Miksi anturaraudoitus pitää maadoittaa? Vahinkoesimerkkejä?
Talon maadoitus
Tarnanen
3324266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
niin näet.
nyt kiinnostaa että mitä riskejä on olemassa, uskaltaako ostaa?
Miten on käyttömaadoituksen laita. Onko kuparia yhtään maassa??????
uskaltaa ostaa, ei anturaa tarvitse maadoittaa, kunhan maasta löytyy se 20m cu16 kuparia.
Rakennuksen TN-C sähköliittymä pitää aina varustaa maadoituselektrodilla, yleensä se 20m maadoituskuparia syöttöjohdon kanssa samaan ojaan riittää. Sen _lisäksi_ on suositeltavaa kytkeä potentiaalintasauskiskoon myös betoniraudoitus, mutta pakollista se ei käsittääkseni ole. Tämä parantaa maadoitusta, sehän on siellä anturassa hyvässä maakosketuksessa.
anturaa ei ole pakko maadoittaa, sen voi korvata vaikka vetämällä kupari lenkin talon ympäri. Valetut betonilattiat taas on maadoitettava.
että betonilaatta on maadoitettava??
Siirrettävä aggregaatti syöttää maakaapelin välityksellä virtaa muutamaan kesämökin maadoitettuun pistorasiaan. Syöttöpäässä on jakorasia, johon tulee kumikaapelilla( pistotulppa) virta aggregaatin pistokkeesta ja jakorasiasta lähtee maakaapeli mökkiin.
Kysymys: voinko maadoittaa järjestelmän jakorasiassa olevasta maadoitusliittimestä. Kuparikaapelia on 25 metriä.
Ajatus on se että maapotentiaali on talon ympärillä joka paikassa sama kuin sähköverkon nollassa ja että talosi on kunnolla maadoitettu, vaikka kaivuri nykäisee sähkölaitoksen nollan poikki.
Jos nolla katkeaa, eikä kiinteistön maadoitukset ole kunnossa, niin jääkaapin ovessa on jotain 230 ja 400v väliltä.
että se keittiön laattalattian betoniraudoitusverkko olisi mahdollisimman hyvin maadoitettu :)
Sinulla tuntuu olevan selvä näkemys miten asian pitää olla. En kuitenkaan ole sähkäri enkä ymmärrä termejäsi.
Tilanne on se että kuparia on riittävä määrä siellä kaapeliojassa (pihakeskuksen ja sisäkeskuksen välillä), taloa ei ympäröi kuparikieppi. Kantavan betonilaatan raudoitusverkkoja ei ole maadoitettu.
Onko turvallista vai ei?
Vikavirtakytinkin toimii, kun sähkö pääsee laatasta maahan.
turvallista, ei laatan maadoittamattomuus aiheuta vaaraa, varsinkin jos se makaa maassa hiekan päällä, ei siihen synny missään tilanteessa vaarallisia jännitteitä.
Yleensä maavarainen lattia on eristetty.
enpä itsekkään maadoittanut. kuparia on maassa parikin lenkkiä vaikka yksikin olisi riittänyt.
ajattele nyt jos salama iskee taloosi ja tämä energiamäärä tunkee sinne anturaan, kuvittelisin että nopeana kaverina ei varmaan lähe tulemaan takasin vaan etsii nopeamman keinon tunkea sieltä pihalle...
pari asiavirhettä.
Kyllä kaikki rakennuksen johtavat osat pitää saada pääpotentiaalintasaukseen mukaan. Johtavien putkistojen lisäksi mukaan pitää ottaa mm. lattioiden raudoitukset. Asennusstandardin kohdassa 413.1.2.1 mainitaan mm. "soveltuvin osin betonirakenteiden pääteräkset".
Sanamuodosta on taitettu peistä pitkään, mutta tässäkin saa käyttää järkeään: Valettavien lattioiden teräkset tai verkot on "helppo" ottaa mukaan ja siksi näin tulisi aina tehdä. Ontelolaattojen pääteräksiin ei voi kajota, joten niitä ei tässä tarkoiteta.
Jos syötön PEN-johdin katkeaa, seuraukset riippuvat mm. kuormitusten tasaisuudesta ja käyttömaadoituksen laadusta. Siksi näihin molempiin tulisi kiinnittää huomiota niin suunnittelussa kuin asennuksissakin.
Joku kyseli vaaroista, jos rakennuksen johtavat osat eivät ole maapotentiaalissa. Voisin kertoa melkoisen hurjiakin tarinoita asian tiimoilta, mutta tyydytään nyt tähän: Jos jännite pääsee rakennuksen johtaviin osiin jonkin sähköjohdon tai -laitteen eristyksen pettäessä, suojaava laite ei toimi. Sulakkeiden ja johdonsuojakatkaisijoiden nopea toiminta kosketusjännitesuojauksessa perustuu täysin pääpotentiaalintasauksen ja suojamaadoituksien kuntoon. Esimerkiksi suihkussa ollessaan saa huonoimmassa tapauksessa sekoittajasta pahojakin sähköiskuja. Hengenlähtö on ollut muutamassa tutkimassani tapauksessa hyvin lähellä.
