Homomyönteinen on ehkä huono sana, mutta sellaisia uskontoja haen, jotka suhtautuvat homoseksuaalisuuteen asiallisesti, eivätkä ole heti tuomitsemassa homoja Helvetiin.
Kertokaa, jos tällaisia on?
Kertokaa, jos tällaisia on?
Homomyönteisimmät uskonnot?
Kertokaa!
142508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Helluntaiseurakunta
Niinhän se taitaa olla, tunnen monta helluntalaista homoa. He vain ovat tiukasti kaapissa, eivät myönnä homouttaan itselleenkään.
eikö ne kaikki ole niin keijoo?
Wicca, Asatru (Norse heathenism) tulee ihan ekana mieleen - kelttiläiset rekonstruktiot (druidit), sekä egyptiläiset ja kreikkalaiset jumaluudet.
Ja sitten löytyy myös kotimaistakin tarjontaa, toiset kuulkaa ihan Ukkoakin vielä palvoo herran vuonna 2005.
Naisia, etenkin lesbonaisia saattaa kiinnostaa myös Dianic Wicca (Diaaninen Wicca), mikä on yksinomaan Jumalatar - uskonto. Samoin wiccaa voi myös toteuttaa painottaen maskuliinista Jumalaa.
Linkkejä:
http://www.pakanaverkko.fi/
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/uskonnot.shtml
http://en.wikipedia.org/wiki/Neopaganism
http://en.wikipedia.org/wiki/Asatru
http://en.wikipedia.org/wiki/Horned_God
http://en.wikipedia.org/wiki/Dianic_Wicca
QUOTE:
...
Pakanauskontojen suhtautuminen seksuaalisuuteen on luontevaa. Ensinnäkään seksuaalisia tarpeita ei väheksytä tai pyritä tukahduttamaan, toisekseen seksuaalisuus nähdään usein jumalallisen heijastuksena, pyhänä asiana. Kuten monissa itämaisissa uskonnoissakin, myös monissa pakanauskonnoissa jumaluus kuvataan androgyynina hahmona, joka pitää sisällään seksuaalisuuden moninaisuuden voiman. Koska pakanat eivät vierasta maanpäällistä elämää, mikään rakkauden teko ei ole heille myöskään "luonnotonta", eikä synnin käsitettä tunneta lainkaan. Nautinnosta ei tarvitse kieltäytyä, vaan aistien avulla nimenomaan palvellaan jumaluutta arvostamalla kaikkea saatua nautintoa vilpittömästi.
Monissa alkuperäiskansojen uskonnoissa ja uskomuksissa ihmisen henki on joko androgyyni tai sukupuoleltaan neutraali, toisinaan henki myös on vastakkaista sukupuolta kuin fyysinen keho. Siksi näissä kulttuureissa on aina arvostettu nk. väärään sukupuoleen syntyneitä ihmisiä ja heidät on usein nostettu shamaaneiksi tai harjoitetun uskonnon papeiksi. Seksuaalisuus on ollut siunattu asia, missä tahansa muodossa se ilmeneekin. Nykypakanat jatkavat samalla linjalla. Tätä kautta on helppo havaita räikeä ero kristinuskon näkemysten ja esimerkiksi shamanismia harjoittavan ihmisen maailmankuvassa.
Pakanauskonnot ovat moderneja uskontoja, joiden juuret ulottuvat syvälle maahan mutta joita voidaan harjoittaa nykyajassa ja soveltaa nykyiseen ihmistä kunnioittavaan arvomaailmaan helpommin kuin kirjauskontoja. Yksilöllinen muokkaaminen sovittaa uskonnon harjoittajalleen sopivaksi, eikä ristiriitoja uskonnon oppien kanssa siksi synny. Pakanauskonnoissa ihmisen oma elämä ja arvomaailma peilautuu uskontoon ja uskonnollinen näkemys syvenee, samalla kun arvomaailma puolestaan rikastuu uskonnon ansiosta.
