Haluun olla taas normaali ihminen,
en enää vajaa yksinäinen,
koska tulee päivä jolloin ei enää loukata,
koska ei tarvitse enää itkeä,
koska jaksan tän lopettaa, milloin saan voimia
Joskus on kai tuntunut ettei ole yksin,
se on ollut harhaa, sen tajusin,
ihminen on aina yksinäinen,
tai sitten olen vain poikkeuksellinen,
muutaman päivän vielä luulee iloinen olevansa,
se on pelkkä ansa,
turha uskoa olevansa jotakin hyvää,
kun kuitenkin kaikki taas päälle hyökkää,
kysyn jotakin ja taas se vain nyökkää,
ei se edes kuuntele tosissaan,
elää omassa maailmassaan,
siellä yksinäisyydessään,
ei ketään turvana,
vain nenäliina lohdutuksena
Haluun olla taas normaali ihminen,
en enää vajaa yksinäinen,
koska tulee päivä jolloin ei enää loukata,
koska ei tarvitse enää itkeä,
koska jaksan tän lopettaa, milloin saan voimia
Koska saan jonkun luokseni,
koska unohdan pettymykseni,
niitä on niin monta etten edes osaisi laskea,
enhän osaakaan muuta kuin aina myöntyä,
toisten edessä madella ja nöyrtyä,
osaan asioita vain väärin ymmärtää,
en osaa kiusausta vastustaa,
pakko aina vain surua kuunnella,
surullisten biisien tahtiin tanssia,
kun ei muuta ole kuin tyyny johon painautua,
mun uskollisin ystävä,
johon turvaudun taas tänä iltana,
taas se alkaa, se tulee ja satuttaa,
tulee turhaa, keksittyä kipua,
sitten tajuan, ei helvetti, se on todellista
Haluun olla taas normaali ihminen,
en enää vajaa yksinäinen,
koska tulee päivä jolloin ei enää loukata,
koska ei tarvitse enää itkeä,
koska jaksan tän lopettaa, milloin saan voimia
en enää vajaa yksinäinen,
koska tulee päivä jolloin ei enää loukata,
koska ei tarvitse enää itkeä,
koska jaksan tän lopettaa, milloin saan voimia
Joskus on kai tuntunut ettei ole yksin,
se on ollut harhaa, sen tajusin,
ihminen on aina yksinäinen,
tai sitten olen vain poikkeuksellinen,
muutaman päivän vielä luulee iloinen olevansa,
se on pelkkä ansa,
turha uskoa olevansa jotakin hyvää,
kun kuitenkin kaikki taas päälle hyökkää,
kysyn jotakin ja taas se vain nyökkää,
ei se edes kuuntele tosissaan,
elää omassa maailmassaan,
siellä yksinäisyydessään,
ei ketään turvana,
vain nenäliina lohdutuksena
Haluun olla taas normaali ihminen,
en enää vajaa yksinäinen,
koska tulee päivä jolloin ei enää loukata,
koska ei tarvitse enää itkeä,
koska jaksan tän lopettaa, milloin saan voimia
Koska saan jonkun luokseni,
koska unohdan pettymykseni,
niitä on niin monta etten edes osaisi laskea,
enhän osaakaan muuta kuin aina myöntyä,
toisten edessä madella ja nöyrtyä,
osaan asioita vain väärin ymmärtää,
en osaa kiusausta vastustaa,
pakko aina vain surua kuunnella,
surullisten biisien tahtiin tanssia,
kun ei muuta ole kuin tyyny johon painautua,
mun uskollisin ystävä,
johon turvaudun taas tänä iltana,
taas se alkaa, se tulee ja satuttaa,
tulee turhaa, keksittyä kipua,
sitten tajuan, ei helvetti, se on todellista
Haluun olla taas normaali ihminen,
en enää vajaa yksinäinen,
koska tulee päivä jolloin ei enää loukata,
koska ei tarvitse enää itkeä,
koska jaksan tän lopettaa, milloin saan voimia
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vittu tää oli hieno!..sairaan kaunis!
Tuntuu tismalleen tolta...sä luet mun ajatuksia..
kuka lienetkin..
Noh, kiitos...minä olen vain tällänen tyttö jolla menee nykyään kaikki päin persettä.... =P
laulun sanat, kertosäkeistöt ja kaikki. Vaikuttaa siltä että olet urittänyt riimittää runosi, se ei ihan onnistunut. Ehkä turhan pitkä.
No oikeesti, oon tehny biisejä jo yli vuoden:) ..tuokin on eräänlainen kappale, tosin tällä kertaa nimenomaan EN yrittänyt riimittää sitä. Kun yleensä teen rap-riimejä niin niissä tulee riimiteltyä ihan tarpeeksi:)
...oolrait =)