Tällaisten maadoituspuutteiden aiheuttamien vikojen tutkiminen ja korjaaminen on järjettömän kallista. Valmiiden lattioiden piikkaaminen jne. on lisäksi hyvin epämiellyttävää puuhaa asumisen kannalta.
Minä en säästelisi näissä asioissa rakentamisvaiheessa yhtään.
"Valettavien lattioiden teräkset tai verkot on "helppo" ottaa mukaan ja siksi näin tulisi aina tehdä."
Tuosta helppoudesta voi olla monta mieltä. Muodostuuko kaikkien verkkojen tai terästen välille kuitenkaan riittävä johtokyky jos yksi niistä maadoitetaan? Onko siitä vastaavaa hyötyä pientalossa? Luetaanko lattialaatta johtaviin osiin? Sen allahan on paksu styroxi, pinnalla yleensä heikosti johtava lattiapäällyste ja betoni varsin kuivaa ja maanpinnan yläpuolella. Miksi sen sisällä oleva verkko pitäisi maadoittaa? Tietääkseni on aika harvinaista pientaloissa noiden terästen tai verkkojen maadoitus eikä sitä suoraan missään vaadita.
Anturateräkset on jo eri asia, nehän on kosteassa maan sisällä ja toimivat lähinnä maadoituselektrodina, mutta nekin pitäisi kai hitsata yhteen renkaaksi. Ei anturankaan maadoitusta suoraan vaadita standardeissa jos riittävä maadoitus tehdään muulla tavoin, mutta hyvähän se olisi. Siitä voi jo olla hyötyäkin.
Paras maadoitus saadaan kaivamalla kosteaan maahan riittävän suuri _lenkki_ maadoituskuparia, kyllä sen pitäisi pientalolle riittää.
samaa mieltä!
joo, näin on joo.
Joku tolkku pitäisi olla valehtelullakin. Vai pitää ruveta piikkaamaan teräkset esille, ettei saa suihkusta sähköiskuja.
Ja näin sanoo todellinen asiantuntija... Kannattaa kuitenkin uskoa edellistä kirjoittajaa, sillä kysessä taitaa olla ainoa todelinen tietäjä tällä palstalla.
Kyllä ne lattialaatan verkot on tapana maadoittaa ja vaaditaankin maadoitettaviksi (laaja johtava rakenne...). Ja tapana on yhdistää ne verkot toisiinsa. Ei pitäisi olla kovin vaikea homma. Mutta taitaa yleensä valuvaiheessa olla sähkäri vielä hakusessa...
En muista ohjeita enään kovin tarkaan, mutta selvittelin ne taloa rakentaessa.
Muistaakseni ohje oli niin että kaksi 10mm terästä laitetaan kytkentäkohdasta eri suuntiin tai v-asentoon ja raudat surrataan verkkoihin joka langasta kiinni, tai mielummin hitsataan kiinni. Näin saadaan paljon pinta-alaa maadoitettua ja betoni terkäksineen johtaa sähköä, niin että koko laatta tulee hyvin maihin.
Styrokseien päällä makavaa lattahan ei ole, ilman maadoitusta, mitenkään maahan kosketuksissa. Pahimmassa tapausessa lattialaatassa voisi maata jännite, kun joku lattiaan porattu kiila-ankkuri tms. vastasi sähköjohtoon ja betorautoihin. Eli sen jälkeen kodinhoitohuoneen lattiassa olisi jännite ja pesukoneen kuoressa maa.
Tiedän että laattoja ei usein maadoiteta, mutta oman käsitykseni mukaan niin kuitenkin pitäsi tehdä. Miksi sen jättäisi tekemättä, kun se ei ole edes mikään iso asia.
Laatan maadoitus on potentiaalin tasausta ja anturin maadoitus on potentiaalin tasauksen lisäksi käyttömaadoitus.
Maadoituksilla ei ole mitään tekemistä ukkosen tai salamoiden kanssa.
Mitenkähän ne norjalaiset pysyy hengissä, kun siellä ei käytetä koko käyttömaadoitusta.
Ja tämä 'asiantuntija' on tekemässä vaarallisista käyttöolosuhteista erittäin vaaralliset.
Ja mitäköhän tuo sitten taas tarkoitti? Tämä on kuitenkin Suomi...
...niillä erlainen sähköverkko? Maasta erotettu. Silloin ei maata vasten voi saada sähköiskuja kuten meillä.