Ehkä monella on alitajuisesti sellainen käsitys, että uskonto ansaitsee Uskonnon nimen vasta kun siinä on pappeja, jotka antavat ylhäältäpäin käskyjä ja rajoituksia ihmisille; että kyseessä on Uskonto vasta kun ihminen itse ei koskaan riitä vaan on kaikista pyrkimyksistään huolimatta riittämätön ja syntinen. Ehkä pakanuus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta…
Mutta totta pakanuus silti on: uskonnon ei tarvitse olla ulkoapäin annettu. Ihmisen ei tarvitse kokea olevansa riittämätön ja syntinen voidakseen harjoittaa uskontoa. Pakana voi itse solmia juuri sellaiset suhteet juuri sellaisiin jumaluuksiin kuin itse haluaa. Pakana voi luoda oman yksilöllisen uskontonsa oman jumalsuhteensa ympärille – uskonnon, joka hyväksyy hänet juuri sellaisena kuin hän on.
Uskonto on aivan yhtä arvokas, vaikka sillä olisi vain yksi harjoittaja. Oikeastaan voidaan sanoa, että jos uskonnolla on useampia harjoittajia, kasvaa riski ettei uskonto sovikaan täydellisesti heille kaikille.
Ref:
http://www.kolumbus.fi/pakanatieto/Seksta.html
Buddhalaisuus. Synnin tai väärintekemisen käsite lähtee siinä uskonnossa ihan eri tasolta kuin jonkin aavikolla eläneen heimon uskonnon. Sitä paitsi osa buddhalaisista suuntauksista on lähempänä ateismia kuin varsinaisesti uskontoa, jossa on jokin jumalan kaltainen entiteetti.
Joskus näin telkusta leffan, jossa buddhalaiset samurait oli pääosissa. Siinä esitettiin tämä soturimiesten läheisyys jännästi: siihen liittyi erottinen läheisyys joka ikäänkuin hyväksyttiin ja sitten toisaalta ei. Pääroolihenkilö rakastui mieheen... Se kai oli jonkinlainen nuoren uskonnollisen soturimiehen kasvun kuvaus... Hän oli siis homo. Mut se oli japanilainen elokuva, eikä dokkari.
Miten käytännössä buddhalaiset vähemmistöseksuaalit elävät? En ole koskaan kuullut mitään buddhalaisista vähemmistöseksuaaleista.
Islamilaisten asenteista homouteen; pari päivää sitten BBC:n uutisissa oli siitä, että hollannissa ollaan tekemässä filmiä
islamilaisista lesboista. Siellä pelätään, että tekijät joutuvat murhatuiksi, kun van Gogh
murhattiin... Tekijät ovat samoja, jotka toimi van Goghin kanssa kunnes tämä murhattiin
http://news.bbc.co.uk/1/hi/entertainment/film/4447366.stm
Helsingin buddhalaisen keskuksen kautta voit osallistua gayretriiteille Englannissa. Täydellinen homo- ja lesbotasa-arvo vallitsee. Liikkeen perustaja Sangharakshita on itsekin homoseksuaali.
No onpa mielenkiintoista!
saako myös buddhalaiset homot ja lesbot olla myös buddhalaisissa maissa täysin avoimesti sitä mitä ovat?
Jos niitä kohtaan kuitenkin on jotakin torjuntaa uskonnollisilta kanteilta, niin millaisista asioista ne nousevat?
Suhtautuminen on hyvin kulttuurisidonnaista, varsinaisia uskonnollisia syitä ei ole. Esim. intian buddhalaisille homo-lesbo-kysymys on hyvin vaikea. Tuttu homo-buddhalainen mies kertoi keskustelustaan intialaisen buddhalaisen kanssa. Hyvin vaikea hänen oli siitä puhua avoimesti ja suhtautua hyväksyvästi. Vasta kun tuttuni kertoi, että hänellä on kyllä hyviä naispuolisia ystäviä, tunnelma hieman vapautui. Ehkä joku heistä alkaisi joskus kuitenkin kiinnosta... Intiassa ollaan muutenkin paljon häveliäämpiä kuin täällä. Kyseiselle intialaiselle oli yllätys, että meillä voi esimerkiksi miehet ja naiset istua vierekkäin, pitää toista kädestä ja halailla - ihan siis vaan ystävällisissä merkeissä. Heillä se ei kuulemma tule kuuloonkaan. Hän kuitenkin koki länsimaisen vapaan tuttavallisuuden positiivisesti ja tykkäsi, kun naisetkin halasivat ja koskettelivat häntä.
