Jostakin pulpahdit taas mieleeni. Joissakin vaan on sitä jotain, joka ei täysin unohdu...
Joissakin on sitä jotain
...
303493
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Pulpahtaa liiankin usein mieleen
Hänessä on sitä jotakin,
enkä osaa unohtaa...
Olisikohan vielä mahdollista?
Vai mitä tarkoitit?
Kyllä laantuu, muttei unohdu. Muusta en tiedä.
En minäkään osaa unohtaa. En voi. Yritys hyvä 10.
Kyllä se joskus unohtuu.
Aikaa vain menee näköjään.
Sitä vain välillä vaipuu haaveisiin
ja itselleen tekee hallaa kun
ajattelee, jos vielä joskus :)
Toivon jaksamista meille molemmille
ken lienetkään :)
Aika on suhteellinen käsite.
Sanoppa muuta! Täällä jo 6 kk ihastusta takana (varattuun ihmiseen) eikä meinaa millään helpottaa!
Ei auta järjellä ajattelu, ei välttely, ei mikään, vähän kaikkee on tullu kokeiltuu... kohta luovutan!
Meen ja pussaan keskelle naamaa;-)
kyl nenään saa varattuaki pussata, ei se oo niin väärin =) Mut älä huuliin koske...
ja päivä päivältä on helpompi olla ja elää asian kanssa. Mutta tunne ja kaipaus eivät silti katoa vaikka toinen on ollut poissa silmistä jo kauan.
Vaikea on silti uskoa, että siitä voisi tulla jotakin. Mission Impossible...
Jos oletkin itse se pahin jarru. Elämälle täytyy antaa mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Valintoja kaikki on loppupelissä. Ei kohtalon varaan heittäytymistä.
mutta se ei riitä kun toinen ei halua. En tiedä riittääkö minulla enää rohkeutta ja kanttia jatkaa ja yrittää uudelleen. Minä en ole ollut tässä se pahin jarru, vaikka nyt jarruttelenkin.
Tapanani ei ole jäädä kohtaloa suremaan vain tehdä mitä haluan ja taistella siitä minkä koen oikeaksi. Nyt vaan taitaa olla kulunut liian paljon aikaa ja tapahtunut liian paljon ikävää.
Todellakin ollut paljon helpompaa ellen olisi sattunut näkemään Sinua. Ja uskoin nähneeni sisimpääsi, kun hymyilit. Eikä se jäänyt siihen - halusit leikitellä minun kanssani. Arvaa tuntuuko mukavalta? Voisin pilata maineesi lopullisesti. Mutta tiedätkö mitä? En ole sellainen. Vihaan avointa seksismiä. Siinä on jotain sairasta. Ja kaikesta huolimatta olen valmis antamaan anteeksi, koska ehkä vain tunsit siten - ehkä läsnäoloni saa sinut levolliseksi. Mutta olet pelottava. Koet ehkä olevasi tyrmäävän näköinen, mutta tosiasiassa olet vain viitsinyt tyhjentää meikkipussin kasvoillesi. Halusin oppia tuntemaan Sinut, koska olet syvä kuin meri - mutta enpä tiedä. Hengellisyydesi huolimatta olet pinnallinen ja siten turhamainen. Ja silti haluan ymmärtää sinua. Ei ole kyse säälistä. Hulluutesi on viehättävää.
Rakastan ja vihaan Sinua samanaikaisesti. Olisit voinut kertoa tunteistasi, nyt voimme vain yrittää unohtaa, mikä ei tule onnistumaan. En kait tule koskaan tietämään mistä oli oikeastaan kyse. Tiedämme sen molemmat. Ehkä pelästyit rakastuvasi minuun ja pettyväsi kuten aiemminkin elämän suhteen. (avoimesti yksilöity viesti - ei koske välttämättä sinua)
Olen siis Mies. Taidan olla harvinaislaatuinen tapaus. Vai onko meitä lisää jossain???
ole kysymys ihmiselämästä? kaikkine niine variaatioineen mitä oikea elämä sisältää. Tekeepä mieli jeesustella tässä "ei kukaan ole paha, toinen vain on heikompi toista". Menneisyys, mistä meistä kukaan tietää olisiko toisen kengissä selvinnyt niinkään hyvin näistä elämän tilanteista kuin hän on, vaikka jälkensä on jättänyt. Onko välillä sellaista sidettä, minkä varaan rakentaa, siis sitä oikeaa ihmissuhdetta ei viestiä täällä.
mitään ei saa jos mitään ei yritä, ei se pelaa joka pelkää!
unohduksen mereen unohdu.
Erittäin oikea, mitä menneisyydessä rypemään, katse pitää olla tässä hetkessä ja tulevaisuudessa.
on pitänyt lähteä ja vierottaa itsensä pois menneestä. Asiat eivät vain unohdu tahtomalla.
riippuu mitä haluaa unohtaa, mitä ei voi unohtaa ja minkä kanssa on opittava elämään. On tietysti asioita jotka ei unohdu, mutta eteenpäin päästäkseen on opittava elämään sen muiston kanssa ja löydettävä uudelleen se rohkeus. Ota tästä sitten selvää mitä höpisen.
elämä meni päreiksi, sitä et mitenkään selitä uusiksi, haavat jäi pelko kohdata ketään
yksin olen :.(.......
sanasi. Yksin olen ja väsynyt. Elämä kai olet minullekin jotain varannut.
ilmoittaa: olette eksyneet aiheesta ja pahasti!
sen unohtumattoman ihmisen kanssa elämisestä ja elämästä jälkeen hänen, älä hermostu.Siis jotkut ihmiset jäävät vaikuttamaan vielä pitkään vaikka suhdetta ei enää olekaan.
itellä sama tilanne, ei vaan tiedä enää kannattaako lähteä uuteen yritykseen, kun ei voi unohtaa, mutta kun kaikkee on takana ja sit kuiteski mä elän kun hän on lähellä, mutta toisen tunteista ei voi tietää. Ikinä ei unohdu.
Rikki vieläkin...
vaikkei oo varmaan vuoteen nähtykään, välillä
unohdut ajatuksista kunnes pulpahdat voimaakkaasti pintaan jos ei muuten niin ilmestyt
uniin... Sen jälkeen onkin levoton olo;)
karismaa. Se on jotain mikä jää mieleen, ryhti, liikkuminen, ääni, puhetyyli, käytös. Toisissa sitä taas ei ole. Vaikka kuinka olisi miten nättiä ja kaunista, niin se jokin puuttuu. Mielessäni ja varmaan monen muunkin mielessä tällainen ihminen on ollut ja tulee olemaan. Kun hän tulee paikalle, kaikki muuttuu, tilassa jännite muuttuu, tuntuu että energia virtaa. Ja sitä haluaisi aina vain lisää, sitä energiaa, voimaa, säteilyä.
just noin
sinulle...
Welcome to club ;D
En oo mikään "tusinatavara" mut en mielestäni ees kaunis. Silti herätän aina hämmennystä ja ihastumisia vastakkaisessa sukupuolessa.
Viimeistään siinä vaiheessa kun avaan suuni, valahtaa (melkeinpä) joltain housut kinttuun...
ens kerralla! =D