Tuossa taisi olla valmis talo, jossa käyttömaadoitus on tehty kupareilla mutta betoniraudoitus jätetty ilmaan. Raudoituksen saattaminen jälkikäteen luotettavasti maadoitetuksi piikkaamalla kuulostaa melko mahdottomalta. Teräs tai verkko voi löytyä, mutta kuka takaa miten ne on liitetty toisiinsa.
Talon sähköt oli tehty 60-luvun loppupuolella, huonosti oli maadoitettu talon ulkopuolella.
Kerran -80 luvulla kunnan kaivuri venytti taloon tulevaa maakaapelia vahingossa 150m päästä talostamme, sillä seurauksella että nollajohdin oli mennyt poikki maakaapelissa.
Kaikki sähkön käyttö jäi talon maadoituksen varaan joka oli huono.
Monen viikon ajan ihmettelimme kun kellarissa olimme suihkussa kun lattiakaivon lähellä suihkussa seistessä saimme pientä sähköä.
Tämä oli epämukavaa, koira varsinkin ulisi kun sitä pesimme.
Sitten jossainvaiheessa urut simahtivat, akkulaturi paloi.
Tämän jälkeen otimme vasta yhteyttä sähkölaitokseen, joka opastuksellamme löysi vian, osittain katkennut maakaapeli, kysyn vain että mitä olisi tapahtunut jos talon maadoitus olisi ollut vielä huonopi tai olisi puuttunut kokonaan.
Empä olisi ilmeisesti tätä nyt täällä kirjoittamassa varoitukseksi muille:
Maadoitus saattoi puuttua kokonaan ja maapisteeksi muodostui kolmivaiheverkon tähtipiste, jonka taso on oikeaan maapotentiaaliin nähden jotain nollan ja 230 voltin väliltä, riippuen siitä että minkälaisia kuormituksia talon sähköverkossa on.
Kerran tinkasin erään sähköurakoitsijan kanssa siitä että miksi talon maadoitus pitää olla kunnossa, vaikka sähkölaitoksen kaapelissa tulee nolla johto. Kaverein mielestä ei ole järkeä varmistaa maata, kun vaiheitakaan ei ole varmistettu.
Suihkussa lapset sai sähköiskuja. Syy kattopellin korjauksessa oli naulattu ulkovalon kaapelin läpi. Vesijohtoputket oli maadoitettu (60 -70-luvun talo), mutta muuten talon runko ei ollut maadoitettu, joten vika ei polttanut sulaketta. Talon runko oli tehty teräspalkeista, ja ne eivät olleet maapotentiaalissa. Jännite näkyi talossa kaikkialla. Siinä sitä oli yhdeksi illaksi pähkäilemistä!
Standardissa on lueteltu varsin tarkkaan millä muutta tavalla voi maadoituksen laittaa jos ei halua tuota kupariakieppiä maahan kaivaa.
Standardi toteaa potentiaalin tasauksesta mm. seuraavaa:
Jos eletrodi on upotettu betoniin, suositellaan käytettäväksi oikeanlaatuista betonia; eletrodin ja pinnan etäisyyden tulee olla väh. 5cm.
Huom. mikäli kupari elektrodia aioitaan käyttää myös ukkossuojaukseen suositellaan väh. 25mm2 poikkipintaa.
Seuraavan tyyppisiä elektrodeja voidaan käyttää:
- maadoitustankoja tai putkia
- nauhoja, lankoja tai köysiä
- levyjä
- perustuksiin upotettuja maanalaisia teräsrakenteita
- hitsattuja betonirakenteen teräksiä (ei kuitenkaan esijännitetyssä betonissa)
- perustuksiin upotettuja maanalaisia verkkoja (perus maadoitus)
- muita soveltuvia rakenteita paikallisten olosuhteiden tai vaatimusten mukaisesti
Maadoitus elektrodina ei saa käyttää vesijohtoja tai muita puoliverkkoja eikä kaapeleiden metallivaippoja; nämä pitää kuitenkin kytkeä potentiaalin tasaukseen.
lisävaatimuksia:
Maanalaiset (metalli)rakenteet on liitettävä potentiaalintasausjohtimeen joko mekaanisesti tai hitsaamalla.
Liitoksen tulee olla (aina) käsillä.
elektrodi ei saa olla pelkästään yksin veteen upotettu, vesistöihin tai jokeen upotettu metalliosa.
Jokainen päämaadoituskiskoon liitetty johdin on voitava irroittaa yksitellen. liitoksen on oltava sähköisesti ja mekaanisesti luotettava, ja se saa olla avattavissa ainoastaan työkaluilla.
Suurin osa ylläolevasta on toki aika itsestään selvää kun asiaa hiukankin miettii.
Nykyinen standardi koskee vain uusia asennuksia, vanhoissa on vanhan aikaiset jutut.
40-luvun talossa ei ole perustan betonissa rautaa, ei vesijohtoa eikä maadoituselektrodia ja silti on pelittänyt 70-vuotta.
Mutta olisihan se hyvä olla.