On liikaa aikaa lukion ajoista, joilloin jotain perustietoa buddhalaisuudesta käytiin lävitse.
Kun buddhalaisuudessa ei ole uskonnollisia syitä homokielteisyyteen, niin miten buddhalaisuudessa käsitetään ihmisen seksuaalisuus ja sukupuolisuus?
Käsitellänkö niitä hengellisinä entiteetteinä ollenkaan?
Buddhalaisuudessa ei ole mitään sellaista argumentaatiota kuin juutalaisilla ja kristityillä, että Jumala antaa ihmisille tehtäväksi lisääntyä?
Tuo lisääntymis-käskyhän on kristittyjen fundisuskovaisien ensisijainen perustelu sille, että ne ei hyväksy samaa sukupuolta olevien välistä rakkaussuhdetta.
Sinänsä targikoomista, kun samaisessa Mooseksen kirjassa Jumala antaa myös käskyn viljellä ja varjella maata.
Uskovaiset ovat ottaneet tosissaan vain käskyn lisääntyä ja täyttää maa. Ihmiset ovat liikakansoittaneet maapallon, niin ettei vesi- ja enregiavarat enää riitä ja sekä ilmakehä että maaperä on tuhoutunut kaikkialta tämän ylikansoittumisen tähden.
Se on sitä kristittyjen valikoivaa tapaa lukea Raamattua: otetaan kohta, jota halutaan noudattaa ja noudatetaan sitä sillä tavoin että rikotaan toista Raamatun kohtaa vastaan.
Mielestäni siis tällä hetkellä lisääntyminen on jo oikeastaan rikkomista sitä kohtaa vastaan, kun kehoitetaan varjelemaan maata. Orpojen ja kodittomien, hylättyjen lapsien adoptoiminen olisi maan varjelemista ja huolehtimista, sillä myös nämä kodittomat maailman lapset kuuluvat tähän maailmaan, jota Jumala käski varjella.
kristityt uskovaiset eivät vain halua vähääkään siitä välittää, vaan tahtovat rikkoa tuota Jumalan kehoitusta vastaan ja eivät käytä ehkäisyä vaan lisääntyvät vaikka maa ja ilmakehä vaikeroi heidän lisääntymisensä tähden...
Minulla ei ole mitään lisääntymistä vastaan, eikä edes hedelmällisyyshoitoja vastaan. Minulla on vaan sitä vastaan, että uskovaisiksi itseänsä kutsuvat vetoavat homokielteisyydessään Raamatun kehoitukseen lisääntyä. Nämä samat uskovaiset rikkovat lisääntyessään sitä Raamatun kohtaa vastaan, jossa kehotetaan varjelemaan maata.
Jumala ei siis kehoittanut ylilisääntymiseen ja maan täyttämiseen yli maapallon resurssien kuten nyt on käynyt.
Buddhalaisuus ei tarjoa ihmisille em. vastuuntunnottomuuden toimintamallia?
Sinänsä ei sitä raamattukaan tarjoa, koska siellä on se kehoitus varjella, mutta kristityt ei vaan halua välittää siitä kehoituksesta...
