Kumpi kannattaisi laittaa rakennettavaan omakotitaloon, kiertovesilattialämmitys vai sähkökaapelit? Mitä eroa hinnassa, asennuksessa ja käytössä. Tarkoitus on laittaa lattialämmitys koko asuntoon n. 135m2. Pääasiallisin lämmitysmuoto on kuitenkin leivinuuni ja takka.
lattialämmitys
Nimetön
213803
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Laita sähköpatterit, kaikkein selvin ratkaisu tuohon tilanteeseen. Ja halvin.
Entisessä oli vesikiertoinen lattialämmitys, nykyisessä suora sähkö asennuttamani ilppi. Jos joskus vielä pitäisi valita, niin mikään muu kuin vesikiertoinen lattialämpö ei tulisi kyseeseen - vaikka enemmän maksaakin.
Suora sähkö olisi mulle se viimeinen vaihtoehto.
Ja pieniä perusteluja tälle?
Oletetaan, ettei investointikustannuksista tarvitse välittää...
Olen asunut monennäköisessä asunnossa - niin kerros-, kuin omakotitalossakin ja lämmitysmuotoja on ollut monia.
OIKEIN SÄÄDETTY vesikiertoinen lattialämmitys on yksinkertaisesti kaikista miellyttävin. Lattian lämpöä ei edes käytännössä tunne, ennen kuin pakkaset alkaa paukkua kunnolla. Ja silloinkin lattian lämpötila pysyy miellyttävänä, se ei nouse koskaan liian kuumaksi.
Miksei lattialämmitys sähkölläkin, mutta silloin sitä pitää käyttää yöt ja päivät, eikä yrittääkään varastoida lämpöä halvemmalla yösähköllä. Ainakaan minä en haluaisi lattioita, jotka hohkavat aamulla kuumuuttaa ja viilenevät iltaa kohti.. Nykyinen kylppäri on muuten juuri tällainen.
Vesikiertoinen mukautuu myös jokaiseen lämmitysnuotoon. Kun entisen talomme öljykattila (jonka vastus toimii halutessa myös aikasähköllä) hajoaa, niin silloin voi vaihtaa vaikka kaukolämpöön, sillä putket tuli nurkalle pari vuotta sitten.
Voi vaihtaa halutessaan muyös yösähköllä toimivaan vesivaraajaan, maalämpöpumppuun, tai vaikka aurinkolämpöön, kaikki käy.
Uskokaa järkipuheisiin!!
samaan taloon eli ei kivilattioita.
Perusteleppas miksi puulämmitys ja kivilattia ei kuulu samaan taloon? Olen utelias kuulemaan.
En ole ihan varma millaisesta puulämmityksestä edellinen puheli. Oletan että kyseessä on aloittattajan mainitsema tulisijalämmitys.
Laatassa on sellainen ikävä puoli että sen pitää olla melko lämmin jotta se ei tunnu kylmältä. Olen omassa talossani huomannut että n.25 astetta on viileä eli riittävä. Noin korkea lattian lämpötila nostaa huonelämpötilan helposti 23asteeseen kylmilläkin säillä. Lämpimillä säillä laattalattiaa ei voi pitää edes tuossa 25asteessa.
Kun tulisijaa lämmitetään menee sen lämpö hukkaan jos huone pysyisi muutenkin lämpimänä pelkällä laattalattian mukavuuslämmityksellä. Jos termostaatti katkaisee lattiasta lämmöt tulee tulisijan lämpö hyödyksi mutta lattia tuntuu kylmältä.
Ongelma riippuu myös siitä kuinka paljon laattapintaa on. Jos keittiö ja olohuone ovat melko yhtenäistä avointa tilaa ja vain keittiössä on laattaa(esim 30% tilasta) ei ongelma ole niin paha.
Huonetermarilla rajataan huonekohtaista ylilämpöä ja lattiatermarilla voi ylläpitää mukavuuslämmön.
Myöskin kiviset seinät auttaa tulisija-lattialämmitys yhteiselossa.
ennen lattioiden pinnoitusta vois kykeä termarit & säätää lattialämmityksen ja tepastella betonilattialla avojaloin.
sitten lämmittää takka ja leivinuuni ja taas tepastella betonilattialla avojaloin
Jos tuntuu liian raikkaalta niin parkettia lattiaan... jos ei liian raikas niin laattaa...
Joo noita yhdistelmätermostaatteja on sekä vesikiertoiseen että sähköllä toimivaan lattialämmitykseen. Joissakin termostaateissa on säätö josta voidaan asettaa lattialle minimi(ja maksimi)lämpötila. Tuollainen olisi varmaankin sopiva tulisijan kaveriksi.
