n käyttäjä varmaan vetää kannabista 24/7. Pää tuommoisessa hajoaisi ...
"Tuon twmrc:n käyttäjä varmaan..."
Tuo oli vuodelta 1996... Mutta tuolla yhä pärjäisi, jos koville ottaisia... Yksinkertainen on kaunista.
Älä pissi housuun, kehitys on väistämätöntä. Myös sinun kohdallasi.
GUI on todellisuutta. Vaikka fleimauksesi tällä palstalla saattaakin muuttaa mailmaa ;)
Mitä se GUI tähän nyt liittyy? Luuletko, että debian illa voi käyttää vain tekstipohjaista konsolia?
Aah katoin väärin mihin viestiin vastasit :)
Sanoo jotain. Latailin kesällä tuon kehutun ubuntun ja yritin sitä viilailla, kunnes lopulta paloi päreet. Meikä joka pyörittää Sargea, ubuntu tuntui pahasti puusta pudonneelta distrolta. Siis debianin sargen voittanutta saa hakea ja jos sitä vielä hallitsee fvwm:llä niin "joo vot".
Latasin uuden suomiknoppix:n ja sen testaus on meneillään, alku tuntuma on, että se kävelee ubuntun yli mennen tullen, varsinkin kun heittää kehiin sargen sources.list:n.
"Latasin uuden suomiknoppix:n ja sen testaus on meneillään, alku tuntuma on, että se kävelee ubuntun yli mennen tullen, varsinkin kun heittää kehiin sargen sources.list:n."
Omalla kohdallani Knoppix pistää kaikkea turhaa tauhkaa kovalevylle. Joskus aiemmin sain Debian-paketeilla Knoppixin sekaisin (jokin vanha Knoppix-versio siis).
Itsellänikin on SuomiKnoppix kovalevyllä "testissä". Tuo on kuitenkin yhä beta-versio :( ja siis vain lähinnä kokeiluihin.
Testissähän tuo suomiknoppix pyörii kakkoskoneella. Selkeytti huomattavasti asiaa kun vaihdoin sargen sources.list:n, ei sekoile, suosittelen.
Työpöydällä molempia, palvelimissa Debian. Ihan nätisti toimivat molemmat. Ainakin keskimäärin. Ubuntu ei työpöydillä ole kaatuillut. Se on taivasta Mandraken jälkeen... Molempiin olen ihan tyytyväinen. Ei valittamista.
"Ubuntu ei työpöydillä ole kaatuillut."
Lähtökohdiltaan Linux ei kaatuile, oli kyseessä sitten mikä jakelu hyvänsä (omat kokemukseni Mandrake/Mandrivasta ovat vähäiset).
Kaatumatautisuus Linuxissa johtuu pääosin rautaongelmista (kuten joskus ajurit), käyttäjän huolimattomuudesta tai harvakseltaan ohjelmien ohjelmointivirheistä.
Vakaat versiot järjestelmästä ja ohjelmista kyllä toimivat testatusti vakaasti.