Buddhalaisuus ei pidä seksuaalisuutta itsessään "pahana" - seksuaalisten tunteiden tukahduttaminen voi olla suurempi paha. Se ei myöskään ota kantaa seksuaalikäyttäytymisen erilaisiin muotoihin kuten esimerkiksi masturbaatio, homoseksuaalisuus tai avioliiton ulkopuolinen seksi. Buddhalaisuus kannustaa meitä kuitenkin vapauttamaan itsemme kaikista orjuuden muodoista - myös sellaisten halujen orjuudesta, joita emme tunne voivamme hallita
Tämän ohjeen takana oleva positiivinen periaate on että tulisi yrittää kehittää tervettä tyydyttyneisyyttä. Tyytyväisyyden päävihollinen on ahneus, kyltymätön halu, ja monille ihmisille seksuaalinen halu on kaikkein voimakkain ahneuden muoto. Seksuaalisen halun tyydyttäminen koskee tavallisesti myös muita ihmisiä ja voi siten vaikuttaa voimakkaasti ei vain omaan vaan myös toisten elämään. Siksi on olemassa erityinen ohje seksuaalikäyttäytymistä varten. Mutta saavuttaaksemme tyydyttyneisyyden meidän on päästävä kaikkien orjuuden muotojen tuolle puolen - ja joillakin ihmisillä päävihollinen ei ehkä olekaan seksi vaan ruoka, alkoholi, tupakka, jännitys, huipputekniset laitteet, valta, arvostus, uralla eteneminen, isompi talo tai nopeampi auto
Niin kauan kun annamme periksi mille tahansa kyltymättömän halun muodolle joudumme oravanpyörään. Näemme porkkanan riippuvan aivan nenämme edessä. Otamme kuinka nopeita askelia tahansa emme saa sitä kiinni. Heti kun yksi halu on tyydytetty, sen tilalle nousee toinen ja sitten taas uusi ja niin edelleen. Yritämme juosta yhä nopeammin luullen, että seuraavalla ryntäyksellä porkkana varmaan on hallussamme ja voimme kaikessa rauhassa nauttia onnellisuudesta. Mutta näin ei ikävä kyllä käy. Ei onnellisuus tule porkkanan saamisesta - ei porkkanaa voi saada. Onnellisuus odottaa koko ajan löytäjäänsä. On vain lakattava juoksemasta. Onnellisuus ei koskaan tule ahneuden tyydyttämisestä - ahneus on mielentila, joka vain kasvaa jos annamme sille myöten. Onnellisuus tulee siitä kun astuu kokonaan pois oravanpyörästä, kun näkee ahneuden sellaisena kuin se on eikä anna sen häiritä mieltä. Vasta sitten voi saavuttaa mielenrauhan, jonka avulla voi nähdä asiat selkeästi. Vasta sitten on energiaa korkeammille asioille. Tämä ei tarkoita ettei voi nauttia seksistä, ruoasta tai jostakin muusta. Se merkitsee vain ettei näihin kohdistuvien halujen tulisi hallita mieltä ja elämää
Perinteisesti tämän ohjeen negatiivista muotoa tulkittiin siten että maallikkobuddhalaisen tuli pidättyä aviorikoksesta, raiskauksesta ja naisen varastamisesta. Tätä tulkintaa on kehitettävä hieman, jotta saisimme siitä jonkinlaisia suuntaviivoja seksuaalikäyttäytymiselle nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kaikki buddhalaiset eettiset ohjeet voidaan nähdä ensimmäisen ohjeen (olla vahingoittamatta niin muita eläviä olentoja kuin itseämme) jonkin piirteen yksityiskohtaisena käsittelynä - samoin kolmas ohje. Tässä valossa nähtynä sukupuolisesta väärinkäyttäytymisestä pidättyminen tarkoittaa että sukupuoliset halut tulisi hallita niin etteivät ne vahingoita itseämme eikä muita ihmisiä
Sukupuoliset halumme vahingoittavat meitä, jos annamme niiden estää meitä saavuttamasta mielenrauhaa (tämän aiheen jo käsittelimme). Ne voivat myös vahingoittaa meitä, jos harkitsemattomasti annamme niiden saattaa meidät ihmissuhteisiin ja tilanteisiin, jotka turmelevat henkistä kasvuamme