Seinistä on sen verran iloa että ne tasaavat hieman lämpötilanvaihtelua. Periaatteellista ongelmaa ne eivät kuitenkaan ratkaise.
Ongelma on olemassa myös ilman takkaa. Uusissa taloissa on niin hyvät eristykset että usein mukavuuslämmitys yksin nostaa huonelämpötilaa liikaa. Ei kannata odottaa että laattalattiaa voi pitää mukavan lämpimänä ympäri vuoden. Jos laattaa on suuriala ei se ole lämmin kuin kovemmilla pakkasilla. Minulla tuo laminaattikin on yleensä kylmä/viileä. Kun pakkanen kirii -10 asteeseen alkaa lattia tuntua mukavalta.
Vesikiertoisen huonona puolena pitäsin säätöä. Huonekohtainen säätö on hankalaa. Jos on sisäkompensointianturi, niin takan lämmittämisen jälkeen saattaa joku nurkka huone jäädä vähän viileäksi. Jos sisälämpöä ei mitata, niin sitten takan lämmitys nostaa huonelämpöä ja energiaa menee hukkaan.
Laattalattioita en ole pitänyt ongelmana, mutta sukkia olen pitänyt jalassa. Edellisessä asunnossa oli laattalattiaa, vaikka ei ollut lattialämmitystä.
Ennenvanhaan vesikiertoisessa lämmitystä säädettin pelkästään ulkolämpötilan perusteella. Myöhemmin huomattiin että järjestelmä ei ota ollenkaan huomioon takan tms. tuottamaa lämpö ja asia korjattiin laittamalla sisäkompensointi johonkin keskeiselle paikalle. Kuten minitsit niin tässäkin on sellainen ongelma että jokin etäisempi huone voi jäädä viileäksi.
Uusimmissa asennuksissa ei käytetä sisäkompensoitia ollenkaan vaan huonekohtaisia termostaatteja. Veden lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan ja huone termostaatit kuristavat virtausta huonelämpötilan mukaan. Tässä järjestelmässä saattaa lattian lämpötila kuristuksesta johtuen olla hieman epätasainen. Tämä ei kuitenkaan liene suuri ongelma ja esiintyy vain silloin kun huonetermostaatti rajoittaa virtausta paljon.
lattiatermostaatin kun edelliseen lisää niin sillä saa paremmin hallintaan lattian lämpötilavaihtelut
Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi. En täsmentänyt tuota huonekohtaista termostaattia mutta tarkoitin tuollaista huoneen- ja lattianlämpötilaa nuuskivaa termostaattia, josta aiemmin mainitsin.
En ole ihan varma mutta käsittääkseni lähes kaikilla vesikiertoisen lattialämmityksen toimittajilla termostaatit ovat tuota yhdistelmä mallia.
sähkökaapelit, ei se vesiputkisto ole mikään muu kuin turha menoerä. Itse laitoin vesikierron sähkölämmöllä ja se oli aivan hölmöä, mutta ei voi enää mitään.
vesikiertoisen matala ja tasainen pintalämpötila. Molemmat toki toimii, mutta ero on vähän niinku ladalla ja mersulla. Onnittelut hyvästä valinnasta.
pintaläpötilat on molemmissa samat. Termarilla sen voi kertoa. kaapelin lämpö siellä betonissa on korkeampi ja kiintokalusteiden alla myös sama tilanne.
Sähkökäyttöinen on vaan paremmin säätyvä ja yksinkertaisempi.
Meillä on nyt vesikiertoinen, kun rakentaessa tuumittiin, että kaukolämpö voi tulla nurkalle lähivuosina, mutta tuskin sitä oikeasti tulis kuitenkaan liityttyä.
eipä voisi helpompaa ja mukavampaa olla. Aina mukavan lämmin kivilattiakin ja huionekohtaisilla termareilla viileämmät makkarit.
Kunnon varaava takka vielä lisänä olkkarissa ( eikä missään erillisessä takkahuoneessa ) niin tulee tiheämmin poltettua.
Saa siinä pellettien ja lämpöpumppujen kanssa huhkia, että samaan käyttömukavuuteen pääsisi.
Ja pitkällä juoksulla varmasti yksi edullisimmista vaihtoehdoista.
Vesikierto kannattaa unohtaa sinun kohdallasi joka tapauksessa.
Lattialäämitys on hyvä olemassa ja mukava kaikin puolin. sähkölämmitys on helpompi (ja varmaan halvempi) asentaa ja säätää. Käyttökuluja en ole verranut - riippuu varmaan, että millä sitä kiertovettä lämmittää. meillä on osassa tiloja lattialämpö ja osassa kattolämpö. molemmat sähköllä. lisäksi takka ja puuhella. hyvin tarkenee avojaloin läpi vuoden.