Voimme aiheuttaa paljon tuskaa myös muille, jos itsekkäästi tyydytämme sukupuolista ahneuttamme ottamatta muiden tarpeita huomioon. Buddhalaiset pyrkivät sen tähden näkemään seksuaalikumppanin tärkeänä ihmisyksilönä, jolla on omat halunsa, tarpeensa ja pelkonsa. Ei tulisi koskaan alentua käyttämään muita hyväksi vain seksiobjekteina, edes epäsuorasti. Tämä saattaa esimerkiksi tarkoittaa ettemme ryhdy epätasa-arvoiseen suhteeseen, jossa vastapuolella todennäköisesti on sellaisia odotuksia, joita meillä ei ole aikomustakaan täyttää. Buddhalaiset pyrkivät myös välttämään mahdollisen kolmannen osapuolen vahingoittamista sukupuolisen nautinnon vuoksi - näin voi käydä esimerkiksi jos ottaa sukupuolikumppanikseen toisen osapuolen vakiintuneen parin
Vaikka buddhalaisuus ei näe seksiä "pahana", täydellistä pidättymistä sukupuolitoiminnasta on perinteisesti pidetty tärkeänä harjoituksena munkeille, nunnille ja muille vakavasti henkistä polkua seuraaville. Aikana ennen tehokkaita ehkäisymenetelmiä tämä johtui tietenkin osaltaan käytännön syistä: lasten kasvattaminen ja ylläpitäminen vaatii paljon aikaa ja energiaa, joten henkisiin harjoituksiin sitä jää vain vähän. Mutta selibaatti on myös tärkeä henkinen harjoitus. Monille ihmisille sukupuolinen halu on kaikista haluista voimakkain, ja se että pystyy elämään siten että mieltä ei jatkuvasti häiritse tämä biologinen vietti voi olla erittäin suuri askel kohti mielenrauhaa. Pidättyminen tuo myös enemmän energiaa käytettäväksi muihin tarkoituksiin, erityisesti meditaatioon. Selibaatti yhdistetään tavallisesti luostarielämään, mutta vapaaehtoinen sukupuolitoiminnasta aika ajoin tapahtuva pidättyminen on luultavasti hyödyksi kelle tahansa vakavasti harjoittavalle buddhalaiselle, oli tämän elämänmuoto mikä tahansa. Monissa idän buddhalaisissa maissa on tavallista että maallikot asuvat luostarissa tietyn aikaa, esimerkiksi vuoden tai enemmänkin. Monet länsimaiset buddhalaiset, jotka eivät normaalioloissa elä selibaatissa, pidättyvät silloin tällöin vapaaehtoisesti kaikesta sukupuolitoiminnasta tietyksi aikaa, esimerkiksi pariksi viikoksi meditaatioleirin ajaksi.
Sanon että paras ja myönteisin usko ja uskonto on tämä meille kaikille tutuin kristinusko. Siitähän on monia monia variaatioita, mutta jos puretaan kaikki tämä pois, jäljelle jäävä ydin on se mitä Jeesus ainoassa käskyssään meitä käskee; "Rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi ja Jumalaasi yli kaiken..." Jos jokainen meistä, kirkkokuntaan katsomatta pohtii vakaumustaan ja suhtautumistaan mihin asiaan tahansa, on helppo laittaa ne kädessä olevat kivet takaisin maahan, eikä heittää.
Väitän että Jeesus oli suurin ja humaaneinen ihminen päällä maan, tästä syystä sanon myös kristinuskon olevan paras ja suvaitsevaisin. Nyt en puhu kirkkokunnista vaan kristillisyydestä, toisen ihmisen hädän ymmärtämisestä, humaniudesta ja keskinäisestä oikeasta rakkaudesta - sitä on kristinusko.
Raamtun Sana on niin ja aamen: Jumala RAKASTAA ihmistä mutta Hän vihaa syntiä. Ja mitä uskontoihin tulee, ainoa kadotukselta pelastava "uskonto" on usko Jeesukseen ja Hänen sovitustyöhönsä Golgatan ristillä. Jeesus rakastaa SINUA!